Jori nimi tulee kreikkalaisperäisestä nimestä Georgios. Samaa alkuperää ovat nimet Yrjö, Jyri ja Jyrki. Almakassa nimi on ollut yhtenä Yrjön rinnakkaisnimistä 23.4. vuodesta 1984 alkaen. Georg (Georgius) lähtökohtana lienee ruotsalainen muuntuma Yrjän. Keskiajalla nimi on ollut muodossa Yrjä ja Yrjänä.
Miran nimipäivä on 30.4., koska Mira on puhuttelunimi Mirjasta. Nimi on todennäköisesti syntynyt muulta pohjalta. Se voi olla esimerkiksi nimen Mirabella lyhentymä ja venäläisessä nimistössä se yhdistetään sanaan mir-rauha.
Väestörekisterikeskus ylläpitää nimipalvelua, josta voi tarkistaa, kuinka monella henkilöllä nimi on ja on ollut http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ .
Lisätietoa esimerkiksi teoksissa:
- Lempiäinen: Suuri etunimikirja...
Viruksilla on tietyt isäntäsolut, joihin ne voivat kiinnittyä ja tunkeutua. Yhteensopivuuden määrittävät viruksen vaipan eli kapsidin pinnalla olevat proteiinit ja isäntäsolun solukalvon reseptorit eli signaalin välitykseen erikoistuneet proteiinimolekyylit. Viruksen proteiinit sopivat yhteen vain tiettyjen solujen reseptoreiden kanssa. Elimistöön päässyt virus ei siis tunkeudu välttämättä ensimmäiseen vastaantulevaan soluun, vaan sen täytyy kulkeutua sellaisen solun luo, jonka reseptorien kanssa sen pintaproteiinit vuorovaikuttavat. Usein käytetty vertaus on, että viruksen proteiini on avain, joka sopii vain tietynlaiseen lukkoon.
Virus ei tunnista erikseen, onko solu terve vai jo infektoitunut. Tämän osoittaa se, että...
Hei,
Kysymykseen on valitettavasti hyvin vaikeaa esittää mitään konkreettista vastausta. Voimme kuitenkin ohjata mahdollisten tiedonlähteiden pariin Satakunnan alueen kirjastojen kokoelmissa.
Tuberkuloosin historiasta Suomessa on paljon aineistoa, merkittävä osa tosin käsittelee maailmansotia edeltävää aikaa. Farmakologia ja toksikologia (1988, ISBN 951-99962-4-9) sisältää luvun Tuberkuloosilääkkeet, joka saattaisi sisältää vihjeitä. Muita mahdollisia lähteitä voisivat olla esimerkiksi Parantolaelämää : tuberkuloosipotilaat muistelevat (1986) sekä Vuosisata tuberkuloosityötä Suomessa : Suomen tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen historia (1992). Nämä kirjat eivät kuitenkaan välttämättä sisällä lääkkeiden tai lääkeaineiden...
Kaivattu kirja saattaisi olla Achim Brögerin Putte ja puhelin (Kustannuskiila, 1985).
Putte ja puhelin - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi)
Kuntien ja muiden asutusnimien taivutuksesta löytyy tietoa sivulta: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja-muut-asutusnimet/ Sen mukaan suurin osa -inen-loppuisista asutusnimistä taipuu paikallissijoissa monikollisina, kuten esim. Huittinen : Huittisilla, Joroinen, Joroisilla, Kauniainen : Kauniaisissa jne. Myös genetiivi- eli -n-loppuinen muoto on näissä nimissä tavallisesti monikollinen: Huittinen : Huittisten kaupunki. Taivutuksen yleisohjeena on, että noudatetaan mahdollisuuksien mukaan paikkakunnan eli lähimmän käyttöympäristön omaa taivutuskäytäntöä. Tämän vuoksi Kilpiäinen taipuu genetiivissä monikossa "Kilpiäisten" ja paikallissijoissa mm. "Kilpiäisissä".
