Weilin + Göös julkaisi kolme Bertil Almqvistin Barna Hedenhös -sarjan kirjaa 1970-luvun alussa. Näissä Marikki Makkosen suomentamissa kirjoissa kerrotaan Murikan perheestä, johon kuuluvat isä Luukas, äiti Luu-Luu, lapset Musa ja Muru sekä Nuija-koira: Musa ja Muru Amerikassa, Musa ja Muru Egyptissä, Musa ja Muru Englannissa.
Muinosen perhe tavataan Tammen Satumaa-sarjan osassa Ennen vanhaan. Se sisältää edellämainitun Egypti-aiheisen kertomuksen nimellä Muinosen lapset matkustavat Egyptiin. Suomentajaa ei erikseen mainita. Kirjasarjan on suomeksi toimittanut Marita Kansikas, joka mahdollisesti vastaa myös käännöksestä. Muinosen perheenjäsenet ovat Isä Luu ja äiti Naru, lapset ovat Kivi ja Siru, koiran nimi on Peni.
Vedenhaltija Ahdista on monia satuja. Yksi on Arvid Lydeckenin Meren pohjalla -kertomus. Se on alkujaan julkaistu vuonna 1915, mutta siitä on sen jälkeen otettu useita painoksia.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo sadusta näin:
"Johanneksen sisar Annikki oli kadonnut uintiretkellä ja hänen uskotaan hukkuneen. Vanha Maija pitää kuitenkin Johanneksen toivoa yllä kertomuksillaan Ahdin valtakunnasta ja unessa Annikki itsekin kertoo Johannekselle olevansa Ahtolassa. Johannes päättää hakea Annikin pois Ahdin valtakunnasta ja eräänä aamuna hän huomaa heränneensä meren pohjalla. Ahdin puoliso, paha Aallotar vihaa kaikkia ihmisiä ja upottaa Ahdin poissa ollessa laivoja. Johannes tutustuu Ahdin valtakuntaan ja pääkaupunkiin, Ahtolaan....
Ikävä kyllä laulun nuotteja ei löytynyt kirjastojen kokoelmista, ei edes Kansalliskirjaston kokoelmista. Tämä viittaa siihen, että laulun nuotteja ei ole julkaistu virallisesti.
Hain nuotteja Kansalliskirjaston Finna-hakupalvelulla sekä kaikkien Suomen kirjastojen Frank-monihaulla:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Vuosina 2019-21 suomeksi ilmestyneitä latinalaisamerikkalaisten kirjailijoiden teoksia ovat esimerkiksi seuraavat:
Bazterrica, Agustina, Rotukarja [r] | Argentiina
Enriquez, Mariana, Mitä liekit meiltä veivät [n] | Argentiina
Lins, Paulo, Ja sitten soi samba [r] | Brasilia
Lispector, Clarice, Tähden hetki [r] | Brasilia
Melchor, Fernanda, Hurrikaanien aika [r] | Meksiko
Ramírez, Sergio, Miten kaunis on meri, Margarita [r] | Nicaragua
Sainz Borgo, Karina, Caracasissa on vielä yö [r] | Venezuela (asuu Espanjassa)
Sánchez, Sergio Augusto, Sade piiskaa asfalttia [n] | Kolumbia
Zepeda Patterson, Jorge, Kuolema kelloa vastaan [r] | Meksiko
[n] = novelleja
[r] = romaani
Tein ensin tarkennetun Helmet-haun rajaamatta. Hakusanoina kevät ja runot. Rajasin vielä hakutuloksen kirjoihin, suomen kielisiin, päägenre kaunokirjallisuus ja genre runot. En rajannut osastoa tarkemmin. Linkki hakutulokseen. Mukaan mahtui 133 kirjaa vanhoista uusiin. Kun hakua järjestää (uusin ensin) saa melko kivan katsauksen myös keväisiin tarinoihin. Linkki hakutulokseen. Halutessaan voi rajata lasten aineiston pois.Myös netistä löytyy kevätrunoja esim. Linkit Runotalo.fi, Lukijan runot eli eri lehtien palstoilta sekä värssyjä Wordpress.com
Euroopassa viljellään riisiä lähinnä Italian pohjoisimmissa osissa sekä Espanjan ja Ranskan eteläosissa, ks. kartta: https://www.researchgate.net/figure/Harvested-rice-production-2001-2010…
Suomen Kuvalehti uutisoi taannoin kokeiluluontoisen riisinviljelyn onnistumisesta Saksassa https://suomenkuvalehti.fi/ulkomaat/euroopan-pohjoisin-riisiviljelma-tu…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Riisi
Nature.com-verkkosivuston kartta riisinviljelyalueista: https://www.nature.com/articles/sdata201774/figures/1
Molemmat sitaatit ovat kirjasta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987), sarjasta II:
8.
