Loviisan Sanomat lähetti pyynnöstä artikkelin, jota ensimmäinen viite koski. Artikkelista selviää, että kyseessä on Seppo Vainion teos Poliittiset väkivaltaisuudet Itä-Uudellamaalla 1917-18 (Vantaa : Seppo Vainio, 2010 (Helsinki : Prinservice)). Kirjaa on Helmet-kirjastoissa 2 kappaletta.
Vinkkinä voisi sanoa, että kotoa pääset käsiksi Kansalliskirjaston Digitaalisiin aineistoihin ja vuonna 1918 ilmestyneisiin sanomalehtiin, joista saattaisi löytyä kiinnostavaa ajankuvaa ja tapahtumia.
Tässä esimerkki hausta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-1291?year=1918.
Palvelu on käytössä vuoden 2020 loppuun.
Toisesta viitteestä ei tosiaan löydy enää mitään tietoja, en myöskään löytänyt tietoja tekijästä,...
Valitettavasti etsimäsi runon kirjoittajasta ei löydy tietoja. Siitäkään ei ole mitään viitteitä, että kyseessä olisi Saima Harmajan runo, vaikka netissä joissakin yhteyksissä näin kerrotaan.
Kysyjä tarkoittaa ilmeisesti sodanjälkeisenä aikana toteutettua kirjaston kokoelmapolitiikkaa. Tästä kirjastojen historian vaiheeseen paras mahdollinen lähde on Kai Ekholmin väitöskirja Kielletyt kirjat 1944-1946 : yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944-1946. Oulun yliopisto, 200. Tämä vastaus perustuu pääasiassa tuohon kirjaan.
Kun Suomi solmi Välirauhansopimuksen Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1944, sopimukseen liittyi vaatimus poistaa neuvosvastaiseksi koettu aineisto kirjastoista, kouluista ja kirjakauppamyynnistä. Vaatimus oli yleinen eikä sopimusehtojen toteutumista valvova Valvontakomissio käytännössä puuttunut asiaan. Kirjapoistot olivat kuitenkin muihin sopimusehtoihin verrattuna marginaalinen. Suomessa toimi 1940-luvulla...
Porin kaupunginkirjastossa on teos Släktbok II:1-3 (Helsingfors 1918), jossa on selvitetty Palmgren-sukuun kuuluvia henkilöitä Suomessa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun.
Internetistä löytyy osoitteesta http://www.familysearch.org mormonikirkon ylläpitämä palvelu IGI:FamilySearch Internet Genealogy Service, jonka hakutietokannoista voi etsiä henkilöitä nimen perusteella. Kokeilin hakua nimellä Palmgren, tulokseksi tuli useita viittauksia Suomesta ja ulkomailta.
Rajamerkkejä on sekä kiinteistöjen, kylien, kuntien, maakuntien, läänien että valtakuntien rajoilla. Tunnetuimpia rajapyykkejä ovat Ruotsin ja Venäjän välisten rajojen merkit.
Sinivalkoisten rajapylväiden mittoja ja valmistuslupia on syytä kysyä Maanmittauslaitokselta, sillä Suomen rikoslain mukaan maastomerkin väärentäminen on rangaistava teko.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rajamerkki
https://www.maanmittauslaitos.fi/
Seikkaperäisin vastaani tullut suomenkielinen kirja lienee Voitto Helanderin Korporatismi : traditiosta, esiintymistä ja ilmiöllisistä tulkinnoista (Gaudeamus, 1981).
Teoksen vertaisarviointi ei mitenkään estä sen hankkimista yleiseen kirjastoon. Kirjastot päättävät itse, mitä aineistoa ne hankkivat kokoelmaansa. Yleensä valinta nojaa kirjastossa laadittuun kokoelmapolitiikkaan.
Kustaa Vilkunan teoksesta Etunimet (2005) löytyy seuraavia tietoja kysymistäsi nimistä:
"Juuso mn. 19.3. (1951-) Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883. Juuso on suomalais-skandinaavinen muoto nimestä Joosef. Juuso on alkanut yleistyä 1970-luvulla, ja 1994 annettujen pojannimien yleisyystilastossa se oli 20. sijalla. Vanhoja nimiä suosivan muodin mukaisesti Juuso on 2002 annettujen nimien listassa 16:ntena."
Mikaelista em. teoksessa on huomattavasti pidempi selitys, joten siitä vain katkelmia:
"Mikael mn. 29.9. ruots. ja suom. alm. Nimi pohjautuu heprean nimeen Miikael ('kuka on Jumalan kaltainen'). Raamatun Miikael on arkkienkeli, lohikäärmeen voittaja ja ylin seitsemästätoista pääenkelistä...Kotoisempien muotojen Mikon ja Mikan rinnalla...
Tekstinkäsittelyn ja kymmensormijärjestelmän oppaita ovat ainakin Hilkka Schroderuksen ja Hillevi Kärkkäisen teos "Tehoa tekstinkäsittelyyn" (uusin kirjastoissa tällä hetkellä saatavissa oleva painos vuodelta 2007) ja Anja Mäkisen teos "Näppäilytaito ja tekstinkäsittely" (uusin painos myös vuodelta 2007). Lisäksi CD-ROM-levy "Typing master" sisältää harjoituksia ja pelejä kymmensormijärjestelmän opetteluun.
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Ota opiksi. Runo sisältyy muun muassa teoksiin Ester Ahokainen: Kissankäpälä ja muita lastenrunoja (1978, s. 27) ja Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille (1985).
