978 (tai nykyisin myös 979) ISBN-numeronalussa on kansainvälinen “Bookland”-prefixi, eli se kertoo, että kyseessä on kirja. Numero ei siis viittaa Suomeen. Sen jälkeen tulee ryhmä- tai kielialuetunnus, joka kertoo, minkä kielialueen kustantajalle ISBN on annettu.Suomen kohdalla:951 = suomenkieliset kirjat (perinteinen koodialue Suomelle).952 = myös Suomen käytössä, kun 951-alueen numerot alkoivat loppua.Toisin sanoen sekä 951 että 952 -numero kuuluu Suomelle. Ne eivät erottele sidontatapaa (pokkari vs. kovakantinen) tai mitään muuta ulkoista ominaisuutta. ISBN vain yksilöi kirjan painoksen, sidostavan version ja kustantajan, ja ryhmätunnus kertoo minkä maan/kielialueen kustantajasta on kyse.Siksi samalta kustantajalta voi...
Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna tunnetaan ruotsalainen kansansävelmä Till Österland vill jag fara. Peppi Pitkätossu -elokuvissa sen esittävät poliisikonstaapelit ja kuoro Astrid Lindgrenin sanoilla Till fjärran land ska du fara. (Lähteet: Svensk filmdatabas http://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=music&itemid=546766 ja ruotsinkielinen Wikipedia https://sv.wikipedia.org/wiki/Till_%C3%96sterland_vill_jag_fara)
Laulusta on useita erilaisia versioita, mutta Pepin esittämänä en onnistunut laulua löytämään. Kirjaston kokoelmissa olevalla levyllä Här kommer Pippi Långstrump sen laulaa ryhmä lapsia. Yksinlauluna sen on esittänyt ainakin Sofia Karlsson levyllä Visor från vinden (2007), jonka voi kuunnella...
Vaski-kirjastojen kokoelmissa ei ole suomeksi käännettyjä kiinalaisia sanomalehtiä. Otin yhteyttä Suomi-Kiina-seuraan ja tarkistin myös heiltä, olisiko tällaisia lehtiä saatavilla ylipäätään missään Suomessa. Heidän tietojensa mukaan ei valitettavasti ole.
Vaski-kirjastojen verkkokirjastossa, osoitteessa vaski.finna.fi, pääset kuitenkin lukemaan englanninkielisiä kiinalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä PressReader-palvelussa. Tätä varten tarvitset Vaski-kirjastojen kirjastokortin. PressReader-palvelu on etäkäyttöinen, joten kirjastokortin tunnuksella ja PIN-koodilla pääset siis lukemaan lehtiä myös kotoa käsin. Lisätietoa PressReader-palvelusta saat mistä tahansa Vaski-kirjastosta.
Mahdat tarkoittaa elokuvaa "Kun tuomi kukkii" vuodelta 1962. Siinä ovat pääosissa Mauno Kuusisto ja Tamara Lund. Tarkistin Suomen elokuva-arkiston tietokannasta, ettei mainitsemillasi nimillä löydy mitään elokuvaa. Vapaatekstihaulla sanalla tuomi löytyi ym elokuva. Maakuntakirjastoissa ei ole saatavissa elokuvaa "Kun tuomi kukkii", mutta voit tiedustella sitä Suomen elokuva-arkistosta.
http://www.elonet.fi/moviesearch
http://www.sea.fi/arkistopalvelut/
http://www.sea.fi/arkistopalvelut.filmi.html
Meiltä ei löytynyt omasta porukasta varsinaista keittiövirtuoosia ja selaamamme keittokirjatkin jättivät asian auki. Sokeria tuorehillo tuntuu tarvitsevan ainakin jossain määrin. Netistä löytyi helppoja tuorehillo-ohjeita, mutta niissä ei puhuta säilyvyydestä juuri muuta kuin "muutama päivä jääkaapissa". Ylen uutistissa on artikkeli tuorehillosta, joka säilyy keittämättäkin. Marttaliiton neuvonnasta voi myös kysellä vinkkejä, heillä on sivuillaan mm. chat-palvelu.
Tässä linkit:
https://yle.fi/uutiset/3-6308213
https://www.martat.fi/
Lauri Silvander, Isokyrö mainitsee artikkelissa Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita – Levänluhdan vainajia ympäröi mysteeri (Julkaistu: 13.11.2017 18:23 Iltalehti):
Levänluhdasta käytetään myös kirjoitusasua Leväluhta. Levänluhta on kirjoitusmuotona vanhempi ja tutkijoiden käytössä. Levänluhta-projektin yhteydessä tehdyn paikannimistötutkimuksen perusteella kummatkin ovat oikein.
Seinäjoen sukututkijoiden vastaus:
Paikalliset lausuvat “Levälluhta”. Vieraspaikkaaset tiedemiehet ovat luulleet, että kirjoitetaan Levänluhta, mutta kyllä tienviitoissa lukee Leväluhta. Ei oo ennen vanhaan ollut niin tarkkaa tuon oikeinkirjoituksen kaas.
Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita https...
HelMet-kirjastoissa näyttäisi olevan tätä sarjaa ainakin osat 7-10. Ne saat helposti joko varaamalla www.helmet.fi -palvelun kautta tai menemällä johonkin HelMet-kirjastoon tekemään varauksia. Nämä löytyvät sanahaulla "kiljusen herrasväki kasetti".
Osia 1-6 ei HelMet-kirjastoissa näytä olevan. Menemällä johonkin isompaan Helsingin kirjastoon kuten Itäkeskukseen, voit kuitenkin pyytää tekemään kaukolainoja näistä puuttuvista osista. Helsingin kautta pyydetyt kaukolainat ovat maksuttomia.
Kannattaa joka tapauksessa käväistä Itäkeskuksen kirjastossa, siellä musiikkiosastolla osataan varmasti auttaa.
Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama laulu Tosi kuin vesi sisältyy seuraaviin nuottijulkaisuihin:
Laulukirja (toim. Pentti Airaksinen, Anna-Liisa Haunio, Samu Laaksonen, Jari-Pekka Niskanen, Laura Markkanen, Risto Jii, Espoon tuomikirkkoseurakunta, 2006)
Laulutuuli (toim. Jari Kovalainen, Kirkon nuorisotyön keskus, Suomen poikien ja tyttöjen keskus-PTK ry., Lastenkeskus, 2003)
Ystävyyden talo : Pekka Simojoen parhaat lastenlaulut. Suomen lähetysseura, 1999
Nuottinaru. 1 : 25 lastenlaulua sanoin, soinnuin, sävelin (toim. Heli Ahvenainen, Prisma, 1996)
Viola https://finna.fi
Missään ei liene täsmällisesti määritelty, mistä taivas alkaa. Sanakirjamääritelmä "taivaalle" on sekin valitettavan tulkinnanvarainen "korkealla maan yllä oleva ilmatila". Mitä lentokoneisiin tai muihin ilma-aluksiin tulee, niiden on ainakin parasta olla puiden ja korkeimpien maastonkohtien yläpuolella, tai voi käydä niin, etteivät ne ole taivaalla kovin kauan.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/taivas
Suosittelisin lämpimästi seuraavia teoksia: 1. C.S. Lewisin Narnia-sarja, johon kuuluu seitsemän teosta: Taikurin sisarenpoika, Velho ja leijona, Prinssi Kaspian, Kaspianin matka maailman ääriin, Hevonen ja poika, Hopeinen tuoli ja Narnian viimeinen taistelu. 2. J.R.R. Tolkienin Hobitti ja Taru sormusten herrasta, johon kuuluu kolme kirja: Sormuksen ritarit, Kaksi tornia ja Kuninkaan paluu. 3. Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli ja Mio, poikani Mio. 4. Susan Cooperin viisiosainen Pimeä nousee -sarja: Yllä maan, alla kiven, Pimeä nousee, Viheriä noita, Hopeapuu ja Kuningas Harmaa. Lisäksi Cooperin yksittäinen teos Kultakaapu, siniviitta. 5. Lloyd Alexanderin viisiosainen Prydainin kronikka: Kolmen kertomus, Hiidenpata, Llyrin linna,...
En löytänyt suomennosta sanalle murri, mutta internetistä selvisi, mitä se on.
Se on mauste, joka esiintyi 1200-luvun islamilaisissa resepteissä, mutta hävisi 1300-luvulla. Mausteen aineksiin kuului mm. mädätettyä (?) ohrajauhoista tehtyä taikinaa. Murrin teko-ohje löytyy tältä sivulta:
http://www.pbm.com/~lindahl/cariadoc/recipes_introduction.html
Väinö Kirstinän Kuin suunnistaja, joka johtaa kilpailua (nimetty näin sisällysluetteloon runon ensimmäisen säkeen mukaan) sisältyy kokoelmaan Elämä ilman sijaista (Tammi, 1977). Se on mukana myös Kirstinän valittujen runojen kokoelmissa Runoja 1958-1977 (Tammi, 1979) ja Näköpiirissä : runoja vuosilta 1961-1994 (Tammi, 2006).
Tässä linkkejä hakutuloksiin Finna-hakupalvelusta. Luetteloissa on kirjoja ja muuta aineistoa kysymistäsi aiheista. Aiheista on varmasti myös muuta aineistoa: eri hakusanojen avulla löytyisi muita kirjoja. Kannattaa jatkaa etsimistä miettien sopivia hakusanoja.
Teatterialan kirjoista löytyy varmasti myös lisää materiaalia. Kirjojen asiasanoitus ei kata kirjan kaikkea sisältö vaan voi olla hyvinkin yleinen. Luetteloissa on varmasti myös kirjoja, jotka eivät aihetta varsinaisesti käsittele, vaikka asiasanat kirjan kuvailusta löytyvätkin.
Taideyliopiston kirjaston Teatterikorkeakoulun kirjastosta voisi kannattaa kysellä lisää:
https://lib.uniarts.fi/yleistieto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/#teatterikorkeakoulun-toimipiste...
