En ole millään muotoa hämähäkkien ruokailutapojen erikoistuntija, mutta yritän vastata yleisen biologisen tietämyksen perusteella ja viittaan suomenkieliseen Wikipedian artikkeliin perusasioiden osalta.
Suomesta tunnetaan noin 650 hämähäkkilajia, joten ruokailutavoistakin löytyy eroavaisuuksia. Tärkeä rajoitus on kuitenkin siinä, että hämähäkit nauttivat ravintonsa nestemäisessä muodossa. Yleensä hämähäkki ruiskuttaa uhriinsa myrkyn ja ruoansulatusnesteen sekoitusta, joka sekä tappaa saaliin että muuttaa sen sisäelimet nesteeksi. Tämän nesteen hämähäkki imee erityiseen "imumahaan". Monien hämähäkkien suuaukon ympärillä näkyy kyllä kaikenlaisia väkäsiä, mutta niiden tehtävänä on pitää saalis paikallaan, ei pilkkoa sitä sopivan kokoiseksi....
Hei,
Hämeenlinnan kirjastoissa ei ole lainata laitteistoa äänikirjan kuuntelua varten.
Vanamo-kirjastoista Janakkalan kirjastossa on lainattavana ns. Daisy-soittimia, joilla voi kuunnella esimerkiksi cd-muotoisia äänikirjoja. Soittimia saa lainaan Hämeenlinnaan tekemällä seutuvarauksen (2,5 euroa). Vanamo-verkkokirjastossa voit hakea soittimia hakusanalla daisy-soitin.
Finna hausta löytyy muutamia kuvia sivuvaunullisista poliisimoottoripyöristä. Finna
Poliisimuseo kertoo poliisiajoneuvoista ja on kuvallinen. Poliisimuseo
Rosvot taisivat joutua kävelemään tai tulemaan perässä muulla kyydillä. Kuvissa sivuvaunussa istuu aina toinen poliisi.
Pataljoonan siirtämistä Savukoskelta Ouluun kuvataan Kalle Päätalon kirjassa Miinoitettu rauha s. 536-565. Päätalokeskuksen Päätalotietäjien mukaan muuta kuvausta siirrosta muissa kirjoissa ei ole.
Sanelukone näyttää löytyvän sekä Helsingin kaupunginkirjaston esineistä (hakusana Sanelin) http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=sanelin että nettivuokrauspalvelu Kuinomasta http://www.kuinoma.fi/ joka toimii Vallilan ja Viikin kirjastojen yhteistyötahona.
Kenties myös kännykän nauhoitusmahdollisuudet voisi tarkistaa.
Puolustusvoimien materiaalihallintaa on kuvattu julkisella tasolla Kari Takalan AMK-opinnäytetyön luvussa 4.3:
Takala, K. (2022). Raskaan raketinheittimen varaosakomponentit. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyön mukaan pääsääntöisesti kaikki varastoissa oleva materiaali lasketaan kerran vuodessa.
Patsaat sijaitsivat Viipurissa Turunsillan eli Linnansillan päässä, lähellä Viipurin museota. Ne esittivät kauppaa ja teollisuutta. Patsaista löytyy varsin vähän tietoa: ne oli asettanut insinööri Knut Theodor Öhman (Wiipuri 10.1.1905) ja vuonna 1913 ne palautettiin pakoilleen, kun ne oli ensin väliaikaisesti poistettu korjaustöiden vuoksi (Karjala 5.6.1913). Patsaat näkyvät joissain vanhoissa valokuvissa, esim. https://finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.A4422180-22EB-489E-8E45-9D03E0FFA143?sid=4991729915&imgid=1 ja https://finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.B3B8084B-DEB1-4AF0-87A7-642F61BBAA95?sid=4991729915&imgid=1 Tietoa patsaiden myöhemmistä vaiheista ei löytynyt. Sodan aikana siltaa pommitettiin ja se räjäytettiin,...
