Sotasampo-palvelun perusteella 37. Torjuntakomppanian sotapäiväkirjat eivät näytä säilyneen, mutta Jatkosodan historia 6 -teoksessa se vilahtaa muutamaan otteeseen. Heinäkuussa 1941 37.TK löytyy Hangon ryhmän lohkoilta, kesäkuussa 1943 Äänisen Rannikkoprikaatin alaisuudesta. Viimeisen kerran 37.TK esiintyy Äänisen Rannikkoprikaatin ryhmityksessä 9.6.1944 Äänisniemessä Reskan lohkolla, johon jälki katkeaa. Kyseessä on siis silloinen rannikkopuolustusjoukkojen jalkaväki.
Liperin pitäjän historiassa toisessa osassa (Salokas) kerrotaan Liperin kouluista ja mainitaan Roukalahden koulun perustaminen. Kirjassa tosin nimi on Ruokolahden koulu. Pekka Pakarisen kirjassa Suurliperistä leipäpitäjäksi, koulun ja kylän nimi on nykyisessä muodossa, koulun perustamisvuosi täsmää.
Koulunpito aloitettiin Roukalahdessa vuonna 1905 yksityisin varoin. Kunnalliseksi koulu saatiin 1907. Koulu oli toiminut ahtaissa vuokratiloissa, ja alettiinkin puuhata omaa koulutaloa. Vuonna 1909 kunta osti maanviljelijä Mikko Lappalaiselta lähes 3 ha:n suuruisen palstan tilalta Roukalahti n:o 21. Koulukartano rakennettiin ja se valmistui 1911.
Karjalattaren artikkeli vuodelta 1915 vahvistaa nämä tiedot. Siinäkin puhutaan vielä Ruokolahdesta...
Sellon kirjaston Pajassa onnistuu kaitafilmien digitointi.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastot tarjoavat laitteita ja ohjelmia erilaisten aineistojen digitointiin. Käytännössä digitoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi vhs-nauhalle tallennetun videomateriaalin muuntamista dvd-levyltä katsottavaan ja käsiteltävään muotoon.
Mitä voin digitoida ja missä kirjastoissa?
Digitointilaitteistoja löytyy useista kirjastoista eri puolilta pääkaupunkiseutua. Laitteistot ja digitointivälineet voivat poiketa toisistaan, joten kannattaa varmistaa etukäteen joko puhelimitse tai paikan päältä tarkemmin, mitä mahdollisuuksia omassa kirjastossasi on.
VHS-videonauhoja voit digitoida näissä kirjastoissa:
Entresse
Hakunila
Kaupunkiverstas / Kirjasto 10...
Tässä joitakin erityyppisiä selkokirjavinkkejä. Selkokirjoissa tekijäksi on merkitty selkomukautuksen tekijä. Sulkeissa alkuperäinen kirjailija, jos se poikkeaa siitä.Ruotsiksi:RikoskirjallisuuttaDarke, Niklas: 1793; 1794; 1795 (Niklas Natt och Dag) Sandzén, Åsa: Välkommen till Evigheten (Camilla Grebe)Stoltz, Lina: Mannen under trappan (Marie Hermanson)KlassikoitaRasmusson, Marika: Dorian Grays porträtt (Oscar Wilde)Werkmäster, Johan: Brott och straff (Fjodor Dostojevski)Muita romaanejaDarke, Niklas: En man som heter Ove (Fredrik Backman)Gesén, Pernilla: Stolthet och fördom (Jane Austen)Sandström, Peter: Där vi en gång gått (Kjell Westö)Wallsten, Hanna: Den underjordiska järnvägen (Colson Whitehead)Englanniksi:DekkareitaTrewin, Anna...
Voit selailla Kouvolan kirjastojen kokoelmia osoitteessa http://kouvola.kirjas.to/
Tiettyä teosta voit hakea Tiedonhaku-linkistä. Tarkempia hakuohjeita voit lukea aloitussivun Ohje-linkistä.
Hakutuloksesta näet samalla, onko teos lainassa. Näet myös, onko teosta saatavilla muissa Kyyti-alueen kirjastoissa.
