Yleisradion arkistosta saamamme tiedon mukaan kukko olisi viimeisen kerran kiekaissut ohjelman alkaneeksi 28.9.1963. Tarkennuksena voidaan vielä mainita, että sittemmin kukko palasi Yle Radio 1:n (silloisen Ylen Ykkösen) aamuihin ja kiekaisi (toistamiseen) viimeisen kerran vuoden 2000 lopussa. Sen jälkeen uuteen päivään on Yöklassisen jälkeen (arkisin pari minuuttia ennen klo 6.00 ja sunnuntaisin klo 7) siirrytty "lempeämpiäänisten" lintujen ja tutun "pimpampullan" seurassa, mm. kesäaamuisin kukkuu käki.
Yleisradiosta selvisi myös että Maamme-laulu soitettiin radiossa ohjelman päätteeksi viimeisen kerran 31.5.1994 YLE 1:ssä klo 00.05, kun myös Ylen Ykkönen aloitti seuraavana yönä ympärivuorokautiset lähetykset.
Läpi yön kuuluva Yöklassinen...
Kymenlaakson kirjastoista löytyvät seuraavat Reino Lehväslaihon teokset Veikko Honkasen lukemina äänikirjoina:
Alakurtin tie
Ei tuumaakaan!
Isku itään
Kairanmaan sota
Kolttasissit
Kontion sissit
Koukkaus itään
Kuoleman suo
Partio yli Äänisen
Rytinällä läpi
Röhön korpitaistelu
S/S Bombata
Sallasta itään
Seesjärven sissit
Sotkalla sodassa
Soturit
Tie helvettiin
Tukikohta palaa
Vienan partisaanit
Äänikirjoista osa on kasetteja, osa cd-levyjä, ja joistakin löytyvät molemmat versiot.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että ”Janette” on rinnakkaismuoto nimelle ”Janet”. Molemmat perustuvan nimeen ”Johanna”. Se puolestaan on naispuolinen vastine nimelle ”Johannes”, jonka merkitys on ’Jumala on armollinen’. Kantamuoto on kreikan ”Ioanna”. Raamatussa Johanna on yksi Jeesuksen ystävistä.
”Janette” on suhteellisen uusi nimi Suomessa, sillä se tuli käyttöön vasta 1900-luvun alussa ja oli silloinkin harvinainen. Vasta 1970-luvulla nimen suosio alkoi kasvaa, ja eniten sitä on annettu 1990-luvulla ja 2000-luvulla, keskimäärin sadalle lapselle vuodessa. Osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 saat etunimihaulla esiin tarkempia tilastoja nimen suosiosta eri vuosikymmenillä....
YouTubeen ladattu esitys näyttää olevan äänitteeltä 100 kaikkien aikojen iskelmää. Itselläni ei nyt ole käsillä tätä äänitettä, mutta se kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan ja sen luettelointitietojen perusteella esittäjä on Nekalan tyttökuoro ja alkuperäisen levytyksen julkaisuvuosi on 1950. Suomen äänitearkiston sivuilla ei mainita Nekalan kuoroa, mutta Nekalan tyttökuoro löytyy (http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Kes%E4illan+valssi), samoin Viola-tietokannasta eli Suomen kansallisdiskografiasta (https://finna.fi). Tällä perusteella YouTube-linkin esitys on Nekalan tyttökuoron esitys.
Tamperelaisen Nekalan koulun kuoro- ja orkesteritoiminnasta 1940-luvulla voi lukea Pentti Saanilahden kokoamasta kirjasta...
Elo- ja joulukuuta lukuunottamatta suomenkieliset kuukausien nimet ovat olleet samat kuin nykyään aina Agricolan ajoista lähtien. Agricolan Rucouskirian alkuun v. 1544 painetussa jokavuotisessa kalenterissa käytetään vuoden kahdestatoista kuukaudesta nimiä tammikw, helmenkw, maliskw, hwchtikw, toukokw, kesäkw, heijnekw, mätekw eli kyluökw, syyskw, locakw, marraskw ja talvijkw. 1600-luvulla mätä- eli kylvökuu vaihtui elokuuksi ja talvikuusta tuli joulukuu.
Kuusta riippumaton kahdentoista kuukauden järjestelmä vakiintui maahamme kristinuskon mukana, ja lounaissuomalaiset kuukauden nimet yleistyivät painettujen kalenterien mukaisesti koko maahan. Vanhemman kuukausiperinteen mukaisesti nimet säilyivät kotoisina päinvastoin kuin useissa muissa...
Tanja on lyhennelmä venäläisperäisestä nimestä Tatjana, joka on puolestaan Tatianuksen sisarnimi. Ortodoksisessa kirkossa Tatjana on marttyyripyhimys, joka hoiti sairaita ja auttoi köyhiä. 1970-luvulla Tanja oli Suomessa yksi muotinimistä, ja se on käytössä myös Ruotsissa ja Saksassa. Samasta kannasta ovat lähtöisin myös nimet Taina ja Taija.