Hikka johtuu pallealihaksen äkillisistä supistuksista. Vettä juodessaan ihminen nieleskelee, mikä toimii pallean nikotusliikettä vastaan. Veden sijaan voi nieleskellä omaa sylkeä.(Jorma Palo: Suomalainen lääkärikirja, WSOY 1996 ja Bingham: Ihminen, Kirjalito 2003.) Myös säikäyttäminen voi saada hikan loppumaan, ilmeisesti siksi että pallealihas rauhoittuu, kun ihminen pelästyessään hätkähtää.
Avaruusraketti on kertakäyttöinen, joten sitä ei tarvitse pestä. Avaruussukkula puolestaan kuumenee niin paljon maan ilmakehään laskeutuessaan, että sen pinnalla olevat lämpöeristeet joudutaan uusimaan jokaisen lennon jälkeen (Wikipedia, http://fi.wikipedia.org/wiki/Avaruussukkula#Laskeutuminen). Sitä siis tuskin pestään autopesulan tyyppisessä...
Hei,
Lahden pääkirjaston musiikkipalveluissa voi todellakin digitoida vhs-kasetteja DVD:lle ja LP-levyjä CD:lle. Voit varata ajan digitointiin tulemalla paikan päälle tai puhelimitse numerosta 044 416 3517. Lisätietoja löydät sivulta https://lastufinna.lahti.fi/digitointi-ja-editointi/.
Kysymyksessä voisi olla Sara Medbergin kirja Kamarineitsyt, jossa kerrotaan kolmen eri naisen elämästä. Kirjaan sisältyy paljon seikkailuja ja rakkautta. Pitsinompelija Emmy salaa menneisyyttään, mutta on ylhäistä ranskalaista sukujuurta ja todistaakseen sen mm. yrittää varastaa kuninkaanlinnasta jalokivikorun. Ompelija Charlotta on veloissa ja melkein joutuu miehen raiskaamaksi pimeällä kujalla, mutta ylhäissyntyinen herra pelastaa hänet ja palkkaa villin siskonsa Nellin kamarineitsyeksi. Rakkautta pyöritellään sinne tänne, mutta viimein kaikki salaisuudet paljastuvat ja kukin saa omansa.
Sara Medberg tekee väitöskirjaa nuorten naisten elämästä ja tyttöjen kasvatuksesta 1700-1800-luvuilla ja käsittelee samoja aiheita myös...
Suomessa ei tilastoida etniseen ryhmään kuulumista, mutta väestötilastossa on eräitä etnistä taustaa kuvaavia muuttujia kuten äidinkieli ja syntyperä.
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan mukaan Suomessa vakituisesti vuoden 2020 lopussa asuneista 30-34-vuotiaista henkilöistä joka seitsemäs oli ulkomaalaistaustainen. Vuonna 2014 Suomen maahanmuuttopalvelu arvioi afganistanilaisten kokonaismäärän Suomessa olevan 4000. (Lähde: AFGANISTAN - Info4Migrants)
Olisiko kyseessä Kyösti Wilkunan "Viimeiset luostarinasukkaat". Se on julkaistu myös Koulun peruskirjasto -sarjassa eli on ollut koulujen käytössä.
Tässä kirjan saatavuustietoja Lapin kirjastoissa:
https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=wilkuna+viimeiset…
Teosto antaa tietoa musiikin tekijänoikeuksista ja lupien hakemisesta. Tekstit ja lyriikat ovat teoksia ja tekijänoikeuksien suojassa, joten käännöksiin pitää olla lupa, mikä tekijänoikeus on vielä voimassa. Tarkempia tietoja ja vastaus kysymykseesikin löytyvät Teoston sivulta, https://www.teosto.fi/usein-kysyttya/#mista-saan-luvan-biisin-sovittami…
Voisikohan tämä olla Mitsumasa Annon Kuningas, joka rakasti suuria asioita, joka löytyy Lastenkirjainstituutin tietokannasta hakusanoilla aihe kuninkaat, luokitus 85.22, julkaisuaika 1970-1989? Siellä sitä kuvataan näin: "Kuningas haluaa kaiken olevan itsellään suurempaa ja parempaa kuin muilla. Niinpä hänen täytyy syödäkin niin suurilla haarukoilla ja veitsillä, että se on jo hieman hankalaa. Suureen ruukkuun istutetusta sipulistakin kasvaa vain tavallisen kokoinen tulppaani." Hammaslääkäriä ja suuria tonkia tässä tosin ei mainita.
