Suomalaisen kirjavinkkauksen juuret ovat vuoden 1989 Pietarsaaressa, jossa kirjastonhoitaja Marja-Leena Mäkelä kävi kertomassa koululaisille suomenkielisistä kirjoista. Tehtävän yhteydessä hän sai luettavakseen ruotsinkielisiä artikkeleita bokpratista ja kiinnostui aiheesta niin, että syvensi tietämystään Joni Bodartin teoksesta Booktalk ja suomensi kirjojenesittelijän kirjavinkkariksi. Mäkelä jatkoi ja kehitti bokprat/kirjavinkkaus-työtään kirjastonhoitajana Seinäjoella. Kirjavinkkaus on siis ilmaantunut Suomeen Pohjanmaan kautta ja alueellisena toimintana, mutta levisi Mäkelän opastamana hyvin nopeasti eri puolille Suomea.
Marja-Leena Mäkelän ensimmäinen kirjavinkkaukseen opastava Kirjavinkkarikirja ilmestyi 1995 ja sen ansiosta...
Tällainen juoni on Jonathan Mostow'n ohjaamassa televisioelokuvassa Flight of Black Angel (Black Angel - tuhon enkeli) vuodelta 1991. Ydinpommi varastetaan lentokoneesta myös John Woon elokuvassa Broken Arrow: Operaatio erämaassa vuodelta 1996, mutta siinä asialla on pommikoneen lentäjä.
Karjalaista perua oleva säklä on merkitykseltään 'sukkela, asioiden sekoittaja'; säklääminen on 'hosumista edestakaisin'. Se ei siis ole kovinkaan kaukana sitä läheisesti muistuttavasta sählästä ('toisten asioihin alinomaa sekaantuva ja suulas ihminen) ja sähläämisestä ('toimia taitamattomasti, sotkea asioita').
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö
Kaukopalvelusta vastattiin kysymykseesi näin:
Helsingin kaupunginkirjasto tilaa kyllä kaukolainoja myös Englannista. Britanniassa kaukopalvelu on täysin keskitetty ja kaikki tilaukset osoitetaan British Libraryn kaukopalveluyksikköön. Sen hankintapolitiikka painottuu sellaisiin teoksiin, joilla on merkitystä tieteellisen tutkimuksen kannalta, joten kaunokirjallisuutta ja etenkin nuorten kirjoja on siellä vain rajatusti. Jos kirja on julkaistu Britanniassa, Br. Libraryn paikannuspalvelu ohjaa tilauksen eteenpäin sellaiseen kirjastoon, joka mahdollisesti voi toimittaa kaukolainan. Mutta nämäkin kaukopalvelukirjastot toimivat yleensä yliopistokirjastoina ja kokoelmat muodostuvat yliopistojen tarpeiden mukaan.
Voit tehdä kaukolainapyynnön...
Suurin syy tähän näennäiseen ilmiöön lienee se, että kun Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastot ovat siirtyneet käyttämään uudenlaista hankintajärjestelmää, niin kirjastoihin tilatut teokset näkyvät järjestelmässä jo silloin, kun ne ovat vasta tilausvaiheessa. Kun suurin osa ainakin suomenkielisestä kirjallisuudesta tilataan kirjastoihin kustantajien ennakkotietojen perusteella, siis jo paljon ennen kirjojen ilmestymistä, niin kirjojen tiedot näkyvät HelMet-tietokannasta paljon aikaisemmmin kuin ennen. Aiemminhan tiedot tulivat näkyville vasta, kun kirja fyysisesti oli ilmestynyt, saapunut luettelointiosastolle ja luetteloitu tietokantaan.
Nyt siis kirjojen tiedot ovat näkyvillä jo viikkoja, jopa kuukausia ennen kirjan ilmestymistä, ja siksi...
E-kirja on ensin saatava sopivaan tiedostomuotoon ja sitten jaetuksi lukijoille. Esim. Paperitehdas -blogista löytyy kattavasti ja selkeästi tietoa siitä, mitä kaikkea tähän sisältyy. Huomioithan, että mikäli kirjasi on jo julkaistu jonkin kustantajan toimesta,, kustannussopimus voi rajoittaa julkaisuoikeuksia.
Kyseinen sitaatti on tosiaankin ensimmäinen virke L. P. Hartleyn romaanissa Sananviejä (The Go-Between). J. A. Hollon suomentamana lause kuuluu näin: "Menneisyys on outo maa; siellä tehdään kaikki toisin." Suomennos on vuodelta 1955 ja kustantaja on Tammi.
Vilhelm Mobergin Invandrarna on ilmestynyt v. 1959 yhtenä niteenä nimellä Uuteen maahan. Vuonna 1975 ilmestynyt painos on kahtena niteenä nimillä Maastamuuttajat 3: Uuteen maahan 1 ja Maastamuuttajat 4: Uuteen maahan 2.
Nybyggarna on ilmestynyt v. 1960 nimellä Raivaajat, vuoden 1975 painos kahtena niteenä nimillä Maastamuuttajat 5: Raivaajat 1 ja Maastamuuttajat 6: Raivaajat 2. Suomentaja on Kristiina Kivivuori.
Meiltä Vaara-kirjastojen kokoelmista löytyy yksi teos, josta löytyy myös runoilija-Cowperin tekstejä suomennettuina:
Railo, Eino, et al. Maailmankirjallisuuden kultainen kirja: Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1933.
Sisällysluettelon mukaan ko. teoksessa on Cowperilta tekstit Ehtoo ja Nuorelle naiselle.