Tiedot löytyvät teoksista: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999); Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005).
Hei!
Sähköinen kirjastokortti löytyy puhelimeltasi kun olet kirjautunut verkkokirjastoon. Kun menet omiin tietoihin (ukkelin kuva) ja edelleen kirjastokortteihin saat kirjastokorttisia viivakoodin esiin. Voit käyttää viivakoodia kirjaston automaateilla asioidessasi. Jos tallennat kirjautumistiedot puhelimeesi, kirjastokortin numeroa ei tarvitse muistaa. Automaatilla asioidessasi pin-koodi pitää naputella.
Kielitoimiston sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006) suosittelee lähtökohtaisesti-sanan tilalle mieluummin ilmauksia periaatteessa, yleensä, teoriassa, pohjimmiltaan. Kyseessä siis lienee niin sanottu muotisana, jota käytetään painottamaan sanotun asian tärkeyttä, mutta jonka täsmällinen merkitys on puhujan tai kuulijan päätettävissä.
Jatkosodan aikaisesta Jalkaväkirykmentti 50:stä kertovalla sivustolla on tietoa Suomen sotilasarvoista ja niiden nimitysten historiallisesta taustasta. Siellä kerrotaan näin: "Kenraalien sisäisessä arvojärjestyksessä on usein herättänyt ihmetystä se, miksi kenraalimajuri on kenraaliluutnantin alapuolella. Onhan majuri kuitenkin luutnanttia korkeampi yleisessä arvojärjestyksessä. Tähän on syynä sotilasarvojen etymologinen tausta: luutnantti on kapteenin ensimmäinen sijainen komppaniaupseereissa, mutta esiupseereissa everstin ensimmäinen sijainen onkin everstiluutnantti. Näin ollen kenraaliluutnantti on myös kenraalin ensimmäinen sijainen ja siten kenraalimajuria korkeampi sotilasarvo. Alunperin kenraalimajuri oli kenraalin alin sotilasarvo...
1) Viime sotien aikaan, erityisesti jatkosodan pitkittyessä kenttäarmeijassa pyrittiin mahdollisimman yksinkertaisiin ja käytännöllisiin ratkaisuihin sotilasarvojen merkintätapojen osalta. Suurimpana syynä tähän oli yleinen materiaalipula – kauluslaatat olivat suhteellisen kalliita valmistaa, eikä niitä riittänyt alunperinkään koko kenttäarmeijalle. Näin ollen kauluksissakin näkyi melkoista kirjavuutta, eikä aselajien väreistäkään pystytty läheskään aina pitämään kiinni. Värikkäitä kauluslaattoja vältettiin myös naamioitumissyistä, ettei sen kantaja erottuisi liian selkeästi. Voitaisiin siis sanoa, että sotilasarvon näkyminen tavalla tai toisella meni kaiken muun edelle, näin ollen ei ole siis lainkaan tavatonta että esim. talous- tai...
Kiekkumaralla: kansanlauluja lapsille -nuottikirjassa (Tammi 2007) on runo seuraavassa muodossa:
Rup rup rullaa
reka reka rellaa
heissas toopeli heikkallaa.
Mi vatsoo nyy
mi vatsoo nyy
aavestikkaa kalliota röörää
rösäkömä aavestikka
röskähytti röh!
Oulussa laulua on laulettu 60-luvulla näin: "Prum prum rellaa, reka reka rallaa...".
Ruotsiksi loru alkaa näin: "Bro bro breja".
Kyse on ilmeisestikin monissa maissa vähän eri muotoisena lauletusta leikkilaulusta. Aiheesta löytyy Wikipedia-artikkelikin:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Bro_bro_breja
Alla olevalta sivulta voi katsoa, kuinka laulua on leikitty:
http://vetamix.yle.fi/media/14357
Sarja on 11-osainen, mutta suomeksi on ilmestynyt tähän mennessä vain seitsemän osaa. Kahdeksas osa Under isen ilmestyi ruotsiksi jo vuonna 2001. Sarja päättyi vuonna 2007 osaan Komma igen. Luultavasti vähäisen menekin vuoksi sarjaa ei ole suomennettu enempää.
Bestseller-sivu Wikipediassa antaa myydyimpien kirjojen lisäksi tietoa myös eniten painetuista kirjoista. Täsmällistä tilastotietoa on olemassa painetuimmista kaunokirjallisista teoksista. Suomalaisen kaunokirjallisuuden painetuimmat teokset vuoteen 2001 mennessä olivat:
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1873, 1 506 000 kpl)
Elias Lönnrotin Kalevala (1836, 1849 1 400 000 kpl)
Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (1848-1860 1 209 000 kpl)
Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954, 708 000 kpl) sekä
Aleksis Kiven Nummisuutarit (1864, 500 000 kpl).