Enid Blytonin teosta Enchanted Wood ei ole suomennettu. Myöskään Racey Helpsin teoksesta Footprints in the Snow ei ole suomennosta.
K. M. Peytonin teos Flambards on suomennettu vuonna 1982 nimellä Kartanon varjoissa. Suomentaja on Sirkka Salonen. Peytonilta on suomennettu myös teokset Flambards divided eli Uusilla teillä (1983) ja Flambards in summer, suom. Takaisin kartanoon (1983). Myös nämä teokset on suomentanut Sirkka Salonen.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Verkosta löytyy aiheesta tietoa englannin kielellä, ei juurikaan suomeksi. Muutamia linkkejä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Genetic_history_of_the_Middle_East
https://www.eupedia.com/genetics/regional_dna_project_middle_east.shtml
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34352227/
https://www.researchgate.net/publication/347151840_The_Genomic_History_…
Tietokirjallisuutta ihmisen perimästä Helmet-kirjastoissa:
Ridley, Matt: Perimä : ihmisen historia 23 kappaleessa (Art House, 2000)
Rutherford, Adam: Lyhyt historia meistä kaikista : ihmiskunnan tarina geenien kertomana (Bazar, 2019)
Reich, David: Keitä olemme ja miten päädyimme tähän : muinais-DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede (Terra Cognita, 2018)
Yleisohje on mennä ensimmäiseksi kirjan omistavan kaupungin kirjastoon. Siellä tiskillä asia kyetään hoitamaan alusta loppuun tai jos asiakas haluaa maksaa korvauksen verkon kautta, annetaan maksuohjeet. Myöhässäkään oleva laina ei muutu automaattisesti korvattavaksi. Tilanteita on monenlaisia ja siksi käynti kirjastossa on tarpeen.
Heikki Poroila
Aku Ankan vanhoja vuosikertoja voi selailla Päivälehden arkistossa, osoitteessa Korkeavuorenkatu 28, http://www.paivalehdenarkisto.fi/. Vuosikerrat on sidottu kansiin ja niitä saa tilaamalla tutkijansaliin, jossa niitä on sangen mukava selata. Mitään julkaisuluetteloa ei ole. Kannattaa ilmoittaa arkistoon etukäteen jos sinne on menossa.
Vuoden 1969 Aku Ankat on joka tapauksessa nyt käyty läpi. Aku Ankassa numero 34 on Aku Ankka ehostusmestarina -niminen juttu, jossa Iines käy Akun perustamassa kauneushoitolassa, mutta mitään outoja tapahtumia ei seuraa Iineksen käyntiä. Tämä ei siis ole haettu juttu.
Gotlannista on löytynyt öljyä ja vuosien 1974-1992 välisenä aikana siellä tuotettiin noin 100000 kuutiometriä korkealaatuista raakaöljyä. Sekä Gotlannista että Öölannista on löytynyt vähäisissä määrin kaasua. Kivihiiltä on löytynyt muutamasta harvasta paikasta Ruotsin luoteis Skånessa, mutta nekin hiilivarat ovat hyvin pieniä ja heikkolaatuisia.
Lähteitä:
Lindström, M., Lundqvist, J., & Lundqvist, T. (2000). Sveriges geologi från urtid till nutid (2. uppl. ed.). Lund: Studentlitteratur. ISBN: 9789144008752
Magnusson, N. H., Lundqvist, G., & Regnell, G. (1963). Sveriges geologi (4. upplagan ed.). Stockholm: Norstedts.
http://resource.sgu.se/produkter/regeringsrapporter/2017/RR1705.pdf
https://www.natursidan.se/nyheter/forbud-...
