A-Confortin kirjassa Tietosanakirja 1 vuodelta 1909 löytyy taulukko Suomessa olevista aikaeroista sivulla 144. Sen mukaan kun Helsingissä kello on 12, on se Maarianhaminassa 11.40 ja Sortavalassa 12.23. Muutamia muita yksittäisiä kaupunkeja on myös mainittu, mutta nimenomaan Hankoa ja Ilomantsia ei. Tietosanakirja löytyy netistä Project Runeberg -sivulta, joka sisältää vanhaa kirjallisuutta, jotka eivät enää ole tekijänoikeuslain alaisia.
Project Runeberg, Tietosanakirja 1 s. 143-144, A-Confort http://runeberg.org/tieto/1/0094.html
Vaikka oletkin varma, että kyseessä on koivu, voisit silti tarkistaa Elsa Beskowin sadun Prinsessa Sinilei ja hänen veljensä. Satu löytyy kirjasta Satukirja / Elsa Beskow. Sadussa taika muuttaa prinsessan haavaksi (haapapuuksi), joka kasvaa lammen rannalla. Prinsessan prinssiveli murtaa taian ja palauttaa sisarensa prinsessaksi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1162954?lang=fin
Ainakin alla mainituissa julkaisuissa ja tutkimuksissa aihetta käsitellään:
- AMAP ja Lapin ihminen : Lapin alueen äitien ja vastasyntyneiden biomonitorointi ja ravitsemustutkimus / Soininen Leena, Mussalo-Rauhamaa Helena, Hyvönen Sari (Lapin lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto 2002)
- AMAP assessment 2009 : human health in the arctic / Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP) 2009.
- Exposure and human PCDD/F and PCB body burden in Finland / Kiviranta Hannu (väitöskirja, National Public Health Institute 2005. Tiivistelmä: Altistuminen PCDD/F- ja PCB-yhdisteille ja niiden pitoisuudet suomalaisissa)
Etelä-Korean elokuva-arkistolla on tietokanta korealaiselokuvista. Toinen hyvä lähde on Internet Movie Datababase, jossa haun pystyy rajaamaan muun muassa maan mukaan.
Monica Alm on pseudonyymi eli peitenimi, jonka takana on ruotsalainen kääntäjä, kirjailija ja toimittaja Rune Olausson. Monica Almin nimellä hän kirjoitti tyttökirjoja, kuten Ponipoppoo-sarjan. Rune Olausson kuoli 2.1.2022 Nackassa. Hän oli syntynyt vuonna 1933 Göteborgissa.
Lähde: https://sv.wikipedia.org/wiki/Rune_Olausson
Hokusailta ei löytynyt suomeksi käännettyjä runoja, vain taidekirjoja.
Lahden runotietokanta ei ole tällä hetkellä käytössä, siitä olisi voinut tarkistaa, onko esim.
jossain julkaisussa ilmestynyt Hokusain runoja suomennettuna.
Kun googlasin sanoilla "Hokusai runot", tuli vastaan yksi suomenkielinen runo, mutta kirjoittaja näyttäisi olevan Roger Keyes.
Runon nimi on Hokusai sanoo. Kirjan tekijä on Tara Brac : Ehdoton hyväksyminen, Basam Books, 2010
Runo alkaa: "Hokusai sanoo, katso tarkasti / Hän sanoo, kiinitä huomiota, / pane merkille jne.
Amazonista löysin englenninkielisen kirjan Hokusai : 100 poems by 100 poets jne., 2011
Googlaamalla "Hokusai poems", tulee irrallisia runoja englanniksi hänen itsensä kirjottamana...
Olisikohan kyseessä ehkä Gladys Williamsin Sanelma Silkkitassu muuttaa Kissakaupunkiin (Otava, 1968)? Mustavalkoisen kuvituksen on tehnyt Ronald Ferns.
Runo on todellakin Claes Anderssonin runo ja löytyy Sirkka-Liisa Kivelän toimittamasta teoksesta Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus: suomalaisia runoja vanhenemisesta (2005).
Täysin varmaa vastausta ei löytynyt, mutta todennäköisesti kyse on Jeesuksen nimen lyhentymisestä lausumisen helpottamiseksi. Espanjan kielessä on muitakin vastaavalla tavalla lyhentyneitä sanoja.Löydät pohdintaa Jesucriston alkuperästä esim. tästä linkistä.
Katkelma on runosta Aviolitto-elegiat 1-7, ja se on kokoelmasta Under (1984). Runon suomentaja on Pentti Saaritsa. Ensimmäinen säe on: "Me lojumme alasti vierekkäin selällään".
Kysymyksessä siteerattu säe on peräisin Larkinin runosta Next, please, joka löytyy Pekka Saurin suomentamana nimellä Seuraava, olkaa hyvä antologiasta Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (Otava, 1995).