Politiikka, mahdollisen tekemistä
lopulta mahdottomaksi.
14.
Suurvallat huutavat, tuskasta, aseihinsa
kahlehdittuina.
Aseet estävät niitä käymästä sotaa.
Esimerkiksi seuraavista löytyy iso otos:
Helakisa, Kaarina (toim.): Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa.
Helakisa, Kaarina (toim.): Suomen lasten runotar.
Koski, Mervi (toim.): Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa. Saat materiaalia kirjaston aineistotietokannasta myös hakemalla lorut-asiasanalla
Oulunsalon kirjastossa ei enää ole lehtivarastoa lainkaan, joten Yhteishyviäkään ei siellä enää ole. Yritin katsella muualta tuon vuoden 1961 lehtiä, mutta niitä ei ole Kuopion varastokirjastossakaan. Lehteä on mikrofilmattuna Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmassa, jossa se on siis vain lukusalikäytössä https://finna.fi/Record/fikka.3421596. Lehtivarastoja on kirjastoista hävitetty valitettavan tehokkaasti.
Laitteen käyttöohje ja tietoa vianmäärityksestä löytyy valmistajan sivuilta:
https://www.canon.fi/support/consumer_products/products/fax__multifunct…
Jos tieto ei löydy täältä, kannattaa ottaa yhteyttä Canonin tekniseen tukeen. Myös siihen löytyy linkki em. sivulta.
Suomen kansalliskirjasto Fennican mukaan Claes Andersson runokokoelmaa Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider (1969) ei ole suomennettu kokonaisuudessaan.
Anderssonin runojen kokoelma Vuoden viimeinen kesä : Runoja vuosilta 1962 -84 (WSOY, 1985) sisältää 16 runoa kokoelmasta Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider, mutta ei kysymyksessäsi mainittua runoa Fall 258. Teoksen runot on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3291937
https://keski.finna.fi/Record/keski.18059
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921529925
Molemmat merkit olivat olemassa jo babylonialaisessa astrologiassa. Härän merkki oli liitetty samaan tähtikuvioon jo aikaisemmin, ainakin jo kalkoliittisellä kaudella. Nykyinen Oinaan tähdistö sen sijaan yhdistettiin Babyloniassa alun perin apumieheen, palkattuun maataloustyöntekijään. Myöhemmin sitä alettiin kuitenkin yhdistää Tammuz-jumalaan, joka alun perin kuvattiin paimenena. Ilmeisesti tämän paimen-yhteyden kautta oinas nousi vähitellen apumiehen rinnalle ja lopulta korvasi tämän tähdistön merkityksenä. Tarkkaa syytä tai ajankohtaa ei ole voitu määrittää. Kuitenkin molemmat tulkinnat olivat olemassa noin tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua. Kokonaan oinas otti paikkansa viimeistään egyptiläisessä ja kreikkalaisessa...
Tässä aihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta.
Aho, Juhani: Juha
Cohen, Sandee: Kaikki mitä taivaasta tiedämme
Hämeen-Anttila, Virpi: Suden vuosi, Alastonkuvia
Mäkelä, Hannu: Syksy Venetsiassa
Niffenegger, Audrey: Aikamatkustajan vaimo
Stenberg, Eira: Häikäisy
Vilkkonen, Lauriina: Oma Strindbergini
Elämäkertoja ja muistelmia:
Gilot, Françoise: Elämä Picasson rinnalla
Rautavaara, Einojuhani: Säveltäjä ja muusa
Scovell, Jane: Oona O'Neill Chaplin : elämäkerta
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Irjala nimi voi pohjautua miehennimen Yrjö muunnoksiin Orja ja Irja. Nimistä on merkintöjä mm. Johanneksessa ja Kurkijoella. Satoja vuosia vanhoja asutusnimiä ovat Vehmaan, Messukylän Vihdin ja Sääksmäen Irjalat, myös Janakkalan Irjalan kartano mainitaan jo 1470.