Lauri Viidan kuolemasta (1965) on kulunut alle 70 vuotta, joten hänen teoksiaan suojelee tekijänoikeus. Tarvitset siis luvan Viidan runojen julkaisemiseen. Kuolinilmoitukset ovat tekijänoikeusnäkökulmasta myös julkaisemista. Luvista voi tiedustella Sanastosta.
Kirja voisi olla Johan Ajvide Lindqvistin Ystävät hämärän jälkeen vuodelta 2004. Kirjan vampyyri on nuorelta tytöltä näyttävä Eli, joka oli 200 vuotta aiemmin poika nimeltä Elias.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9394
https://en.wikipedia.org/wiki/Let_the_Right_One_In_(novel)
Tässä joitakin keskenään erityylisiä kirjavinkkejä. Lisätietoja teoksista esim. https://www.kirjasampo.fi/fi.
Fantasialla väritettyä historiaa:
Dannebey, Annmari: Kun kuulet laulun varjojen
Gabaldon, Diana: Matkantekijä-sarja
Kuang, Rebecca F.: Babel : mystinen kertomus
McIntyre, Vonda N.: Aurinko ja kuu
Novik, Naomi: Temeraire-sarja
30-vuotinen sota:
Paananen, Raija: Maria Maattoman elämät
Susimetsä, Marko & Susimetsä, Ulla: Kuninkaan rakuunat -sarja
Kiina:
See, Lisa: Lumikukka ja salainen viuhka
Viihteellisempää:
Mäkelä, Sirpa: Kasvattityttö
Tarkiainen, Terhi: Kitty, eli kuinka mies tuhotaan; Emily, eli Kuinka sukua jatketaan; Maggie, eli Kuinka jano tyydytetään
Asiantunteva kollegani oli sitä mieltä, että prosessori on toiminnallisesti tärkeämpi, koska ilman sitä tietokone ei käynnistyisi lainkaan. Kovalevyn eli kiintolevyn voi korvata vaikkapa ulkoisella muistilla.Lisäksi Tietonetti.fi-blogissa sanotaan, että tietokoneen prosessori eli suoritin on tärkein tietokoneen komponenteista, sillä se suorittaa jatkuvasti tietokoneohjelman konekielisiä käskyjä. Prosessorin tehokkuudella on suuri merkitys sille, mitä ohjelmia tietokoneella voidaan suorittaa tai kuinka monta ohjelmaa tietokone voi suorittaa samanaikaisesti.Samaisessa blogissa kerrotaan myös, että kiintolevy (eli kovalevy) on tietokoneeseen asennettu massamuisti, johon tallennetaan tietoja myöhempää käyttöä varten. Massamuistiin tallennetaan...
Besen suvun vaakunaa ei löydy suomalaisia vaakunoita käsittelevistä kirjoista tai muista lähteistä. Gunilla Bese syntyi Ruotsissa, joten ehkä häntä ei pidetä suomalaisena.
Heraldiikan sanastoista en löytänyt parru- tai orsi-termejä. Sanastoja ja eri sukujen vaakunoita kuvailevia kirjoja kuitenkin on, joten niiden kautta voisivat sopivat termit löytyä. Tällaisia teoksia ovat ainakin nämä:
- Suomalaisia vaakunoita: henkilöitä, sukuja, yhteisöjä (toimittaneet Topi Railo, Heiz Sturmer, Tapani Talari)
- Heraldiikan opas (toimittanut Kimmo Kara)
- Kimmo Kara, Vaakunaselitys
- Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa (toimittaneet Antti Matikkala ja Wilhelm Brummer)
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Etsitty karhukirja lienee Lennart Hellsingin Lentävä kurpitsa (Weilin+Göös, 1976). Se on tarina Pikkukarhusta ja Isostakarhusta, jotka löytämästään siemenestä kasvattavat ihmeellisen kurpitsan ja muuttavat asumaan siihen. Tuulen mukana kurpitsa luisuu mereen ja siitä tulee karhuille suuri huvipursi. Kun kesän jälkeen sää alkaa kylmetä, karhut alkavat lämmittää kurpitsa-asumustaan ja lämmin ilma saa sen kohoamaan kuin ilmapallo. Pikkukarhun henkilökohtaiset tavarat (sateenvarjo, lapio, saappaat, onki, kirves) ovat hopeisia, Isokarhun kultaisia.
Hei!Valitettavasti kaikkia kriteerejä täyttäviä kirjoja ei oikein löydy. Yksissä kansissa julkaistut, yli tuhatsivuiset teokset ovat jo lähtökohtaisesti harvinaisia. Sivumäärällä hakeminen kirjastojärjestelmästämme ei harmillisesti myöskään onnistu, ainakaan "suurempi kuin" -menetelmällä, jota tämä kysymys vaatisi. Yksi kaikki kriteerit nähdäkseni täyttävä kirja kuitenkin osui silmään hyllyjä selatessa: Norman Mailer, Porton haamu, julkaistu alun perin 1991, 1073 sivua.