Tietojasi ei ole enää Helmet-kirjastojen asiakasrekisterissä. Jotta tietosi voidaan taas tallentaa rekisteriin (jolloin siis saat uuden kirjastokortin), sinun pitää käydä henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Vanhaa korttia ei siis aktivoida.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Stella yhtyeen kappaleeseen "Vie mua" ei ole olemassa nuottia. Chordify -sivustolta löytyy kappaleeseen sanat, sointumerkit ja kitaran sointuotteet.https://chordify.net/chords/stella-songs/vie-mua-chords
Hei,Hieman haastava tehtävä. Useinkaan ei kirjakuvauksissa tai muuuten mainita välttämättä konkreettista kunnia- tai ansiomerkkiä. Muutamia tarjokkaita kyllä löysin, jotka enemmän tai vähemmän voisivat sopia aiheeseen.Parhaiten sopii ehkäpä Joseph Rothin Kapina (suom. Atena, 2002). Kirja kertoo Andres Pum -nimisestä henkilöstä, joka on ensimmäisen maailmansodan sotainvalidi, jolle univormu, kunniamerkki ja posetiivarilisenssi ovat hänen elantonsa ja omantunnonarvonsa kulmakivet.Hieman aihetta liippaa Thomas Bernhardin Palkintopuhetta (suom. Teos, 2014), joka on kokoelma muisteluksia hänelle myönnetyistä palkinnoista.Benjamin Labatut'n Maailman vihreä kauneus (Tammi, 2023) on faktaa/fintiota 1900-luvun keskeisimmistä ja palkituista...
Hakujen tekeminen perustuu kirjan suojaukseen ja tuotantoteknologiaan. Kaikissa e-lukulaitteissa on haku-toiminto, mutta itse kirjatiedosto voi olla tehty niin, että haku ei toimi.
Yhdyssanan osana oleva lyhenne, kirjain, numero tai muu merkki tai sana-aines liitetään yhdysmerkillä sanan muuhun osaan (esim. SM-kilpailut, PK-yritykset). Nato on lyhenne sanoista North Atlantic Treaty Organization.Jos lyhennesana on erisnimi, se erotetaan muusta sanasta yhdysmerkillä, esimerkiksi Vateva-messut, Eta-neuvottelut, nyky-Nato.Yhdysmerkki - - Kielikello
Ihmiskäsitystä käsittelevää aineistoa löytyy kirjastoissa käytettävissä olevista tietokannoista asiasanalla 'ihmiskuva'. Holistisesta ihmiskäsityksestä kerrotaan esim. teoksessa Rauhala, Lauri: Ihmiskäsitys ihmistyössä, sekä artikkeleissa Pihlanto, Pekka: Tutkimustyö holistisen ihmiskäsityksen valossa (Tiedepolitiikka 1994; 4) ja Rauhala, Lauri: Holistinen ihmiskäsitys (Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 1988; 3).
Muista ihmiskäsityksistä löytyy tietoa mm. teoksista Hirsjärvi, Sirkka: Ihmiskäsitys kasvatusajattelussa ja Airaksinen, Timo: Minuuden rakentajat. Myös useissa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppikirjoissa on ihmiskäsitystä käsitelty lyhyesti, esim. kirjassa Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Yksi mahdollinen nimitys olisi sateenkaarihallitus, jollaiseksi on kutsuttu hallitusta, joka koostuu laajasta valikoimasta poliittisia ryhmiä. Kuvaamasi kokoonpanoa lähimpänä ovat olleet Lipposen 1. ja 2. hallitus, jossa vasemmistoliitto ja kokoomus ovat mahtuneet samaan hallitukseen, vaikka keskusta ei siinä ollutkaan. Wikipedian artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Sateenkaarihallitus löytyy asiasta lisätietoa.
On kuitenkin vaikea sanoa, mikä nimitys tuollaiselle hallitukselle julkisuudessa tulisi. Se saattaisi riippua aika paljon olosuhteista, joissa hallitus syntyisi, ja siitä, millainen nimitys esimerkiksi tiedotusvälineissä nousisi hallitsevaksi. Tarvittaisiin ehkä aika suuri kriisi tai melkoisia poliittisia...
Kuvittaja "U. Toivo" näyttää olleen aktiivinen toisen maailmansodan aikaisena piirtäjänä (hänen sotatilannepiirroksiaan on säilynyt ja niissä signeeraus on muodossa U. Toivo, mutta yhden kuvan kohdalle on kirjattu tietona nimi Usko Toivo) ja vuonna 1945 hän kuvitti kaksi lastenkirjaa, Ester Ahokaisen kirjan Tähtisatu (Kirjokansi 1945) ja Aino Pälsin kirjan Kultavuori (Kirjokansi 1945). Näissäkin etunimi on pelkkä U-kirjain. Usko Toivo näyttää olleen sotilasarvoltaan korpraali (aliupseereista alin), joskaan emme voi olla täysin varmoja siitä, että kyseessä on sama henkilö. Vuoden 1945 jälkeisiä tietoja tästä henkilöstä en löytänyt. Etsimistä hankaloittaa se, että sekä hänen etu- että sukunimensä ovat laajasti aivan muussa käytössä.
