Jos vaihdetaan Ranskan paikalle Skotlanti ja muutetaan viini viskiksi, etsitty kirja voisi olla Catherine Gaskinin Muuttohaukka (Otava, 1973). Siinä Kirsty Howard matkustaa Kiinassa lähetystehtävissä olleen isänsä kuoltua Skotlannin ylämaille isoisänsä Angus Macdonaldin isännöimään sukukartanoon, jonka yhteydessä toimii ylämaan parasta viskiä tuottava tislaamo. Cluainissa Kirsty tapaa Callum Sinclairin, jolla on Giorsal-niminen muuttohaukka. Kirjan loppupuolella Angus Macdonaldin aviottomaksi pojaksi paljastuva Callum menettää henkensä tislaamon varaston tuhoavassa tulipalossa.
Nicholas Evansilta on ilmestynyt suomeksi teokset:
Hevoskuiskaaja (1995), Suden läheisyys (1998), Tulisielut (2002), Kylmät vuoret (ilmestyy syksyllä 2006). Kirjailijan kotisivulla esitellään samat teokset (www.nicholasevans.com/author/author.asp).
Adressi kirjoitetaan suomen kielessä yhdellä d:llä.
Kielitoimiston sanakirjasta voi helposti tarkistaa useiden vierasperäistenkin sanojen oikeinkirjoituksen sekä niiden tarkoituksen.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Parhaiten kysymyksessä kuvailtua teosta vastaa Rolf Hochhuthin näytelmä Sotilaat (WSOY, 1968). Siinä vihjataan, että Winston Churchillillä olisi ollut jotakin tekemistä Sikorskin kuoleman kanssa. Sotatapahtumien rinnalla seurataan Lontoon Pienen Maailmanteatterin esityksen valmistelua.
Tarja Roinila suomensi meksikolaisen Juan Rulfon (1918–1986) teoksen Pedro Páramo vuonna 1991. Kyseinen lause kuuluu hänen suomennoksessaan seuraavasti: "Jokainen huokaus on kuin elämän henkäys joka jättää ihmisen."
Juan Rulfo: Pedro Páramo (suom. Tarja Roinila, 1991, Like)
http://juan-rulfo.com/
Tuohon ei ole mitään yksiselitteisen selkeitä vastauksia. Kaivostoiminnassa on aina kyse siitä mikä on suhde kaivoksen aiheuttamien ympäristöhaittojen ja kaivoksen tuottaman hyödyn välillä. Kaivoksilla on tietyt kiistattomat vaikutukset ympäristöön ja on varsin olennaista, onko ne osattu jo etukäteen huomioida riittävästi ja myös toteuttaa käytännössä oikein. Tätä monimutkaista ongelmakenttää on käsitelty esimerkiksi seuraavilla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työ- ja elinkeinomisteriön sivuilla:
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/kaivokset-vesistojen-kuormittajana
https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-kaivostoiminnasta
Yleensä kaivoksia vastustetaan vähemmän, jos niiden ympäristöhaittojen selvitykset on tehty...
Kyseessä on varmaankin kirja Valeria karnevaaleissa. Finna.fi-palvelusta löytyvät seuraavat bibliografiset tiedot:
Valeria : tarina nukesta, joka kiersi maailmaa. C, (Valeria karnevaaleissa)
Alkuteos: Valériane au Grand hôtel é Rio
Ulkoasu: [54] sivua : kuvitettu ; 16:o
Kieli: suomi
Alkuteoksen kieli: ranska
Julkaisija: [Porvoo] : WSOY [1961]
Lisätiedot: [Madeleine Grize] ; [kuv. Ariane Chatel] ; [Madeleine Grizen tekstin mukaan suomeksi kertoneet Martta Tynni ja L. Aro]
Lähde: https://www.finna.fi/Record/fikka.3551542
Nimimerkki Rouva Huu on lastenkirjablogissaan kirjoittanut Valeria-sarjasta: https://lastenkirjahylly.blogspot.com/2010/03/muistaako-kukaan-valeriaa.html
Dave Lindholmin kirjasta "Puhtaat laivat" (Johanna 1978) löytyy kappaleen sanat kokonaisuudessaan. Kappale on musiikillisesti slaavilaista romanimusiikkia yhdistettynä bluesiin ja rockiin, tämä heijastuu myös sanoitukseen. Kappaleen toistuva refrain on "I love my Nuschka, my donkie, my doggy, too." Sanoituksissa viitataan vuoristomaiseen paikkaan, jossa laulun kertoja viettää aikaansa aasin ja koiran sekä Nuschkan kanssa. Sanoituksesta ei ilmene suoraan, että viittaako Nuschka johonkin naiseen vai mainittuun aasiin. Laulun sanoitus on nimeään lukuunottamatta englantia.
