Four Catsin esittämistä kappaleista ei ole julkaistu nuottikokoelmaa. Suomen äänitearkisto listaa 107 Four Catsin levyttämää sävellystä. Näistä valtaosasta löytyy nuotinnoksia eri kokoelmista, mutta useimmat ovat sovituksia sooloäänelle ja säestyssoittimelle.
Joitakin sovituksia löytyy kuorolle, jotka voisivat soveltua. "Painu pois Jackista" löytyy englanniksi ja ruotsiksi kuorosovitus naisäänille teoksessa Dam kören (Warner, 2002). Sekakuorosovituksia on ainakin "Joulupukin maasta" teoksessa Jouluna 1 (Sulasol, 2014) ja "Kuuraparta" teoksessa Joulun aikaan: 150 joululaulua sekakuorolle (Warner/Sulasol, 1998)
Alkoholittomista juomista, lähinnä drinkeistä, löytyy valmistusohjeita esim. seuraavista teoksista:
BIGGS, David, Sekoita omat cocktailisi, 1996
MAKUJEN maailma : lasiin ja lautaselle, 2001.
Nämä teokset löytyvät myös Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmista.
Lisää alkoholittomien drinkkien valmistusohjeita löytää Raittiuden ystävät ry:n sivuilta http://www.raitis.fi , kohdasta toiminta, drinkkivinkit, suora osoite http://www.raitis.fi/drinkkivinkit/index.html
Viineistä sekä niiden valmistuksesta ja tuottajista löytyy kokoelmistamme useitakin, myös uusia teoksia, mm.
BERGLUND, Juha, Viinistä viiniin : viininystävän vuosikirja, 2001
JOHNSON, Hugh, Suuri viinikirja, 2002.
Voit etsiä lisää teoksia aineistotietokannastamme asiasanalla viinit...
Päästäksesi varaamaan kirjoja tai uusimaan lainoja Seitti-kirjastojen internet-palvelun kautta,
sinulla on oltava salanumero. Saat sen Seitti-kirjastosta, joita ovat Seinäjoen kaupunginkirjasto sekä Nurmon ja Kuortaneen kunnankirjastot. Salanumeroa ei anneta puhelimitse eikä sähköpostitse tietoturvasyistä.
Kun olet hakenut kirjastosta salanumeron, voit mennä osoitteeseen
http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 Tältä sivulta voit tehdä hakuja kirjaston aineistoon tai katsella omia tietojasi. Omia lainoja ja varauksia pääset katsomaan painamalla vasemmassa reunassa olevaa Omat tiedot -linkkiä. Ohjelma kysyy asiakastunnuksen (kirjastokortissa viivakoodin alapuolella) ja salasanan. Painamalla kirjaudu sisään -painiketta...
Apostolisen uskon lähetys julkaisi 1940-luvulla Suomessa muutamia kirjoja ja yhden numeron lehteä Apostolisen uskon lähetystyöstä, joiden avulla voi saada käsityksen liikkeen toiminnasta ja olemuksesta. Nämä ovat käytettävissä Kansalliskirjaston kokoelmassa.
Vuonna 1906 Portlandissa, Oregonissa alkunsa saaneen liikkeen Suomeen kotiutumista käsittelevä John E. Kuivalan kirja mainitsee, että aivan ensimmäinen suomenkielinen Apostolisen Uskon Lehti ilmestyi jo vuonna 1910. Liikkeen nopea rantautuminen maahamme selittyy sillä, että liikkeen perustajan "Äiti Crawfordin" palvelukseen keittäjäksi ja kotiapulaiseksi oli osunut nuori suomalainen, Etelä-Pohjanmaalla syntynyt uskovainen nainen. Hänen vaikutuksestaan Apostolisen uskon...