Toinen henkilö voi hakea varauksen puolestasi ja hän voi lainata sen omalle kortilleen. Tällöin ei tarvita valtakirjaa. Mikäli haluat, että laina tulee sinun kortillesi, sinun pitäisi kirjoittaa varauksen noutajalle kertaluontoinen valtakirja, jolla valtuutat hänet noutamaan varauksesi ja lainaamaan sen sinun kortillesi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Etsitty kirja voisi olla Philip K. Dickin Eye in the sky, joka on meillä ilmestynyt Pekka Markkulan suomentamana nimellä Jumalan kahdeksan sormea.Jumalan kahdeksan sormea | Kirjasampo
Näitä polkuja -sarjassa on ilmestynyt reittikartta nimeltään Kummitusten Helsinki, tekijänä Helsingin kaupunginmuseon lehtori Anna Finnilä. Reittikarttaa jaetaan kaupunginmuseossa, Jugendsalissa ja pääkaupunkiseudun kirjastoissa. (Helsingin Sanomat 9.10.2000)
Kaide liikkuu portaita nopeammin turvallisuussyistä. Liian hitaasti kulkeva kaide lisäisi kaatumisen riskiä.
Asiaa on käsitelty esimerkiksi tässä Iltasanoman artikkelissa: https://www.is.fi/hs-helsinki/art-2000008326417.html
Puutarhakeinun ohjeet löytyvät Kotilieden numeroista 1929 : 8 s. 310-311 ja Kotiliesi 1947 : 9 (kansilehden sisäpuoli). Lehdistä on mahdollista saada kopioita ainakin kaukolainaksi. Ainakin Oulun kaupunginkirjastossa ja Varastokirjastossa on mainitut lehdet. Kaukolainapyynnön voit jättää lähimpään kirjastoosi.
Muusikon muistamien kappaleiden määristä ei löytynyt tietoa, mutta mm. korvamatoja tutkineen analyytikko Lassi Liikkasen mukaan ihminen voi muistaa tuhansia eri laulunosia ja melodioita. Aiheesta oli artikkeli Helsingin Sanomissa (26.9.2015):
https://www.hs.fi/elama/art-2000002855347.html
"Markkina" yksikössä tarkoittaa markkina-aluetta, "markkinat" taas kysyntää ja tarjontaa sekä niihin liittyvää hinnanmuodostusta, kaupallisia suhdanteita, jonkin hyödykkeen kauppaa kokonaisuutena jne.markkina - Kielitoimiston sanakirja markkinat - Kielitoimiston sanakirja
Aki Sirkesalon laulu Pikku ihminen löytyy nuottina kokoelmasta Ipanapa laulukirja (Paasilinna 2011). Tässä suora varaus/tilauslinkki: https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b2004001~S9*fin.
Heikki Poroila
Menevä sinkkutäti ottaa 14-vuotiaan Lauran mukaansa riemulomalle Riminille toipumaan keuhkoputkentulehduksen kurimuksesta Asta Ikosen kirjassa Luokan makein lomaromanssi.
Kyseessä on varmaankin WSOY:n siniselkäisessä Nuorten toivekirjasto -sarjassa vuonna 1959 julkaistu Osmo Ilmarin Planeetta Logos. Kansikuva ja juonikuvaus löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au7c7264b9-39c2-4284-a8ce-3….
Jos kirja ei kuulu kirjastosi valikoimaan, sen voi tilata oman kirjaston kautta kaukolainaksi. Toki kirjaa voi kysellä myös antikvariaateista.
20.12.1979 oli torstai.Tuon päivän Helsingin Sanomat kertoo, että sää oli Etelä-Suomessa laajoilla alueilla selkeää. Lämpötila oli -15 ja - 25 asteen välillä. Rannikolla pilvisyys kuitenkin lisääntyi ja paikoin oli heikkoa lumisadetta, lämpötila oli enimmäkseen -7 ja -13 asteen välillä.HS/Aikakone
Ensimmäinen kirja voisi olla Tuulen laulu, kirjoittaja Unity Hall. Toinen kirja saattaisi olla Johanna Al-Sainin kirjoittama Taistelin Allahin puolesta. Tämä kirja ei ole romaani, vaan todellisuuspohjainen dokumentti.
Nykyisin voi Helmet-järjestelmään omiin tietoihinsa lisätä oman lainaushistoriansa. http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#lainaushistoria
Asiakkaan nimi Helmet-järjestelmään voidaan muuttaa vain kirjastossa. Tällöin asiakkaan pitää todistaa henkilöllisyytensä henkilötodistuksella, jossa uusi nimi näkyy.
