Ohessa pari vaihtoehtohistorian Hitlerin voitto -aiheen edustajaa. It Happened Heressä luodaan vaihtoehtohistorian keinoin olosuhteet toisenlaisiksi, jonka kautta päästään kyseenalaistamaan vakiintuneita ajatusmalleja. Fatherland on taas enemmän mainstream-yleisölle luotu kompromissi lähtökohtanaan silti tiukasti historialliset faktat (tai historialliset fantasiat). Lisänä aikamatkaseikkailu Philadelphia Experiment II.
It Happened Here (1965) = Näin olisi voinut käydä / Ohjaus Kevin Brownlow ja Andrew Mollo.
Fatherland (1994) = Fatherland – isänmaa /
Ohjaus Christopher Menaul
Philadelphia Experiment II (1993) = Tuhon kuilu 2 - Hitlerin voitto / Ohjaus Stephen Cornwell
Lähteitä: Elitisti. http://www.elitisti.net/artikkeli/2005/08/005701/...
Lausuntopalvelu.fi on oikeusministeriön ylläpitämä ja tuottama verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden pyytää ja antaa lausuntoja sähköisesti. Ko. palvelu ja siinä oleva sisältö on julkista
Lausuntopalvelusta löytyy lausuntopyyntö Arviomuistio alaikäisavioliittojen sääntelytarpeesta. Mukana on Suomen ortodoksisen kirkon vastaukset ja kommentit lausuntopyynnön kysymyksiin.
Aihetta on tietysti käsitelty kaikissa historiankirjoissa, joissa käsitellään Suomen historiaa 1800-luvulta.
Toissa vuonna ilmestyi teos Tunteiden palo : Turku liekeissä 1827 , tekijänä Hannu Salmi. Kirja on erittäin perusteellinen ja käsittelee myös palon synnyttämiä tunteita ja siihen liittyviä tarinoita, mutta ennen kaikkea tosiasioita.
Lahti Osakeyhtiön toimialana oli puunjalostusteollisuus. Toiminta Lahti Osakeyhtiö -nimellä alkoi 1941, jolloin vanhin Lahden kauppalassa ja kaupungissa toiminut teollisuuslaitos Lahden Saha joutui Kansallis-Osake-Pankin haltuun. Tällä nimellä toiminta jatkui vuoteen 1952, jolloin Lahti Osakeyhtiö liitettiin Rauma-Repola -konserniin. http://www.lahdenmuseot.fi/kuka-mita-lahti/lahden-historia/teollisuuskaupunki/lahden-puunjalostusteollisuus-sotien-jaelkeen/
Lisätietoja teoksissa:
Lahden historia 3 : Lahden talouselämän historia. Lahti 1996. s. 316-318
Könönen, Terho A.: 100 vuotta sahausta Lahdessa. Lahden Saha 1969-1965. Lahti 1969
Ainoa tapa, miten saat kirjastokorttisi numeron on käydä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjaston toimipisteessä. Jos kortti on kadonnut, sinulle tehdään uusi kortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kissa-, koira- ja hevosaiheisia tv-ohjelmia sekä elokuvia löytyy runsaasti niin YLE Areenasta kuin vaikkapa Elonetistäkin.
Uudempaa aineistoa löydettävissä YLE Areenasta esimerkiksi:
Kissat-sarja
Koiraperheet käytöskoulussa-sarja
Ystäväni hevonen-sarja
Vanhempaa aineistoa löydettävissä Elonet-palvelusta esimerkiksi:
Fazer Kiss Kiss-mainos
Koiranäyttely-mykkäelokuva
Suomalainen hevonen-lyhytelokuva
Edellä mainituissa palveluissa on hyvät hakuominaisuudet ja ohjelmia voi hakea kätevästi itsekin haluamillaan hakusanoilla.
Myös mainitsemaasi YLE Elävä Arkisto-palveluun kannattaa käydä tutustumassa.
Kansaneläkelaki säädettiin tosiaan vuonna 1937 punamultahallituksessa meluisien soraäänien saattelemana, kuten tuon ajan poliittiselle kulttuurille oli ominaista. Valitettavasti en pystynyt paikantamaan muistelmateosta, jossa kyseinen ajatus olisi ilmaistu. Tutkittuani ajan lehtikirjoittelua sekä eduskunnassa käytyjä keskusteluja tulin siihen tulokseen, että lakiesityksen suurin kritiikki koski kansaneläkkeen taloudellista vaikutusta: mikä taho maksaisi kulut ja kuka hyötyisi laista eniten. Lisäksi tulevan Kansaneläkelaitoksen valta-asema ja eläkkeiden keskittäminen herätti epäilyjä poliittisissa piireissä, varsinkin oikeistossa. En törmännyt maalaisliiton taka-ajatukseen Suomen asekuntoisen miesväestön kirjanpidosta, mikä ei tosin...