Raamattu varmaan menee eri painoksineen yli kaikkkien näiden.
Vuoden 1992 Raamatun käännöstä on vuosina 1992–2004 myyty 1,6 miljoonaa kappaletta ja vuoden 1987 suomenkielistä virsikirjaa 3...
Olemme hakeneet tuloksetta erilaisista runotietokannoista.
Netistä surffaamalla saksan kielellä, löytyy teksti
Achte gut auf diesen Tag, denn er ist das Leben – das Leben allen Lebens. In seinem kurzen Ablauf liegt alle seine Wirklichkeit und Wahrheit des Daseins, die Wonne des Wachsens, die Größe der Tat, die Herrlichkeit der Kraft. Denn das Gestern ist nichts als ein Traum und das Morgen nur eine Vision. Das Heute jedoch, recht gelebt, macht
jedes Gestern zu einem Traum voller Glück und jedes Morgen zu einer
Vision voller Hoffnung. Darum achte gut auf diesen Tag.
Se on mainittu Rumin tekstiksi, Jalal ad-Din Muhammad Balkhi-Rumi, myös muodossa Mevlana Rumi (1207 - 1273), http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalal_ad-Din_Muhammad_Balkhi-Rumi
http...
Maaningalta tuli tällainen pieni historiikki:
Maaninka, Sinikiven meijeri, Tavinsalmen kylä RN:o 1:6, sijaitsee Tavinniemellä Ruokoveden rannalla.
Meijeritoiminta Sinikivessä alkoi 1906, kun sinne perustettiin Maaningan osuusmeijeri. Meijerin sijaintiin vaikutti sen kuljetuksille tärkeä laivaliikenne; Sinikiveen rakennettiin myös oma laivalaituri.
Ensimmäiseksi meijerirakennukseksi kaavailtiin Venäjänsaaressa sijainnutta tohtori Walmarin huvilaa. Huvilan osti kuitenkin Halolan (Valtion koetila Halola) isäntä Andersson, joka siirrätti sen kirkonkylälle. Meijerin alkutaival ei ollut helppo. Toimintavaikeuksien lisäksi myös alueelle rakentaminen osoittautui vaikeaksi; maapohja oli pehmeä ja se oli paalutettava.
Sinikiven rakennusmestarina...
Nimestä on runsaasti 1600-luvun merkintöjä savokarjalaiselta alueelta, josta se on levinnyt asutuksen myötä kauaksikin länteen. Toisaalta myös Länsi-Suomessakin on Mannisia, eikä varmasti tiedetä ovatko he savolaisperäistä väkeä vai ovatko omaksuneet nimensä itsenäisesti. Samaa alkuperää lienee myös nimi Mannikainen, joka aikanaan oli yleinen Savossa, mutta myöhemmin sulautunut Manniseen. Syntynsä Manninen on saanut
etunimestä (isännimestä) Manni. Tietoja nimen yleisyydestä saa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1.
KIRJALLISUUTTA: Uusi suomalainen nimikirja. - 1988.
Onni-runo ilmestyi ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 8/1965 (s. 345-346), runoilijan kuolinpäivänä 22. joulukuuta 1965. Parnasson versiossa ongelmallisen kohdan sanamuoto on "Se lensi". Ylimääräinen n, joka on mukana jo Koottujen runojen ensipainoksessa 1966, lienee siis pelkkä painovirhe - Viita-kirjallisuudesta ei ainakaan löydy todisteita päinvastaisesta.
Epäilen, että kyseessä on seuraava kappale:
Kappaleen nimi: Westerlundi
Säveltäjä: Kosonen Timo Tapio
Käännös / suomalaiset sanat: Kosonen Timo Tapio
Lähde: Teosto
Esittäjät/ Levymerkki/ Tuotenumero/ Äänitetty:
Kosonen Timo/ Love records/ lrs 2138 (single)/ 1976
Enne Vesa/ Gold disc/ gds 363 (single)/ 1985
Tiedot kappaleesta löytyvät äänilevyarkiston sivulta, mutta koska kysymyksessä on vanha singlelevytys, voi itse levyn jäljittäminen olla vaikeaa.
Hän lähti on Hilja Aaltosen runo kirjasta Sydämeni virsi : runoja ja omaelämäkerta. Se oli yksi kirjan vuonna 1974 ilmestyneeseen laajennettuun painokseen lisätyistä runoista. Sydämeni virsi sisältyy Aaltosen Koottuihin teoksiin laajennetusta 2. painoksesta alkaen (1994).
Kotimaisessa kalenterissamme ei ole Christianille omaa nimipäivää. Esimerkiksi Ruotsissa Christianin päivää vietetään 13.11. Päivä on sama kuin Kristianin nimipäivä Suomessa.
