Hei ja kiitos kysymyksestä.
Tässä muutama ehdotus luettavaksi aiheesta.
Kuusi Janne: Silmästä silmään
Hast Mauri: Kymmenen virran maa
Anneli Kanto: Veriruusut ja Lahtari
Asko Jaakonaho: Onnemme tiellä
Aki Ollikainen: Nälkävuosi
Lampaansyöjien musiikki on pääasiassa Seppo "Paroni" Paakkunaisen elokuvaa varten säveltämää. Sanoituksista vastasi enimmäkseen Vexi Salmi. Tarkemmat tiedot musiikin tekijöistä löytää Elonet-verkkosivuilta. Etsimäsi kappale on varmaankin nimeltään Onnellinen saari. Esityksen laulavat Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki ja naiskuoro. Elokuvan musiikkia ei näyttäisi olevan saatavilla erillisenä äänitteenä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lampaansyöjät_(elokuva)
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101068
Hei,
Tätä on aiemminkin kysytty. Kyseessä on Lauri Hannikaisen runo joka sisältyy hänen romaaniinsa Erakkojärveläiset. Laulu on säveltänyt kirjailijan veli Väinö Hannikainen. Tarkemmat tiedot tusota sävellyksestä löytyy alla olevasta linkistä.
Linkki aiempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/isani-kertoi-meille-lapsena-runoa?languag…
Koko Edgar Rice Burroughsin Mars-sarjaa ei Naantalin kirjastosta löydy, mutta Vaski-kirjastoista löytyy kyllä ne puuttuvatkin osat. Vaski-kuntien, siis myös Naantalin, kirjastokortilla voit varata kirjat omaan kirjastoosi. Kun teet varauksia, kannattaa huomioida, että ensimmäisestä osasta on ilmestynyt myös Tuomas Kilven selkomukautus, joten jos haluat alkuperäisen, ei kannata varata selkomukautettua versiota!Tässä sarjan osat järjestyksessä. Voit etsiä ja varata ne Vaski-verkkokirjastosta.Marsin sankariMarsin jumalatMarsin sotavaltiasMarsin neito (myös nimellä Thuvia, Marsin neito)Marsin ritaritMarsin neroMarsin urhoMarsin miekatMarsin robotitMarsin ihmeitäMarsin jätti
Nimi:
Jongen die niet meer praatte, De (virallinen nimi)
Poika joka lakkasi puhumasta (suomenkielinen nimi)
The Boy Who Stopped Talking (englanninkielinen nimi)
Tuotantoyhtio:
Bos Bros. Film-TV Productions
Televisioesitykset:
27.09.1997, YLE TV1
Tekijät:
Ben Sombogaart (ohjaus)
Kirjastojen kokoelmissa tätä elokuvaa ei ole. Se on esitetty televisiossa, Ylen TV1-kanavalla vuonna 1997. Ylelle voisi esittää toiveen sen uudelleen esittämisestä. Alla linkki Ylen palautesivulle:
https://palaute.yle.fi/
Kannattaa tarkistaan myös ns. yhteisöpalvelut
Ainakaan suomenkielisen kansainvälistä naistenpäivää käsittelevän artikkelin perusteella ruusujen antaminen ei ole mikään yhteinen perinne, vaan 1900-luvun alussa käynnistynyt toiminta on sisältänyt ja hyväksynyt kaikenlaiset kukkaset. Erityisesti Neuvostoliitossa ja sen liittolaismaissa ruusu on kuitenkin ollut ilmeisesti suosituin kukka ja todennäköisesti Venäjä on edelleen ruusujen jakajana huipulla ihan väestömääränsäkin takia. Siellä naistenpäivä on myös perinteisesti ollut vapaapäivä, toisin kuin esimerkiksi Suomessa.
Heikki Poroila
Kirjastojen yleisölaitteiden kohdalla käytäntö on, että ainoastaan talon omille standardipaksuisille papereille saa tulostaa.
Keskustakirjasto Oodin UV-tulostimella voi printata lähes millaiselle materiaalille tahansa. UV-tulostimen voi varata käyttöönsä Varaamossa.
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston sivuilta löytyy tietoa runojen käytöstä kuolinilmoituksissa: https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-kaytto-kuolinilmoituksessa/.
Pyhä Birman Kissa ry:n kotisivuilla kerrotaan kissarodun alkuperään liittyvästä legendasta, jonka mukaan Birman kissa olisi Himalajan vuoristosta. Kaukoidästä Eurooppaan tämä kissarotu on saapunut 1900-luvun alussa. Se ei siis ole yhteydessä egyptiläisten pyhään kissaan.https://birma.fi/pyha-birma/legenda-ja-historiaa/Kissojen historiasta ja myyteistä voi lukea lisää esimerkiksi Petri Pietiläisen kirjasta Kissojen maailmanhistoria https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2253195?sid=5094165358
Useilla juomavalmistajilla on matalahiilihappoisia vesiä, joista osa on myös maustettu. Esimerkiksi Hartwallin Novelle ja Olvin Kevyt Olo -tuotesarjoissa on useita vaihtoehtoja hapotetuista ja maustetuista vesistä.