Kirjastoalalle on kyllä paljon tulijoita, joten kovin helppoa ei ole työpaikan saaminen. Esimerkiksi hiljattain Helsingin kaupunginkirjastossa Jakomäen ja Kontulan kaksoiskirjastoon haettiin kirjastoinhoitajaa ja hakijoita oli 61. Tuo ei ole edes korkeimpia määriä, joita hakijoita on ollut kirjastopaikkoihin, ja esimerkiksi Tampereella ja Oulussa on hakijoita tavallisesti vielä enemmän, koska sieltä valmistuu paljon alan opiskelijoita mutta siellä on vähemmän kirjastoja. Harva pääsee myöskään suoraan opinnoista vakituiseen työhön, vaan tyypillisempää on, että kirjastossa työskennellään ensin määräaikaisissa sijaisuuksissa ja ehkä sitten joskus kokemuksen kartuttua saadaan vakituinen työpaikka.
Kirjastoalan koulutuksesta löytyy tietoa...
Helmet-kirjastojen chat-palvelussa vastataan kysymyksiin arki-iltapäivisin. Chat-ikkuna pomppaa esiin, kun palvelu on avoinna. Jos vastaajalla on useampi keskustelu käynnissä, ikkuna poistuu hetkeksi, ja palaa taas, kun vastaaja voi ottaa uuden keskustelun. Kerrallaan on vastaamassa aina yksi kirjastolainen ja vastaajia on useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ennalta sovittujen vuorojen mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jonkin verran Anni Swanin kirjoja on kirjastojen kokoelmissa myös äänikirjoina ja e-kirjoina eri puolilla Suomea. Suurin osa kirjoista on satuja, mutta joukossa on myös hänen nuortenkirjojaan. Alla linkki luetteloon, josta selviää myös minkä kirjaston kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FeBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FNonmusicalCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FSoundRecording%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=swan+anni&type0%5B%5D=Author
Purukumista löytyy tietoa esimerkiksi näistä kirjoista:
Dan Höjer: Pusu, purkka ja puucee: kaikella on historia (Otava 1995)
Vuokko Hurme: Karkkikirja: makeaa tietoa herkkusuille (WSOY 2019)
Jukka Vesterinen: Purukumikirja (Johnny Kniga 2005)
Myös Wikipediasta onn purukumia käsittelevä artikkeli.
Hospitantti oli opiskelija, joka oli ns. kuunteluoppilaana eli ei varsinaisesti kirjoilla oppilaitoksessa. Kansakoulunopettajien hospitanttiopintojen sisällöt ilmeisesti hieman vaihtelivat, mutta saattoivat itseopiskelun lisäksi sisältää säännöllisenä opetuksena esim. kasvatusoppia ja opetusoppia, lisäksi opintoihin saattoi sisältyä opetusharjoittelu. Ks. Kansakoulun lehti 30.11.1928.Seminaareihin perustettiin hospitanttiluokkia ilmeisesti siksi, että pätevistä opettajista tai opettajaopiskelijoista oli pulaa, ks. esim. Kainuun sanomat 6.9.1924 ja Uusi Suomi 27.4.1921.
Jokainen kirjasto voi itse päättää, millaisia lahjoituksia se ottaa vastaan. Pääsääntöisesti voinee kuitenkin sanoa, että kyseeseen tulevat lähinnä uutuusteokset, joista on paljon varausjonoa. Mahdollisia ovat myös huonosti saatavilla olevat vanhemmat ja harvinaiset teokset, joilla kuitenkin edelleen on kysyntää.
Kirjalahjoitusten liittäminen kirjaston kokelmaan ja käsitteleminen lainauskuntoon vaatii niin paljon resursseja, että useimmissa tapauksissa se ei ole tarkoituksenmukaista.
Sinun kannattaa silti kysyä lähikirjastostasi, olisiko kirjoissasi joitakin sellaisia, jotka voitaisiin ottaa vastaan. Asia täytyy kuitenkin harkita jokaisen nimekkeen kohdalla erikseen, joten suuri kirjamääriä ei kannata tarjota kerralla.