Entisaikojen kestikievareista on julkaistu jonkin verran tutkimuksia, mutta myöhempien aikojen taukopaikoista ja yökahviloista ei ole paljonkaan materiaalia olemassa.
Hotelli- ja ravintolamuseon kautta asiaa voisi yrittää selvittää:
https://www.hotellijaravintolamuseo.fi/tietopalvelu/historiakonsultoint…
Kyseisen museon aineistot löytyvät kyllä Finnasta, joten sitä kautta voit koittaa tehdä itse hakuja aiheesta:
https://finna.fi/
Ainakin hakusanoilla 'kahvila', 'maantie', 'maantieravintola', 'hostelli', 'huoltoasema' kannattaa kokeilla yhdistelemällä eri tavalla. Vasemmassa laidassa voit rajata hakutuloksia.
La Capitaine Fracasse löytyy suomeksi joistain kirjastoista. Sen suomenkielinen nimi on Kapteeni Kalske. LinkkiFinna.fi: Kapteeni Kalske https://finna.fi/Record/vaari.1208160?sid=4858456474
Tekstinkäsittelyn ja kymmensormijärjestelmän oppaita ovat ainakin Hilkka Schroderuksen ja Hillevi Kärkkäisen teos "Tehoa tekstinkäsittelyyn" (uusin kirjastoissa tällä hetkellä saatavissa oleva painos vuodelta 2007) ja Anja Mäkisen teos "Näppäilytaito ja tekstinkäsittely" (uusin painos myös vuodelta 2007). Lisäksi CD-ROM-levy "Typing master" sisältää harjoituksia ja pelejä kymmensormijärjestelmän opetteluun.
Fono-tietokannan mukaan suomenkielisen version "Kaikki hoituu" on levyttänyt Taljanka. Kappaleen, jonka alkuperäinen nimi kirjoitetaan eri lähteissä eri tavoin, on säveltänyt ja sanoittanut Tomás Méndez Sosa. Suomenkieliset sanat on tehnyt Aappo I. Piippo.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Salibandyn 1.7.2022 alkaen voimassa olevien sääntöjen mukaan joukkueet vaihtavat pelipuolia erätauon aikana, ja mikäli erotuomarien mielestä jompikumpi pelipuolista on toista parempi, joukkueiden tulee vaihtaa kenttäpuolia myös kolmannen erän puolivälissä.
Pelisäännöt - Suomen Salibandyliitto
Englantilainen John Ellis on jaotellut brittiläisen television puolivuosisataisen historian kolmeen jaksoon: niukkuuden, saatavuuden ja yltäkylläisyyden kauteen. Ohjelmatarjonnan määrän perusteella tämä kolmijako pätee myös suomalaiseen televisiohistoriaan. Miltei neljännesvuosisadan ajan (1980-luvun puoliväliin saakka) kahden kanavan järjestelmä tarjosi niukkuutta vain runsaat kymmenen tuntia ohjelmaa vuorokaudessa. Päivittänen tarjonta lisääntyi...
Hei,Juuri olen lukemassa itse näitä. Tässä listaus noista Tweed-kirjaoista. Loppupään kirjat jäivät suomentamatta.1 Double Jeopardy (1982) Kaksoispetos2 Terminal (1984) Kuoleman klinikka3 Cover Story (1985) Peitetarina4 The Janus Man (1987) Kaksikasvoinen mies5 Deadlock (1988) Umpikuja6 The Greek Key (1989) Kreikkalainen kirous7 Shockwave (1990) Hyökyaalto8 Whirlpool (1991) Syöveri9 By Stealth (1992)10 Cross of Fire (1992)11 The Power (1993) Voima12 The Fury (1995)13 The Cauldron (1996)14 Precipice (1995) Kuilu15 The Sisterhood (1997)16 This United State (1998)17 Sinister Tide (1999)18 Rhinoceros (2000)19 The Vorpal Blade (2001)20 The Cell (2002)21 No Mercy (2003)22 Blood Storm (2004)23 The Main Chance (2005)24 The Savage Gorge (2006)
Sanaa ilva ei löydy Nykysuomen sanakirjasta (eri painoksia). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta (1992) ei löydy sukunimeä Ilva, mutta sukunimi Ilvonen on esiintynyt Pohjois-Karjalassa jo 1600-luvulta ja myöhemmin myös Savossa. Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat (2003) sivulla 32 kirjoitetaan: ”… suomen murteiden sanapesye ilvata ’ivata, irviä’ (tietoja Satakunnan länsiosista), ilvakoida ’irvailla’ (Etelä-Pohjanmaa) …”Tuomas Salsteen ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/) löytyy tietoa sukunimestä Ilva: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ilva.html .
Talvieretkelle on Maija Konttisen runo, joka sisältyy teokseen Koulutieltä : runoja ja suorasanaista (1938). Kirjaa ei ole Kuopion kaupunginkirjastossa, mutta se voidaan kaukolainata.
