Jo ennen tietotekniikan aikakautta Helsingin kaupunginkirjaston luettelokortteihin kirjattiin myös kääntäjät, joten tällöin kirjaston kortistoa selattaessa kääntäjätiedot näkyivät hyvin.
Ajanjaksolla 1980-1992 luetteloiduissa kirjatietueissa tietoa oli niukalti (minimissään vain kirjan kirjoittaja, nimeke, kirjastoluokka, painovuosi ja ISBN-numero). Syynä tähän oli käytössä olleen rekisterin tekniset vajavuudet. Vaikka useita tietueita onkin jälkikäteen täydennetty, niin vieläkin osasta puuttuu esim. juuri nuo kääntäjätiedot.
Vuodesta 1993 lähtien luetteloiduissa kirjoissa kääntäjätiedot ovat aina näkyvillä ”teoksen nimi” –kentässä – varmaankin tähän viittaat, kun toteat kääntäjän nimen näkyvän jo ensimmäistä hakua tehtäessä....
Valitettavasti tilastoja lainatuimmista tai ostetuimmista lasterunoista ei ole koottu.
Onneksi Mervi Heikkilä on tehnyt lyhyen koosteen Lastenrunoista. https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6657
Samantapaiseen kysymykseen on myös vastattu tässä palvelussa aikaisemmin. https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-ovat-suosituimmat-luetuimmat-lasten?language_content_entity=fi
Suosittuja runoilijoita ovat mm. Immi Hellen, Aili Niskanen, Lauri Pohjanpää, Kirsi Kunnas, Kaija Pakkanen, Tove Jansson ja Kaarina Helakisa.
Finna haulla löytyy yli tuhat lasten runokirjaa. Hakutulos
Asig ja Esig ovat saksankielisiä lyhenteitä, jotka viittaavat rautateiden opastinjärjestelmän opasteisiin asemilta poistuttaessa ja niille saavuttaessa: Asig = Ausfahrsignal (lähtö-), Esig = Einfahrsignal (saapumis-).TF-Ausbildung.de - Startseite TF-Ausbildung.de - Weichenbereich
Ainakin suomenkielisen Wikipedian artikkelin perusteella rohtona ja elintarvikkeena käytetty aitokissanminttu (Nepeta cataria) voi aiheuttaa poltettuna lieviä harha-aistimuksia. Tämän aiheuttavaa ainesosaa ei ole mainittu. Maku on niin kirpeän polttava, että sitä kautta tällaista vaikutusta tuskin syntyy.
Heikki Poroila
Kansalliskirjasto on digitoinut "Historiallisen aikakauskirjan" vanhimmat numerot vuodesta 1903 lähtien vuoteen 1999:https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWSPAPER&generalTypes=JOURNAL&name=historiallinen%20aikakauskirjaVuosien 1903-1939 numerot ovat vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivuVuosien 1940-1999 numerot eivät ole vapaasti luettavissa verkossa, vaan vapaakappalekirjastoissa ja kirjastoissa, joissa on vapaakappaletyöasemia:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappalepalvelut/vapaakappaleaineistojen-kaytto
Hannu Salakka on kirjoittanut runoja, novelleja ja romaaneja. Hänen teksteilleen on tyypillistä viivyttelevä pohdiskelevuus ja visuaalinen luontokuvaus. Salakka sai Valtion kirjallisuuspalkinnon v. 1982.
Seuraavista teoksista löydät hänestä enemmän tietoa:
Kotimaisia nykykertojia : 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
Suomalaisia nykylyyrikoita (Kirjastopalvelu, 1986)
Kirja-arvosteluita esim.
Päivien laskut / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Suomen kuvalehti(1996) : 4, s. 63.
Valveunivaeltaja / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Opettaja(1999) : 26-31, s. 25.
Vuoden viimeisenä ja ensimmäisenä yönä / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Tuli & savu 1997 : 3, s. 34-35.
Kirjastojen tietokannat löytyvät osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?...
Kirjasarjojen nimiä olisi hyvä tiedustella esim. sähköpostitse Piteå Museumista, osoite on http://www.piteamuseum.nu/index.htm. Roland Selin on Föreningen Piteå Museumin puheenjohtaja.
Etsitty kirja lienee Joulukuun ryhmä -kollektiivin tuotos Matka Neuvosto-Suomessa (Lehtimiehet, 1984). Punaisessa kannessa on värivalokuva eduskuntatalosta, jonka katolla on punatähti ja edustalla Leninin patsas.
Takakannen kuvaus kirjan sisällöstä:
Millainen on - miltä näyttää
NEUVOSTO-SUOMI?
Suomessa on vallinnut neuvostojärjestelmä 12 vuotta. Vallanvaihto tapahtui helposti, lähes huomaamatta. Suomi liitettiin osaksi Neuvostoliittoa.
Millaiseksi kaikki muuttui? Mitä tapahtui entisille johtajille? Miltä näyttää Helsinki ja mikä on suomalaisten mielestä heidän todellinen pääkaupunkinsa? Miten ihmiset asuvat ja elävät Neuvosto-Suomessa? Tämä kirja kertoo kaikesta tästä.
Se on hyvin todentuntuinen matka maassa, jota ei ole olemassakaan....
Voit kysyä kauppakirjan kopiota isännöitsijältä, jolle se on pitänyt toimittaa kaupanteon yhteydessä. Katso esimerkiksi https://laki24.fi/asuntokaupan-ilmoittaminen-isannoitsijalle/
Näytelmä on Nikolai Erdmanin Eläköön itsemurhaaja - elämä on ihanaa! Sen on suomeksi julkaissut Näytelmäkulma 1990-luvulla. Sen on julkaissut myös Työväen näyttämöiden liitto vuonna 1969 nimellä Elämä on ihanaa: viisinäytöksinen huvinäytelmä. Alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Samoubijtsa.
