Museoviraston mukaan tämä taulu (inv. 81100:51, v. 1830) on tosiaankin ollut aikaisemmin Cygnaeuksen gallerian kokoelmissa. Tällä hetkellä se on varastoituna muiden Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluvien taideteosten kanssa eikä siis ole nähtävillä julkisesti.
Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan ehdotuksesta valtioneuvosto teki asiasta päätöksen ja päivää ruvettiin viettämään vuonna 1987. Päivän ajankohdaksi valittiin Lapin sodan (1945)päättymisen vuosipäivä. Veteraanipäivälle on haluttu antaa rauhantahtoinen leima ja ajankohdaksi on valittu sodan päättymisen muistopäivä ja nimenomaan saksalaisia vastaan käydyn sodan päättymispäivä. Lähde: Karjalainen, Sirpa: Uusi ajantieto (1989)
Luonnossa vaatekoi elelee lintujen ja muiden eläinten pesissä. Siellä koin toukat syövät eläinten irronneita karvoja ja höyheniä, kuivunutta verta ja hyönteisten jämiä.
Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaatekoi
Valitettavasti tähän kysymykseen ei ole löytynyt vastausta. Olemme kyselleet useilta paikallishistorian tuntijoilta, mutta kukaan ei ole kuullut Mustosen haudasta. Paukanevalla on vuonna 1918 teloitettujen hautapaikka sekä tervahautoja, mutta tämä ei vaikuttaisi liittyvän näistä kumpaankaan.
Saisikohan asiaan selvyyttä, jos kävisi itse paikan päällä katsomassa, mitä karttaan merkityssä paikassa on?
Kantapäästä otettavasta näytteestä etsitään synnynnäisiä aineenvaihduntatauteja. Näitä sairauksia on Lääkärilehden artikkelin mukaan seulottu vuodesta 2015.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa jossakin päin Suomea joku muistaisi etsimäsi kappaleen! Ilmoitamme sinulle mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen laulun?
Tätä Mynämäki-ongelmaa on ratkottu Mynämäen kotiseutuyhdistys Wirmo-Seura ry:n toimesta vuonna 2012 seuraavasti:
http://www.wirmo-seura.fi/index.php?id=mynamaella
"Tarkkuutta taivutuksiin! Paikannimien taivutusohjeita Kielitohtorin sivulla ruotii asiaa ja esimerkkinä ja poikkeuksena esille nousee Mynämäki:
lainaus:
Merkitystä on silläkin, onko kyse kunnan- vai kylännimestä. Esimerkiksi mäki-sanaan loppuvissa kunnannimissä käytetään tyypillisesti ulkopaikallissijaa (Elimäellä, Kokemäellä), kylännimissä taas sisäpaikallissijaa. Poikkeuksena on kunnannimi Mynämäki, jota suositellaan taivuttamaan paikalliseen tapaan Mynämäessä, Mynämäkeen."
https://www.kotus.fi/ Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimisto toteaa:
Joidenkin...
Etsitty katkelma on peräisin Helvi Juvosen esikoiskokoelmaan Kääpiöpuu (WSOY, 1949) sisältyvästä runosta Joku puhuu.
-- sanat korvan selvään kuulla,
joku puhuu, vaan ei suulla:
Älä epäile, epäile, etten
minä sinua kädestä vie
luo virvoittavien vetten.
On vihreille niityille tie. --
Runoa ei ilmeisesti ole käännetty englanniksi eikä ruotsiksi. Kävin läpi Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan ja kirjastosta löytyviä Leino-käännösten kirjoja enkä löytänyt käännöksiä. Kysyin asiaa vielä varmuuden vuoksi Eino Leino -seurasta. Sieltä sain vahvistuksen siitä, että Kyltyyri-runoa ei ole käännetty englanniksi eikä ruotsiksi, mutta kuulin, että saksannos on olemassa. Ilmoita, jos olet kiinnostunut saksannoksesta. Voin lähettää sen sinulle suoraan sähköpostiin.
Lähteet:
Käännöstietokanta
Talon nimeämisestä kerrotaan vuonna 1910 ilmestyneissä sanomalehdissä. Kokkola-lehdessä 22.11.1910 kerrotaan uutisessa Suomalaisen puolueen talon "Heimolan" vihkiäisjuhla Helsingissä: [...] tänä juhlahetkenä on tälle kansallismielisen suomalaisen heimomme eri järjestöjen ja yhdistysten uudelle kodille päätetty antaa nimeksi "Heimola". (Ks. linkki)Talo oli siis Suomalaisen puolueen talo ja siellä oli muutakin "suomalaiseen heimoon" liittyvää toimintaa.