"Puhtaat laivat" on lainattavissa Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1376773?lang=fin
Laulu lienee amerikkalainen kansanlaulu "Oh My Darling, Clementine", suomeksi joko "Rakkahani Clementine" tai "Clementine". Sanat ja nuotit löytyvät mm. Suuresta Toivelaulukirjasta 2, s. 162.
Kyseessä lienee tv-sarja nimeltä H.C. Andersenin satuaarteet (tanskalainen alkuperäistuotanto "Det var engang..."). Sarjaa on esitetty Ylellä, mutta tällä hetkellä se ei ole sitä kautta saatavilla.
Voit katsoa sarjan alkutunnuksen tästä Youtuben linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=jHws4G35yYo Siitä on nähtävissä, kuinka ensin lapset ja mies muuttuvat piirroshahmoiksi ja sen jälkeen olohuone muuttuu vaunuksi.
Sarjan IMDB-sivu: https://www.imdb.com/title/tt0459692/
Sanonnasta on kaksi versiota, "pihlaja ei kanna kahta taakkaa", ts. sekä marjoja että lunta, sekä "jos on paljon pihlajanmarjoja, tulee paljon lunta". Molemmat käsitykset on tunnettu jo pitkään, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22ei%20pihlaja%20kahta%20taakkaa%20kanna%22&orderBy=RELEVANCE sekä https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/914256?term=on&term=paljon&term=lunta&term=pihlajanmarjoja&term=tulevat&term=tule&term=tuli&page=32
Jersildin kirja, johon Westö viittaa, lienee Calvinols resa genom världen, jota ei ole suomennettu. Kirjan päähenkilö Calvinol aikamatkustaa historian tapahtumissa ja osallistuu Lützenin taisteluun Kustaa II Adolfina.
Helmet-kirjastossa kirjaa ei ole, mutta sen voi lainata Helsingin yliopiston kirjastosta.
Helsingin vanhoja puhelinluetteloita on Pasilan kirjastossa kirjavarastossa. Siellä on myös etsimäsi vuoden 1968 yrityshakemisto. Puhelinluetteloita ei saa kotilainaan, mutta saat luettelon kirjastossa käyttöösi pyytämällä Pasilan kirjaston asiakaspalvelutiskiltä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Hei,
Kappaleen "Hyvin vanha valssi" nuotit löytyvät vuonna 1980 ilmestyneestä nuotista 30 uutta kotimaista.
Kyseinen nuotti löytyy useammasta kirjastosta Suomessa. Esim. Puolangan kirjastossa tätä ei kuitenkaan näytä olevan, joten mikäli haluat nuotin
lainaan, siitä pitää tehdä kaukolainapyyntö omassa kirjastossa. Kyseisen palvelun hinnat selviää paikan päällä tai kirjaston verkkosivujen kautta.
Vakavan koronavirusinfektion vaaraa voivat lisätä ne perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Näitä ovat esimerkiksi vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes johon liittyy elinvaurioita, krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta ja vastustuskykyä heikentävät taudit kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva syöpätauti. Riskiä lisää myös vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys, kuten esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito. Muita tekijöitä, jotka yleisesti ottaen heikentävät keuhkojen toimintaa ja saattavat lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle, ovat sairaalloinen ylipaino ja...
Tarkistin asian Mynämäen pääkirjastosta.
Mietoisissa on wifi käytössäsi.
Siihen kirjautumiseen et tarvitse salasanoja ja verkon nimi on Wisi.
Asiaa tiedusteltiin jälkeen päin vielä kunnan mikrotukihenkilöltä ja hänen vastauksensa oli:
Kirjastossa ei tällä hetkellä ole vierailijaverkkoa, johtuen toimipisteen huonosta tietoliikenneyhteydestä.
Jos verkkoa ei edelleenkään löydy, siitä on hyvä kertoa Mynämäelle puh. 044 783 7257
Hei,
Pikaisella etsimisellä kirjaa näyttäisi löytyvän ainakin antikvariaateista. Kirjastot myyvät myös poistokirjoja, mutta niitä ei voi varata itselleen ostettavaksi. Kirjaston kirjoja poistetaan esimerkiksi huonon kunnon tai kappalemäärän vähentämisen takia.
Mutta lainaksi kyllä saat kyseisen kirjan monestakin kirjastosta ja varaamalla saat sen haluamaasi kirjastoon.
Kaivattu kirja saattaisi olla Ruth Waren Valhepeli (Otava, 2018).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6826830
Oletan, että kysyjä tarkoittaa suomalaisia keittokirjoja. Finna-tietokannasta löytyy ainakin Elin Sjöströmin Kalliinajan keittokirja, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1917. Vapaasti verkossa luettava version on toinen painos vuodelta 1919.
Linkki keittokirjaaan: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155106