Kansallisesta Finna-palvelusta ei löydy juurikaan enempää kyseisen Cowperin teoksia (hymnien) sanoituksia lukuunottamatta: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lo…
Wikipedia kertoo, että Cowperin runo Oi Talvi! Nurjan vuoden hallitsija löytyisi teoksesta: Edith Holden : Luontopäiväkirja 1905. Kyseinen kirja löytyy myös meidän hyllystämme, ja siellä tosiaan on...
Kysymyksessä jo mainitut vanhat lyijymaalit sekä keraamiset astiat ovat yksi mahdollinen lyijyaltistuksen lähde. Kaivostyöntekijöiden lisäksi myös esimerkiksi ammustehtaiden työntekijät sekä joidenkin elektronisten laitteiden tuotannossa ja tiettyjen metallien sulattamoissa työskentelevät sekä muut lyijypitoisia aineita työssään käsittelevät voivat altistua lyijylle työnsä kautta.
Vuonna 2010 julkaistun, Kiinassa tehdyn tutkimuksen mukaan hiilivoimaloiden päästöt olisivat merkittävin lyijyn määrään elimistössä vaikuttava tekijä. Hiilivoimaloiden tuhka sisältää lyijyn lisäksi myös muita raskasmetalleja ja terveydelle haitallisia aineita, joita kulkeutuu pienpartikkeleina esimerkiksi hengitysilman kautta elimistöön. Myös...
Varsin hyvin kysymyksessä kuvailtua kirjaa vastaa Leena Leskisen Eurotarinoita (WSOY, 2001). Osa tarinoista sijoittuu Suomeen, osassa matkaillaan eri puolilla Eurooppaa. Kirjan yhdeksäntoista novellia on jaettu kahteen osaan, joilla ei tosin ole erillisiä otsikoita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_39454
Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole sukukirjoja Huovisten suvuista. Kannattaisi ehkä olla yhteydessä Toarie ja Lari Huovisen sukuseuraan http://www.huovistensukuseura.net/ jos he osaisivat selvittää asiaa tarkemmin. Veikko Huovisen suvusta löytyy jotain tietoa internetistä sivustolta http://tarmotoimi.net/huovinen.htm jota voi vapaasti tutkia.
Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa ovat toimittaneet teoksen Kotimaisia naisviihteen taitajia: 100 vuotta rakkautta (BTJ 1999), joka on lainattavissa Helmet-kirjastoista. Ulkomaisista viihdekirjailijoista kertovaa teosta en löytänyt suomeksi julkaistuna.
Digi- ja väestövirasto päivittää nimitilastoa kaksi kertaa vuodessa.
Uusimmassa tilastossa Juhani on toisena nimenä 273 781 suomalaisella miehellä.
Miehiä oli Suomessa vuoden 2021 lopussa 2 744 158
Noin 10 % suomalaisista miehistä on toisena nimenä Juhani.
Lähteet:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ (Avaa sivun alareunasta avoin data -tiedosto)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_v%C3%A4est%C3%B6
Jumala ompi linnamme (virsi 170) on alunperin uskonpuhdistaja Martti Lutherin virsi. Oletetaan, että se on syntynyt vuonna 1527, Ensimmäisen kerran sen on suomentanut Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Virsi ei liity alunperin mihinkään konkreettiseen sotaan. Virsi on psalmivirsi, sen alku on pasalmista 46. Virsi on myös uskonpuhdistaja Martti Lutherin henkilökohtainen taisteluvirsi. Vaikka Martti luther ehkä ajatteli virren kuvaavan henkistä taistelua ja "vanha vainooja" oli sielunvihollinen, virttä on käytetty myös tunntelman nostajana sodassa. Tiedetään, että sitä laulettiin 30-vuotisessa sodassa. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf oli sen kuuluisin laulaja. Suomessa Jumala ompi linnamme -virsi on saanut kansallisen...
Eduskunnan toiminta perustuu työjärjestyksessä ja perustuslaissa ilmaistuihin periaatteisiin ja sääntöihin. Lisäksi puhemiesneuvosto voi halutessaan antaa ohjeita kansanedustajille sopivasta käytöksestä ja puhetavasta.
Missään ei kuitenkaan puhuta sanaakaan farkuista. Tämä tarkoittaa sitä, että farkkuja voi pitää, ellei puhemies ja puhemiesneuvosto katso sitä moitittavaksi käytökseksi. Silloin puhemiesneuvosto voisi antaa ohjeen, että kansanedustajien ei tule farkkuja käyttää esimerkiksi täysistunnoissa. Tästä huolimatta puhemiesneuvosto ei voi estää niiden käyttöä, jos edustaja katsoisi niiden kuluvaan omaan persoonallisuuteensa. Edustajien ilmaisuvapautta (johon pukeutuminen kuuluu) ei voi rajoittaa kevein perustein vaan...
Suomalainen kirjailija, joka asuu Islannissa ja on kirjoittanut Islantiin sijoittuvia dekkareita, on Satu Rämö.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua39b6f73-a4aa-4006-af66-3…
Kirjan Nykysuomen käyttötieto (Otava, 1997) mukaan haka -sanan taivutusmuodot ovat haan, hakaa.
Esim. Timo Sorjasen kirjassa Suomen kieli: käyttäjän käsikirja (Gummerus, 1998) kerrotaan, että k:n astevaihteluna esiintyvät v (puku - puvun), j (järki -järjen) tai kato (pako - paon).
Laulu on varsinaiselta nimeltään 'Maa hädässä', alkusanat 'Vapaa syntyi Suomen kansa...'. Se löytyy esim. Ingmanin 'Laulu ja soitto' kirjasta, josta meillä olisi paikallakin säestyskirja (sis. kosketinsoitinsovituksen + sanat).