William Shakespearen näytelmän Tempest eli Myrsky lopussa on Prosperon epilogi, josta kyseinen sitaatti on on.
Koko virke kuuluu näin:
"Gentle breath of yours my sails
Must fill, or else my project fails,
Which was to please."
Paavo Cajander suomensi vuonna 1892 tämän kohdan seuraavasti:
"Jos en hyvää suosi-tuulta
Purjeisiini saa, niin multa
Kaikk' on ollut joutavaa."
Myrskyn ovat suomentaneet myös Matti Rossi (2010) ja Eeva-Liisa Manner (1986). Saatte saman katkelman heidän suomennoksistaan sähköpostiinne.
http://www.gutenberg.org/ebooks/44845
http://www.gutenberg.org/ebooks/1540
https://finna.fi
Aristoteleen suomennetuissa teoksissa tällaista virkettä ei ainakaan ole vastaani tullut. Tähän ajatukseen kyllä törmää tavan takaa Aristoteleen nimiin pantuna, tavallisesti kuitenkin ilman minkäänlaista lähdeviitettä, mikä tekee sen alkuperästä ainakin jossakin määrin kiistanalaisen - varsinkin, kun se toisaalta on liitetty myös jesuiittaveljeskuntaan ja sen edustajiin, lähinnä Ignatius de Loyolaan ja eritoten Francisco Xavieriin.
Niin tai näin, on kuitenkin mahdollista, että sitaatti - kuka sen alkuperäinen esittäjä sitten onkin - perustuu Aristoteleen ajatteluun. Hän selvästikin piti seitsemän vuoden ikää tärkeänä käännekohtana lapsen elämässä ja kasvatuksessa. Aristoteleen mukaan lapset tuli kasvattaa kotona aina...
Aiheesta kertovat seuraavat kirjat:
Alanen, Aulis J.: Suomen maakaupan historia (Kauppiaitten kustannus, 1957)
Naakka-Korhonen, Mervi: Halpa hinta, pitkä mitta (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988)
Tätä kautta ei voi tarkistaa omaa PIN-koodia eli tunnuslukuasi, vaan sinun täytyy mennä johonkin Vaski-kirjastoon, ottaa kirjastokorttisi mukaan ja todistaa henkilöllisyytesi.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Kansallisbibliografian sivuilta löytyy UDK-hakemistot ja luokituskaavio. https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-ai…;
Mitä aihepiiriä tai UDK-luokkaa olet etsimässä?
Kompostoitaessa heräteaineiden tarkoitus on tehostaa hajottajamikrobien toimintaa ja nopeuttaa kompostointiprosessia. Periaatteessa orgaaniset aineet sinänsä sisältävät kaikkia tarvittavia ravinteita ja hivenaineita, eikä optimaalisissa olosuhteissa heräte- tai kiihdytinaineita tarvita onnistuneeseen kompostointiin oikeastaan lainkaan. Kiihdytinaineilla voidaan kuitenkin korjata mahdollisia puutteita, joita voi esiintyä, jos kompostoitavat jätteet ovat yksipuolisia. Esimerkiksi pelkkää puutarhajätettä kompostoitaessa jätemassan typpipitoisuus on verrattain alhainen, minkä vuoksi typpipitoisesta kiihdytinaineesta voi olla hyötyä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kompostiherätteiden teho on suhteellisen marginaalinen. Eivät ne kuitenkaan...
Hanna Sorsan kokoama luettelo maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin töistä löytyy verkosta. Tämän vuonna 2010 julkaistun dokumentin sivulla 26 mainitaan, että Rosenbröijerin piirustuskokoelma on luovutettu lahjoituksena Suomen rakennustaiteen museolle vuonna 2001.
Rosenbröijerin piirustuskokoelmiin oli yleisöllä tuolloin mahdollisuus tutustua Rakennustaiteen museossa. Museon nimi on nykyään Suomen arkkitehtuurimuseo (vuodesta 2012). Museon arkistossa voi vierailla ajanvarauksella tiistaista torstaihin. Pääsyä perehtymään Rosenbröijerin piirustuksiin voi tiedustella suoraan museosta. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta https://www.mfa.fi/tule-meille/
Maisema-...
