Fazer ja Love ovat julkaisseet yhteistyössä kappaleesta nuotin nimellä Minä kaipaan Espalle takaisin (tieto löytyi hakuteoksesta Suomessa kustannetut sävelteokset). Kannattaisi kysyä suoraan julkaisijalta löytyisikö heiltä tietoja siitä, millä nuottikokoelmalla kappale on. Käytössämme olevista tietokannoista ei mainintoja löytynyt. Pasilan hyllyssä olevista Chydeniuksen nuottikokoelmista ei ollut apua myöskään. Lähetän kysymyksen edelleen tietopalvelulistalle!
Raskolnikovilla tuskin oli puhelinta. Rikos ja rangaistus alkoi ilmestyä jatkokertomuksena vuonna 1866 ja romaanina se julkaistiin seuraavana vuonna. Pietariin saatiin puhelinverkko (yksi Venäjän ensimmäisistä) vasta vuonna 1882, vuosi kirjailija F. M. Dostojevskin kuoleman jälkeen. Dostojevskia oli alettu pitää Venäjällä "mystisenä näkijänä" ja "profeettana" jo tämän viimeisten elinvuosien aikana, mutta puhelimia ei hänkään vielä 1860-luvulla arvannut pietarilaiskoteihin sijoittaa.
https://telhistory.ru/eng/telephone_history/razvitie-telefonnoy-svyazi-v-rossii/first-city-telephone-exchanges-/
Kirsti Ekonen ja Sanna Turoma (toim.), Venäläisen kirjallisuuden historia
Asteikko eli skaala on jaotus, jota käytetään mittaamiseen tai havaintojen arvioimiseen.
Luonnontieteissä käytetään esim. Celsiusasteikkoa ja musiikissa sävelasteikkoja.
Sävellaji on sävelasteikkoon (eli skaalaan) perustuva säveljärjestelmä, jonka perussäveleksi on valittu jokin 12-sävelasteikon sävel. Tietyssä sävellajissa olevassa musiikkiteoksessa käytetään pääosin kyseiseen sävellajiin kuuluvia säveliä. Sävellajeihin perustuvaa musiikkia sanotaan tonaaliseksi vastakohtana atonaaliselle ja modaaliselle musiikille.
Skaala ja sävellaji eivät siis ole synonyymejä. Sävellaji perustuu johonkin skaalaan, esim. duuriskaalaan.
Miimon perusteella kyseessä voisi olla Matleena ja Anna Taurialan Runoaapinen (Artko, 1978), joka on runomuotoinen seikkailukertomus Miimon, Bäbän, Danin ja Eetun retkestä ihmeelliseen metsään ja lammelle, jossa he tapaavat lammenhaltijan, räpylävarvas Samin ja hyllyväpylly Simin sekä muuta hassua väkeä.
Sankarihautoja (Hjältegravar) on ilmestynyt Diktoniuksen runokokoelmassa Stenkol vuonna 1927. Arvo Turtiaisen käännös Diktoniuksen runoista on julkaistu vuonna 1972 nimellä Runoni.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=diktonius+sten…
https://finna.fi
Kyllä voi. Vanamo-kirjastoista, eli Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan alueen kirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa kaikkiin alueen kirjastoihin.
Kyllä se vaikutti. Wikipediassa on artikkeli 2011–2012 Moroccan protests, jossa käydään läpi ajankohdan tapahtumia Marokossa https://en.wikipedia.org/wiki/2011%E2%80%932012_Moroccan_protests
Tietoa Arabikeväästä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabikev%C3%A4t
Tieteellisiä artikkeleita löytyy Google scholar-tietokannan avulla https://scholar.google.fi/scholar?as_ylo=2023&q=morocco+arab+spring&hl=…
Eduskunnan kirjaston aineistoa Arabikeväästä: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=arabikev%C3%…
Tuollaista listaa ei valitettavasti saa HelMetistä eikä edes virkailijajärjestelmän puolelta. Järjestelmä ei nimittäin pysty erittelemään lainausta vuosittain kuin kahden viimeisimmän vuoden osalta. Muuten näkyy teoksesta vain lainaus- ja uusimiskertojen määrä siltä ajalta, kun kirja on ollut järjestelmässä. Kokonaislainauksesta on vaikea eritellä, ovatko lainat kertyneet kirjan ollessa uusi vai tasaisemmin koko ajalta.