Mannerheimista on Pertti Rajalan selkosuomeksi kirjoittama elämäkerta, se voisi olla sopiva.Rajala, PerttiMannerheim : Suomen marsalkan elämäkerta selkokielelläHelsinki : BTJ, 2010ISBN 9789516927858 kovakantinenMannerheim : Suomen marsalkan elämäkerta selkokielellä | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)
Tietoa postilaitoksesta ja sen toiminnasta Englannissa löytyy teoksista: Beale, Philip: A history of the post in England from the Romans to the Stuarts. 1998. Toinen löytämäni Englannin postiliikennettä käsittelevä kirja on: Siegert, Bernhard: Relays: literature as an epoch of the postal system. (1999) Kirjoja on saatavana Helsingin yliopiston kirjastosta (Unioninkatu 36. Puh. 09-19123196). Haun tein Helka tietokantaan hakusanoilla posti, postiliikenne ja Englanti. Internetistä aiheesta löytyy tietoa (kylläkin suppeasti) osoitteesta http://www.comptons.com/encyclopedia/ hakusanoilla postal service. Myös Englannin yleistä historiaa ja kulttuurihistoriaa käsittelevät teokset mitä todennäköisimmin sivuavat postilaitosta ja sen käyttöä...
Zacharias Topeliuksen satu Koivun suuret haaveet hiirenkorva-aikaan (Björkens stora drömmar under mössörontiden, 1871) on luettavissa teoksesta Topeliuksen satuaarteet (suom. Irja Lappalainen, Otava, 1990). Sama satu on suomennettu myös nimellä Koivun suuret tuumat hiirenkorva-ajalla. Tämä suomennos sisältyy mm. teoksiin Parasta Topeliusta (suom. Tauno Karilas, Valistus, 1962), Topelius Zacharias: Lukemisia lapsille 4 (suomentajat V. Tarkiainen, Valter Juva, Ilmari Jäämaa, useita painoksia, WSOY) ja Rudolf Koivun lukukirja (koonnut Marja Kemppinen, Otava, 1977 ja 2017).
Saatte sadun sähköpostiinne.
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?anywhere=Koivun+suuret+tuumat
https://www.kirjasampo.fi/fi/...
Tamara Lund on levyttänyt laulun nimellä "Lasi shampanjaa". Se alkaa: "Joskus tunnelmaan jo pieni sana vie". Laulun alkuperäinen nimi on "Oft genügt ein Gläschen Sekt". Sen on säveltänyt Robert Stolz (1880-1975). Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tamara Lund. Laulu sisältyy operettielokuvaan "Frühlingsparade" (1934 tai 1935). Englanninkielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1940 nimellä "Spring parade". Toinen saksankielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1955 nimellä "Ein Deutschmeister". Operetin näyttämöversio kantaesitettiin Wienissä vuonna 1964.
Lähteitä:
Frülingsparade Operetten-Lexikonissa:
https://www.operetten-lexikon.info/?menu=227&lang=1
Gänzl, Kurt: Gänzl's book of the musical theatre (Bodley Head, 1990, s. 1199-...
Hei! Vastausta kysymykseen ei valitettavasti ole löytynyt. Kysyin asiaa kirjastolaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta kukaan listalla olijoista ei tunnistanut tekstiä. Palaan asiaan, jos saamme vastauksen selville myöhemmin. Tai ehkäpä joku tämän lukijoista tunnistaa tekstin.
Runo on Lauri Viidan Toivoinko jotakin. Se menee näin:
Toivoinko jotakin.
Enkö jo tiennyt,
kun aurinko nousi,
ettei se poista
ollutta yötä.
Toivonko vielä.
Enkö jo tiedä,
kun aurinko laskee,
ettei katoa
se, mikä oli.
Päivä on tullut.
(Lauri Viita: Kootut runot. s.270)
Kainuun sanomien mikrofilmejä voi lukea Kajaanin kaupunginkirjaston pääkirjastossa. Niistä voi ottaa oheisella tulostimella kopioita. Kopioiden laatu vaihtelee ja voi vanhemmissa lehdissä olla melko huono. Kopioiden hinta on 30 senttiä/kappale.
Yliopiston almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan, että vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty 500 nimen saanutta uudestusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri.
Nyyrikki-nimi on ollut almanakassa vuodesta 1929. Sen alkuperä on vanhoissa kansanrunoissa. Kalevalassa Nyyrikki on metsänhaltijan nimi, Mikael Agricolan Psalttarissa (1551) karjalainen metsästyksen jumala. Kalevalaisten ja muiden suomalaisten nimien yleistyminen liittyi 1800-luvun suomalaisuusaatteeseen. Almanakassa pidettyjä, harvinaiseksi käyneitä kalevalaisia nimiä ovat myös mm. Mielikki, Kylli, Ahto ja Ilmatar.