Valitettavasti kaikki orapihlajat kukkivat, koska se on kasvin lisääntymistapa. Orapihlajia on kuitenkin monia eri lajeja ja osa niistä on vähemmän tuoksuvia. https://laji.fi/taxon/MX.38925/images
Myös orapihlajan säännöllinen leikkaus saattaa estää kukinnan joko kokonaan tai ainakin vähentää sitä. Orapihlaja tekee kukkia edellisen vuoden versoihin. https://pihallaauringontahtiin.com/puuvartisten-kasvien-leikkaaminen/
https://www.etlehti.fi/artikkeli/vapaa-aika/piha-puutarha/nain-leikkaat-orapihlaja-aidasta-kauniin
Kannattaa kysyä lisää neuvoja puutarhamyymälöistä.
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa laajasti kotimaiseen elokuvaan liittyvää arkistoaineistoa, myös käsikirjoituksia osana oheisaineistokokoelmaansa.
Kotimaisten elokuvien käsikirjoituksia on mahdollista tutkia KAVIn kirjastossa Helsingissä. Koska käsikirjoitukset tilataan erillisestä päätearkistosta, kannattaa aineistoista kiinnostuneen olla hyvissä ajoin ennalta yhteydessä kirjastoon saatavuuden varmistamiseksi sekä tilauksen tekemiseksi. KAVI ei valitettavasti toimita käsikirjoituksia kaukopalveluna muualle.
Koska kysymykseen löytyy vastaus arkistostamme, kopion sen tähän: Nimestä Tiiu ei löydy paljoa tietoa. Se on tosiaan virolainen nimi, jonka alkuperäinen muoto saattaa olla Dorotea. Virossa Tiiun nimipäivää vietetään 1.11. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 annetaan ohjeita siitä, milloin nimipäivää voi viettää, jos nimeä ei ole almanakassa. Ohjeiden mukaan nimipäivää voi viettää samana päivänä kuin kantanimen muut muunnokset, eli voitte hyvin juhlia Tiian päivänä 6.2. Voitte myös valita virolaisen nimipäivän 1.11.
Gunnar Ekelöfiltä on suomennettu kokoelmat Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994) (Lähde: Fennica-tietokanta: https://finna.fi
Näistä kirjoista Runoja-kokoelmassa on muutamia runoja Färjesång-kokoelmasta. Mikään runoista ei ole kysymäsi. Ekelöfiltä on myös suomennettu yksittäisiä runoja mm. Parnasso-lehteen ja eri antologioihin. Linkki maailman runouteen -tietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) löytyy paljon lähteitä Ekelöfin yksittäisten runojen suomennoksiin, mutta kysymäsi runo ei löydy sieltäkään. Todennäköisesti runoa ei siis ole suomennettu.
Hei!
Kyllä niitä on sinne tulossa. Vaikea arvioida tarkasti milloin ovat perillä, mutta Laukaan kirja näköjään jo kuljetusvaiheessa. Kannattaa tehdä jo varaus Keski-kirjastojen verkkokirjastoon (linkki) tai soittamalla Joutsan kirjastoon puh 040 3580010
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=yhden+miehen+enemmist%C3%…
Eddan runoja on suomentanut myös kääntäjä Alku Siikaniemi eli Alku Artur Siegberg. Käännökset julkaistiin Valvoja-aika-lehden numerossa 3/34. Kansalliskirjaston digitoitu lehti on luettavissa tästä.
Lisäksi Edda-runot on kääntänyt proosamuodossa Anni Sumari teoksessaan Óðinnin ratsu (Like 2007).
Tämän artikkelin mukaan Tynnin käännöksiä on kritisoitu omavaltaisuudesta ja taiteellisten vapauksien ottamisesta. Ilmeisesti niitä ei kuitenkaan ole varsinaisesti lyhennetty.
Olisikohan kyseessä Camilla Mickwitzin "Jason ja vihainen Viivi"? Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1977 ja viides painos otettiin vuonna 1985. Kirja kertoo kerrostalossa yksinhuoltajaäitinsä kanssa asuvasta pikku-Jasonista ja hänen naapureistaan.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa alla olevasta linkistä HelMet-kirjastotietokantaan.
Lähteet:
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
https://finna.fi
http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