https://www.hartwall.fi/juomat/vedet/novelle/
https://www.olvi.fi/tuotteet/vedet/kevytolo
Jos kirjaa ei halua ostaa netistä, niin vanhempaa painosta kannattaa kysellä ja etsiskellä antikvariaateista. Uudempaa painosta näyttäisi löytyvän ihan Kuopion Suomalaisesta kirjakaupastakin, ainakin verkkosivujen myymäläsaatavuuden mukaan: https://www.suomalainen.com/products/kadonnutta-aikaa-etsimassa-9-paken…
Esimerkiksi näistä nettikaupoista ja -antikvariaateista kirja näyttäisi myös löytyvän:
https://www.adlibris.com/fi/kirja/kadonnutta-aikaa-etsimassa-9---pakeni…
https://cdon.fi/kirjat/marcel-proust/kadonnutta-aikaa-etsimassa-9-paken…
https://www.antikvaari.fi/teos/kadonnutta-aikaa-etsimassa-9-pakenija/62…
https://www.finlandiakirja.fi/fi/marcel-proust-kadonnutta-aikaa-etsimas…
Aila Meriluodon Jälkeenpäin löytyy englanniksi tulkittuna After you -nimisenä Leo Vuosalon ja Steve Stonen kääntämästä antologiasta The stone god and other poems (Marathon Press, 1960). Leinosta en valitettavasti englanninkielistä käännöstä onnistunut löytämään.
Suomalaisten elämästä 1500-1600-luvuilla on kirjoitettu paljon. Joissakin keskiaikaan keskittyvissä teoksissa kerrotaan myös renessanssin ajasta, kuten Satu Hovin kirjassa Keskiajan puvut. Alle on listattu vielä lisää teoksia:
Aalto, Seppo: Kauppiaita ja laivanvarustajia: helsinkiläisten elämä Ruotsin aikana 1550-1809
Häggman et al: Suomalaisen arjen historia, osa 1. Savupirttien Suomi
Nissiaho, Aino (toim.): Ihmisen maisema: kirjoituksia yhteisön ja ympäristön muutoksista Lounais-Suomen rannikolla
Pylkkänen, Riitta: Renessanssin puku Suomessa 1550-1620
Pylkkänen, Riitta: Säätyläispuku Suomessa 1550-1620
Seppälä, Suvianna: Viljana, nahkoina, kapakalana. Talonpoikien maksamat kruununverot Suomessa vuosina 1539-1609
Suolahti,...
Helmet-kirjastokorttia ei voi saada etänä, vaan pitää käydä jossain Helmet-kirjastossa paikan päällä virallisen kuvallisen henkilötodistuksen kanssa. Ainoa poikkeus asiasta on joustoasiakkuus, mutta silloinkin asiaa toisen puolesta hoitavan pitää käydä Helmet-kirjastossa paikan päällä. Tätä samaa asiaa kysytään täällä säännöllisesti, mutta vastaus on edelleen sama.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
https://www.kirjastot.fi/kysy/ymmartaakseni-helmet-e-kirjaston-aineistoja?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisiko-mahdollista-saada-tunnukset-helmet?language_content_entity=fi
Tarkempaa tietoa Taikapeili-teoksesta ei valitettavasti löytynyt.
Tuotantotietoa voit etsiä esim. seuraavasta teoksesta:
Suomen kirjailijat 1809-1916: pienoiselämänkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet. Hki, SKS 1993.
Muita lähteitä:
Artikkeli teoksessa Suomen kirjallisuus IV. 1965: R. Koskimies, Larin Kyösti.
A. Kivimaa: Kasvoja valohämystä.
Larin-Kyösti: Juvenilia: Nuoren teinin ja runoniekan muistelmia. Helsinki 1927.
http://kaupunginosat.net/oulunkyla/taiteilijoitten_Oulunkyla/tekstit_yl…
Tietoa on myös teoksessa Runoilijaimme ääni v. 1946.
Larin-Kyöstillä on myös oma nimikkoseura ja häntä koskeva arkisto. Tarkempia tietoja, ks. https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/larin-kyosti/
Kappaleen "Come prima" sävelsivät vuonna 1955 Vincenzo Di Paola ja Sandro Taccani ja sanoitti Mario Panzeri. Ensimmäisenä sen levytti vuonna 1957 laulaja Tony Dallara yhtyeen I Campioni säestämänä. Myöhemmin se on levytetty italiaksi kymmeniä kertoja.
Hänen sukunimensä lienee ollut Trier Mørch. Tällöin oikea aakkostus olisi Trier Mørch, Dea. Tällainen aakkostus löytyy ainakin Tanskan kirjastojen tietokannasta ja Finna-hakupalvelun Kansalliskirjastojen luetteloinneista.
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei ammattikorkeakouluissa ole kirjastoalan YAMK-opintoja tarjolla. Turun amk on tainnut olla viime vuosina ainoa oppilaitos, jossa kyseisiä opintoja on voinut opiskella. Tilanne voi kuitenkin muuttua, joten kannattaa seurailla oppilaitosten sivuja.
Voit toki suorittaa esim. liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon mutta kirjastoalan työpaikoissa usein vaaditaan 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Ne voi suorittaa esim. Tampereen yliopistossa.
Tuulet muodostuvat, kun eri seuduilla vallitseva erilainen lämpötila saa aikaan eroja myös ilmanpaineessa, jolloin ilma alkaa virrata korkeamman paineen alueelta matalamman alueelle päin. Jos paine on alueella vakio, siellä on myös tyyntä. Näin voi olla korkeallakin ilmassa, ei ainoastaan lähellä maan- tai merenpintaa. Tuuli myös ylläpitää olemassa olevia paine-eroja. Mitä suuremmat paine-erot, sitä suurempi paine-erovoima ja kovempi tuuli.
Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä. Se ulottuu noin kymmenen kilometrin korkeuteen. Troposfäärin yläosassa on liikkuvia putkimaisia voimakkaan tuulen vyöhykkeitä, suihkuvirtauksia. Tuulen nopeus on suihkuvirtauksessa kymmeniä metrejä sekunnissa, jopa...