Asiassa voi kääntyä myös Almanakkatoimiston puoleen. Yhteydenottolomake löytyy osoitteesta https://...
Kysyin asiasta Sanastolta, joka hallinnoi kirjastojen lainauskorvauksia (joita on maksettu vuodesta 2007) ja Suomen kirjastoseurasta. Ikävä kyllä tietoja aiemmista lainatuimmat -listauksista ei heiltäkään löytynyt.
Helmet-kirjastossa otettiin tuolloin 2014 käyttöön erillinen tilastointiosio, josta nuo tiedot saa helposti haettua, joten sitä aiempia tietoja ei meillä ole. Joillain kirjastoilla saattaa ehkä olla omia listoja, joista voi vinkata tämän vastauksen kommenteissa.
Paikan, muistomerkin ym. nimen julkistamistilaisuudesta voi käyttää montaa eri nimeä.
Vierasperäisiä sanoja ovat ainakin vihkiminen ja inauguraatio.
Vihkiä-sanan mekitys on mm. seuraava: 'asettaa joku tai jokin juhlallisin menoin määräarvoon tai tehtävään'. Sana lienee lainattu keskiajalla muinaisruotsista. Muinaisruotsin vighia on merkinnyt 'vihkiä, pyhittää'.
Inauguraatio-sanan merkitys on mm. 'juhlallinen vihkiminen käyttöön'. Sanan alkuperä on latinan kielessä. En löytänyt sanan alkuperän selvitystä mistään saatavillani olevasta suomen kielen etymologisesta sanakirjasta, vaan jouduin turvautumaan englannin kielen sanan inauguration etymologisiin selvityksiin. Sana juontaa juurensa latinan kielen sanasta...
Löysin tiedon kalastusoikeuksien siirrosta Baurilofille myös Kesälahden kunnan kulttuuriympäristöohjelmasta. Leena Lusa: Rannoilta kyläteille. Linkki ohjelman sivuille.En osaa päätellä julkaisun lähdeluettelosta, mistä julkaisusta tieto olisi peräisin. Lisämainintojen metsästys saattaa olla haastavaa.Kesälahden seurakunnan historiasta kertovilla sivuilla on maininta:"Valamon luostari luopui täkäläisistä maaomaisuuksistaan 9.6.1630. Luterilainen seurakunta tänne perustettiin 1630-luvun alussa Kesälahti-Uukuniemi nimellä. Seurakunnan perustamisaika ei ole säilynyt missään, mutta vuoden 1632 tilikirjoissa mainitaan, että Kesälahden luterilaiselle kirkkoherralle Martinus Martinpoika Fabritiukselle on maksettu palkkaa. Tästä merkinnästä...
Paahtimoyhdistyksen internetsivuilta osoitteesta http://www.kahvi.net/ löytyy seikkaperäinen kuvaus kahvijuoman taustasta. Sivuston mukaan "kahvin matka pensaasta paahtimoon sisältä monta työvaihetta, joita ovat muun muassa viljely, sadonkorjuu, marjojen käsittely pavuiksi, säkitys, kauppa ja kuljetus". Näistä vaiheista saat lisätietoa em. sivuilta.
Lain mukaan yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Yleensä työpaikkailmoituksissa kirjastonhoitajan tai virkailijantehtävän hakijoilta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Tämä vastaa yliopistossa perus- ja aineopintoja. Myös alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti) siis riittää kirjastovirkailijaksi tai kirjastonhoitajaksi työllistymiseen, mikäli se sisältää tarpeeksi kirjasto- ja informaatioalan opintoja.
Laki yleisistä kirjastoista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492#P17...
Runoa on paljon käytetty suruadresseissa ja muistokirjoituksissa. Valitettavasti sen tekijästä ei kuitenkaan löydy tietoa.
Jos joku palvelumme lukijoista tunnistaa kyseisen runon, tiedon voi kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään.