Näytelmä on julkaistu vain näytelmämonisteena. Uudempi versio on Teatterikorkeakoulun kirjastossa ja vanhempi Oulun yliopiston kirjastossa.
https://finna.fi
Hyvä veli -verkostojen vaikutuksesta tuotekehitykseen ei löytynyt. Hyvä veli -verkostoista Suomessa löytyy Ari Salmisen ja Venla Mäntysalon selvitys nimeltä Epäeettisestä tuomittavaan : korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa (Vaasan yliopisto, 2013)
Voit kopioida hyvällä omallatunnolla. Tekijänoikeuslaki antaa luvan poiketa kopiokiellosta omaan käyttöön:"Teosten yksityinen kopiointi on sallittua. Vaikka toisten teosten kopiointiin tarvitaan yleensä lupa, pääsäännöstä on tehty merkittävä poikkeus kuluttajan eduksi. Poikkeus koskee kopiointia yksityiseen käyttöön. Yksityistä käyttöä on kopiointi omaan yksityiseen käyttöön tai kopiointi perheen ja läheisen ystäväpiirin välillä. Kopioita ei kuitenkaan saa tehdä rajattomasti. Teoksesta saa lain mukaan tehdä yksityiseen käyttöön muutamia kopioita, mikä tarkoittaa yleensä 2-4 kappaletta." Tekijänoikeus.fi
Espoon kirjastoissa saat myös kopioida haluamasi määrän ilmaiseksi. "Kopiointi pysyy toistaiseksi maksuttomana. Kopioiden...
Arvelu Caj Westerbergistä osuu oikeaan. Runo on Kotimatkalla syreeni (nimi sisällysluettelosta) kokoelmasta Kallista on ja halvalla menee: "Ja pian kukkivan ruispellon tähkäpilkkumeri auringossa / kuin jokin Mozartin Requiemin Domine Jesu, -- " (s. 52).
Kari Hotakaisesta löytyy tietoa mm. Kotimaisia nykykertojia -teoksesta s. 39,
sekä WSOY:n kotisivulta ositteesta http://www.wsoy.fi.
Myös lehtiartikkelitietokanta ALEKSISTA löytyy artikkeleita Kari Hotakaisesta.
Kysymys oli haastava ja jouduin pyytämään ammattitaitoisten kollegoiden apua SKS:n kirjastosta ja Lastenkirjallisuusinstituutin kirjastosta. Tässä vastauksia:
Vaikuttaa tosiaan siltä, että Poika ja pohjatuuli (WSOY, 1947) on vanhin julkaisu, jossa Roineen kirjoittama versio sadusta Kolme toivomusta on julkaistu. Kirjan lopussa sisällysluettelosivulla on merkintä lähteestä: "Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto." En ylipäätään löytänyt sitä vanhempia suomenkielisiä julkaisuja, joihin satu sisältyisi. Lyhyessä sadussa ukko ja akka majoittavat Pyhän Pietarin mökkiinsä, joka lahjoittaa heille kiitokseksi kolme toivomusta. Akka toivoo makkaraa ja ukko toivoo makkarat akan nenään. En ylipäätään löytänyt sitä...
Vastaus koskee Iso-Britannian aatelisarvoja ja muita arvonimiä.
Monarkki ei voi itsenäisesti perua henkilöiden voimassa olevia aatelisarvoja ja arvonimiä.
Alempien aatelisarvojen, kuten ritarinarvon, ja arvonimien peruminen edellyttää Britannian hallituksen alaisen komitean (Honours Forfeiture Committee) suositusta, jonka monarkki hyväksyy. Ritarinarvon tai arvonimien peruminen ei ole epätavallista, esim. 2010-luvulla ritarinarvo peruttiin usealta eri henkilöltä.
Perinnöllisten päärinarvojen sekä ei-perinnöllisten päärinarvojen perumiseen päätevät eri säännöt.
Päärinarvoja ovat herttua, markiisi, jaarli, varakreivi ja paroni. Nykyään perinnöllisiä päärinarvoja myönnetään vain...
Kysy kirjastonhoitajalta ei vastaa lakiasioita koskeviin kysymyksiin, koska vastaajissamme ei ole lakimiehiä. Jotakin yleistä voin kuitenkin sanoa. Yleiset edunvalvojat ja edunvalvontasihteerit hoitavat edunvalvontatoimistoissa asiakkaiden asioita Digi- ja väestötietoviraston tai tuomioistuimen antaman päätöksen mukaisesti. Tehtävät koskevat pääsääntöisesti taloudellisia asioita. Toimistojen toimintatavat kuvataan palvelulupauksessa ja Edunvalvonnan käsikirjassa.
Yleisestä edunvalvontaa koskeva sopimus sovitaan asiakkaan ja edunvalvontaa hoitavan tahon kanssa. Tässä sopimuksessa asiakas saa määritellä, kenelle edunvalvoja voi kertoa hänen asioistaan.
Edunvalvonnan käsikirjassa todetaan, että : "Edunvalvonnan alkamisesta tulee...
Lauluni on Rauno Lehtisen säveltämä ja sanoittama kappale. Ilmeisesti jossain on sekoittunut kahden kappaleen tiedot, koska Lauluni singlejulkaisun b-puoli on En saa, jonka on säveltänyt Linnavalli ja sanoittanut Vainio.Nuotit Lauluni-kappaleeseen löytyvät esimerkiksi Lehtisen nuottikirjasta Muuttuvat laulut. Tästä linkistä näet saatavuuden Keski-kirjastoissa.