Tilastojen tarkastelemisessa on myös se ongelma, että kaikista lainaus- ja uusimiskerroista saa selville ainoastaan nykyään järjestelmässä olevin niteiden tiedot. Poistettujen niteiden tilastotietoja ei saa. Kestosuosikin asema on myös aika tulkinnanvarainen: esimerkiksi Adolf Hitlerin teos ”Taisteluni” kaksoisniteenä on...
Helmet-kirjastojen halutuimmat -listaus on ollut korona-ajan ja siitä johtuvien kirjastojen sulkemisten takia tauolla, mutta sitä on luvattu jatkaa lähiaikoina.
Hei, naisten keski-iän avioliittoa solmittaessa 1800-luvun viimeisenä vuosikymmenenä löydät julkaisusta Yleiskatsaus väkiluvunmuutoksiin Suomessa vuonna 1900 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023013112326), taulukosta "Avioliittoon menneiden keski-ikä" s. 30. Esimerkiksi vuonna 1891 se oli 26 vuotta.
Sanalle "pata" löytyy seuraava määritelmä: "ett fiskredskap som består av en avstängningsanordning för infångning av vandrande fisk t.ex. lax". (Lähde: Svenska akademiens ordböcker.) Kyseessä on siis vaelluskalojen pyytämiseen tarkoitettu väline. Tässä kuvassa näkyy "lax- och sikpata". "Pata" on siis sama asia kuin lohipato, eli vesi pääsee siitä läpi.
Lintujen talviruokinta on koko talven projekti. Lintuharrastuksen 101 kultaista sääntöä -niminen kirja (tekijät Marcus Schneck ja Pertti Koskimies, 2010) vastaa kysymykseen näin: "Linturuokinnan ehdoton sääntö kuuluu: missä se on kerran aloitettu, sitä täytyy jatkaa kevääseen." Ruokinta tulee aloittaa lumien tullessa ja sitä jatketaan lumien sulamiseen saakka.
"Meidät on kaikki tehty tilkuista, jotka on yhdistetty niin epämuotoiseksi ja moninaiseksi kudokseksi, että jokainen pala vaikuttaa joka hetki omaan suuntaansa."
Lähdetiedot annoitkin jo itse kysymyksessäsi, joten niitä on tässä tarpeetonta toistaa. Lisään vain, että virke on mainitun teoksen sivuilla 18-19. :)
Myös Suomessa julkisten tapahtumien järjestäjätahot ovat purkaneet organisaationsa jäsenten työsopimuksia syrjinnän tai muun sopimattoman käytöksen takia. Esimerkiksi vuonna 2018 Pori Jazz -yhdistyksen hallitus irtisanoi silloiseksi tulevaksi toimitusjohtajakseen nimitetyn Aki Ruotsalan. Syynä irtisanomiseen oli Ruotsalan esittämät lausunnot, jotka olivat festivaalin arvojen vastaisia.
(Lähde: Keskisuomalaisen verkkouutinen 6.6.2018: https://www.ksml.fi/paikalliset/2434651)
Kuitenkin vastaavien asioiden käsittely Suomessa on todennäköisesti tapauskohtaista. Joitain asioita ei välttämättä tuoda julkisuuteen samalla tavalla kuin Tokion olympialaisten kaltaisten kansainvälisten suurtapahtumien järjestäjätahoon liittyviä kohuja.
Pertti Virtarannan artikkeli Eteläpohjalaismurteiden jookiin, jookaan, joukin, joukaan tarjoaa mm. esimerkkejä ilmaisujen käytöstä:
https://journal.fi/virittaja/article/download/32809/45616/
Lakeuden murresanakirjassa (toim. Jaakko Vesala ja Keijo Väkevä) jouki = jotenkin ja trengätä = pitää, olla pakko.
Ainoa löytämäni Estonia-niminen laulu on Seppo Juhani Savolaisen käsialaa ja Frederikin laulama. Sitä ei ole julkaistu nuottina, eikä tanssiorkesteri Channel Four ole sitä myöskään levyttänyt. Channel Four on sen sijaan levyttänyt Seppo Nissilän laulun Syksy, mutta sitäkään ei ole julkaistu nuottina.
Heikki Poroila