Tekniikan maailman vanhoja vuosikertoja säilytetään Pasilan kirjastossa. Voit käydä lukemassa lehtiä siellä, mutta kotiin niitä ei voi lainata.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on Carlo Levin vuonna 1945 ilmestynyt omaelämäkerrallinen romaani Jumalan selän takana (Christo si è fermato a Eboli, suom. Helka Hiisko, 1956)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_275
Näyttää siltä, että oman verkkokirjastosi kokoelmissa teosta ei ole, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
Viisitoistavuotias löytää varmasti luettavaa vielä kirjastojen nuorten hyllystä, mutta kiinnostavaa luettavaa löytyy ehkä paremmin aikuistenosastolta.
Tässä muutamia netistä löytyviä sivuja:
Netlibris-kirjallisuuspiirin, http://www.netlibris.net/
sivulta löytyvät "Sinuhe" ja "Odysseia" molempien kirjatarjottimet tarjoavat monipuolisia lukuvinkkejä. Lisäksi sivuilla on myös koululaisten omia suosikkeja.
Suomalaisten nuorisokirjailijoiden tuotannon esittelyä: http://www.nuorisokirjailijat.fi/ .
Lukukeskuksen sivuilla on runsaasti tietoa nuortenkirjallisuudesta: http://www.lukukeskus.fi/ .
Helsingin sanomien klassikkoautomaatti on hauska tapa etsiä luettavaa ja tutustua klassikoihin. http://www2.helsinginsanomat.fi/klik/klassikkoautomaatti/...
Nuottijulkaisu Mökkiläisen uusi laulukirja / toim. Virpi Kari, Helsinki: F-Kustannus, 2013, ISBN 9789524612586, sisältää laulun Balladi : elokuvasta Klaani. Kuvailutietojen mukaan teoksessa on laulujen sanat, melodiat, sointumerkit ja kitaran sointuotetaulukko. Kappaleen on säveltänyt Anssi Tikanmäki ja sanoittanut Juice Leskinen.
Voit tarkastaa julkaisun saatavuuden Helle-kirjastoista osoitteesta: https://helle.finna.fi/Record/helle.1473619?sid=3181702575
Niccolo Machiavellin kirjat Valtiollisia mietelmiä sekä Ruhtinas löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta useina käännöksinä ja painoksina. Voitte tarkistaa tarkemmat tiedot ja kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
Porvoon kirjastosta löytyi tällaista tietoa:
Porvoon Ilola on ennen vuoden 1997 kuntaliitosta kuulunut Porvoon maalaiskunnan alueeseen. Erillistä historiikkia ei näyttäisi olevan. Kotiseutukokoelmasta löytyvät mm. seuraavat:
- Anders Allardt: ”Borgå sockens historia” (3-osainen, v. 1925-30). Pitäjänhistoriassa on muutamia kappaleita Ilolasta (esim. Illby gård, Säterierna och donationshemmanen i Illby)
- ”Hembygdsminnen” samlade av Borgå folkhögskola. Siinä on ihmisten muistelmia esim. kulttuurisista tavoista (Gamla julseder i Illby)
- ”20 år med Postbacken 1968-1988 – en berättelse om hur ungdomsförbund med sin verksamhet räddade ett hotat backstuguområde”
Lisäksi on muutamia muita muistelmateoksia sekä lehtiartikkeleita mm. alueen...
Tähän kuten useimpiin muihinkin kysymyksiin sukupuolten erilaisesta edustuksesta eri ammateissa voi vastata viittaamalla historialliseen painolastiin. Monien eri sosiaalisten syiden takia miehillä on historiallisesti jyrkkä yliedustus myös sellaisissa ammateissa, joissa ei ole suoranaisesti kysymys tarvittavasta lihasvoimasta tai vastaavasta yksinkertaisesti fyysisestä ominaisuudesta. On vaikea keksiä mitään muuta luonnollista selitystä "kuuluisien mieskokkien" lukumäärään kuin sen, että tällaisen ravintolakokin ammatti on perinteisesti kuulunut vain miehille. Jos naispuolisia ravintolakokkeja on vähän, on epätodennäköistä, että heitä olisi kuuluisuuksien joukossa suhteellista osuuttaan paljon enemmän. Tosin tässäkin on muistettava, että...
Hei!
Solveig von Schoultzilla on tämä aika tunnettu runo:
Kolme sisarta
Nainen kumartui ja otti lapsensa syliin/ ja tukka valahti hänen kasvoilleen/ ja hänen sisällään kumartui pieni eukko/ kirkassilmäinen ja kuiva/ pää tutisten/ ottamaan neuleensa/ ja hänen sisällään/ kumartui tyttö ottamaan nukkensa/ hellin käsin// kolme sisarta/ jotka koskaan eivät tapaa toisiaan.
(Suom. Helena Anhava)
Eeva Heilalan runotuotanto on leimallisesti maaseutuelämään sitoutunutta ja sitä kuvaavaa. Heilalan runoista voisi löytyä myös jokin osuva.
Toivottavasti näistä on apua runotarpeeseen.
Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama "Peipon pesä" sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E. Lindgrenin Soitinkauppa ja Kustannustoimisto, 1915). Nuotista on kaksi eri versiota: toisessa on laulujen sanat ja melodianuotinnos, toisessa myös pianosäestys. Säkeistöjä on viisi. Laulu alkaa: "Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän".
Samana vuonna ja samalta kustantajalta on ilmestynyt myös lauluvihkon ruotsinkielinen versio "Barnens visbok : små sånger för skolan och hemmet" (Axel E. Lindgrens Musikförlag, 1915). Siinä laulu on nimellä "Lärkboet".
Lähteitä:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna...