Irjala voi olla myös harkiten otettu uusi sukunimi kuten Kemissä, missä Ignatjeffit vaihtoivat nimensä 1906. Irjala-nimisiä asuu mm. Oulun, Pietarsaaren ja Vaasan tienoilla.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. Otava, Uud. laitos 2000.
Esimerkiksi työvoimatoimiston sivut ovat erittäin hyvä paikka aloittaa
https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/. Helsingin Sanomat on suurin lehti, jossa työpaikoista ilmoitetaan, avoimet työpaikat löytyvät Oikotie-palvelusta, http://www.oikotie.fi .
Myös yksityisiä työhakupalveluita löytyy Internetistä, samoin oppilaitosten sivuilta löytyy paljon tietoa työnhausta. Niitä on koottu kirjastojen Makupalat.fi-palveluun ja ne löytyvät hakusanalla työnhaku, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?order=desc&f%5B0%5D=field_asiasan… .
Kuten kysyjä ounastelee, tekijänoikeus suojelee myös lastenloruja ja vastaavia pienimuotoisia kirjallisia teoksia. Toisaalta kaikissa kulttuureissa on paljon perinneaineistoa, jonka tekijää ei tiedetä tai jonka luomisesta joka tapauksessa on niin pitkä aika, ettei tekijänoikeus enää ole voimassa. Sen selvittäminen, kumpaan ryhmään jokin yksittäinen värssy kuuluu, on haastavaa.
Yleisesti ottaen ns. fraasihaku tyyliin "Mustikka ja puolukka, omena ja vadelma" Googlessa antaa osviittaa siitä, onko juuri tuo sanayhdistelmä tuttu muillekin ja mahdollisesti peräisin jostain tunnetusta lähteestä. Kumpikin kysyjän esimerkkiloruista näyttää olevan anonyymiä perinnettä.
Kun tällaisten asioiden varmistaminen on usein mahdotonta, voi julkaisun...
Vaski-verkkokirjastosta löytyvät seuraavat teokset:
Mannerheimin lastensuojeluliiton julkaisu Tepa tahtoo tietää, jossa käsitellään äidin masennusta tarinan muodossa.
Eoin Colfer: Tohtori Anna-Liisa (helppolukuiset), jonka aiheena isän masennus.
Paula Mäkinen: Mikon äiti on masentunut (kuvakirja).
Lisäksi voisi mainita Pia Lindenbaumin kirjan Kun Ollin äiti unohti (kuvakirja), jossa äiti ilmeisesti stressin seurauksena on muuttunut lohikäärmeeksi.
Laulu löytyy cd-levyltä Stenhammar, Wilhelm: Sånger (Musica Sveciae MSCD623, 1989). Sen esittävät Håkan Hagegård (baritoni) ja Thomas Schuback (piano). Tämä cd-levy on lainattavissa Tikkurilan musiikkivarastosta.
Varaamo.hel.fi-palvelusta löytyvät kirjastot, joista asiakas voi varata ompelukoneen käytettäväkseen. Kävin nämä läpi ja useimmissa kirjastoissa kyse näyttäisi olevan peruskoneista, joista erikseen on mainittu, että niillä ei voi ommella parkkinahkaa tai paksuja kankaita. Kaikissa tätä ei kuitenkaan ole sanottu, joten kannattaa ottaa kyseisiin kirjastoihin yhteyttä tarkempia tietoja varten. Esimerkiksi Herttoniemen kirjaston ompelukoneen Brother RL425 käyttöohjeessa on neuvo paksujen kankaiden ompeluun ja varoitus yli 6 mm ylittävistä kankaista.Lähde:Varaamo.hel.fi. https://varaamo.hel.fi/