Heikki...
Laulun tekijäksi on mainittu Carl Borenius. Alkuperäinen teksti alkaa "Vinden drar, skeppet far"; Sauvo Puhtilan suomennos "Tuulen tie, laivaa vie".
Laulusta on saatavissa kuoronuotti korkeille äänille kahtena eri sovituksena teoksissa Nuori kuoro 1 (Fazer, 1974) sekä Nuori kuoro 4 (Fazer, 1979/1981). Laulukirjatyyppinen sovitus löytyy ainakin kokoelmista Suuri toivelaulukirja 3 sekä 113 kitaralaulua. Kaikkia näitä on saatavissa Vaski-kirjastoista.
Äänitys Tuulen tiestä on mm. Kamut-kuoro cd:llä Josta olen kotoisin.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.1525
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.564965
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.1741
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3545022#componentparts
Ranskan asemaan suosittuna matkailumaana vaikuttaa varmasti moni asia. Sillä on pitkä historia, se on maantieteellisesti monipuolinen, paljon erilaisia nähtävyyksiä, hyvänä pidetty ruokakulttuuri, eurooppalaisittain keskeinen sijainti eli se on helposti saavutettavissa ym. Näillä samoilla perusteilla toki moni muukin maa voisi saada kärkisijan matkailumaavertailussa. Ehkäpä ranskalaiset vain ovat osanneet markkinoida maataan muita paremmin.
Persoonapronominin genetiivin jälkeen tulee yleensä possessiivisuffiksi, joten lause "Hänen yrittäessään tehdä ostoksia..." on oikein.
Lähde: Peda.net: Tehdessä-rakenne
Kannattaa tutustua myös Kotimaisten kielten keskuksen "Lauseenvastikkeet: tehdessä-, tehtyä-rakenne" -ohjeistukseen.
Mestarietsivä Basil Hiiri -elokuvassa esiintyvä henkilönnimi Flaversham on luultavasti tekaistu nimi, joka ei varsinaisesti tarkoita mitään. Pohjana sille on luultavasti ollut brittiläistä alkuperää oleva nimi Faversham ("sepän kylä"). Faversham on sekä kaupunki Kentin kreivikunnassa Iso-Britanniassa että sieltä lähtöisin oleva sukunimi.
William Faversham (1868–1940) oli brittiläissyntyinen näyttelijä, joka teki mittavan näyttämöuran Broadwaylla ja koko joukon elokuvarooleja Hollywoodissa.
Faversham Name Meaning, Family History, Family Crest & Coats of Arms (houseofnames.com)
William Faversham - IMDb
Ylen Iskelmä-Suomessa Heikki Salo kertoo teoksesta: V. Arti: Runoanalyysi ja runotekniikka. (Helsinki : WSOY, 1932.) Kirjasta on ilmestynyt myös näköispainos: Helsinki : ntamo, 2020. Näköispainos löytyy Lukki-kirjastoista.
Antiikin Kreikan ja Rooman aikaisesta ruokakulttuurista löytyy ainakin pari teosta:
1. Saara Lilja: Antiikkia ja myyttejä, WSOY 1990.
2. Apicius: Roomalainen keittokirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura 2002.
Antiikin olympialaisia ja urheilua käsitteleviä teoksia:
1. Pulkkinen: Hellenien voimistelu ja urheilu. Kansa 1907.
2. Eljanko: Olympiakisat : kansojen juhla. Sanatar 1939.
3. Koski: Antiikin urheilu : Olympian kentiltä Rooman areenoille. Atena 2004.
Kosken Antiikin urheilu teoksessa on myös asiaa urheilijoiden ravinnosta, eli se varmaan ainakin olisi katsomisen arvoinen.
Nämä kaikki teokset ovat saatavissa Jyväskylän pääkirjastolta, ja ne voi lainata tekemällä varauksen verkkokirjaston kautta näin...
