Seitti on fibroiini-nimistä valkuaisainetta, joka koostuu mm. seriinistä, alaniinista ja glysiinistä.
Lähteet: Sandhall, Åke: Hämähäkit sukulaisineen (WSOY 1981), Turun Sanomat 8.5.2007 http://www.ts.fi/teemat/luonto/1074199202/Hamahakin+seitti+pysyy+salais…
Turun kansakoulujen kesäsiirtolatoiminnasta löytyy tietoja ainakin muutamasta teoksesta. Kimmo Ikosen kirjoittamassa kirjassa, ”Turun koulut aikansa ilmiönä: 140 vuotta yleissivistävää opetusta (1872-2012)”, on luku ”Itsenäisen Suomen alkutaival”, jossa kerrotaan jonkin verran kesäsiirtolatoiminnasta.
Perusteellisempia tietoja löytyy kirjasta ”Turun kaupungin kansakoulut 1913-1923: kertomus lukuvuodelta”, johon on koottu kyseisten lukuvuosien vuosikertomukset. Vaikuttaisi siltä, että kesällä 1919 oppilaita ei lähetetty Ruissaloon vaan Paraisille, Nauvoon ja Taivassaloon. Lukuvuoden 1918-1919 vuosikertomuksessa nimittäin todetaan, että ”[t]änä vuonna ei voittamattomien esteiden tähden onnistuttu järjestämään kuin 3 siirtolaa”, s. 34....
FinEd.fi listaa suomalaisten yliopistojen väitöskirjoja vuosittain. Fined.fi
Koska haku sieltä on hieman hankala, kokeilin myös Helda-hakua. Se hakee Helsingin yliopiston väitöskirja-aineistoja. Asiasanoiksi pistin asiakasläht* työyht*. Haku löysi 24 tuoreehkoa väitöstä esim.
Kohtaavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset hyvästä työntekijästä? Ruokolainen, Mervi; Ylinen, Tyyne; Ruotsalainen, Maarit (Tampereen yliopisto, 2018),
Palveluohjaus aikuissosiaalityössä : Työntekijän näkökulma sosiaalitoimen uudistumiseen Pääkkönen, Arja (Helsingin yliopisto; University of Helsinki; Helsingfors universitet, 2018)
ja Itsearviointi reflektiivisenä rakenteena : Kuvastin-menetelmän...
Jatkosodan aikana oli paljon marssilauluja, joissa muisteltiin jotain kotiheilaa. Tuottelias viisunikkari Palle esimerkiksi kynäili tällaisia koko joukon. Laulut saattoivat kuitenkin olla varsin muuntuvaisia ja usein niihin väsättiin tilanteen mukaan lisää sanoja, etenkin puolituhmia, niin kuin Palle itse Pallen parhaat -tekstikokoelmassaan vihjaa. Jälkipolvia varten on kirjoihin ja kansiin taltioitu etupäässä "painokelpoista" tavaraa, eikä kysymyksessä kuvaillun laulun tapaista tutkimistani lähteistä löytynyt. Kuitenkin, niin kuin tutkija Sari Näre kirjansa Sota ja seksi alkusanoissa huomauttaa, SKS:n kansanrunousarkiston korsuperinneaineistoon sisältyy runsaasti "seksuaalissävytteistä kerrontaa". Suorasukaista runo- ja lauluperinnettämme...
Yksi syy näiden kahden valloittajan erilaiseen arvostukseen on Eurooppa-keskeinen näkökulma. Aleksanteri Suuri oli Makedonian kuningas ja hänen valloituksensa kohdistuivat ennen kaikkea Egyptin ja Persian alueille. Hän taisteli siis ensisijaisesti myöhemmän Euroopan näkökulmasta ulkopuolisia vastaan. Hän perusti valloitetuilla alueille kaupunkeja, jotka ovat säilyneet, ja levitti kreikkalaista kulttuuria aina Intiaa myöten, kulttuuria, josta muodostui yksi myöhemmän länsimaisen kulttuurin kulmakivistä. Häntä ihailtiin myös Rooman valtakunnassa, josta puolestaan tuli myöhemmin esikuva Euroopan suurvalloille. Aleksanteri on siis haluttu nähdä länsimaisen kulttuurin esitaistelijana.Toisaalta Tšingis-kaanin valloitukset taas tapahtuivat...
Helsingin kaupunginkirjastossa on aikoinaan tehty työyhteisön tilankartoitus, jossa kysyttiin asteikolla esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä: käsitys esimiesten suhtatumisesta, suhtautuminen työhön, suhtautuminen työtovereihin, suhtautuminen työyhteisöön, työyhteisön ihmissuhteet, työyhteisön ilmapiiri, tiedottaminen, ristiriidat, motivaatio, kannustustavat, vastuuntunne, sitoutuminen, johtamistapa, asiakaskeskeisyys, kyvykkyyden käyttö, palautteen saaminen, virheiden käsittely, yrityskuva, kehittäminen.
Aiheesta löytyy esim. seuraavanlaisia teoksia: Pessi Yrjö Työilmapiiri 1999, Picard, Robert G. Yrityksen sisäisen ilmapiirin johtaminen - organisaatiotekijöiden ja työntekijöiden näkemysten väliset suhteet 1999, Langinvainio, Heimo...
Moni muukin on pohtinut samaa mm. Olli Kopakkala artikkelissaan Helppoa rahaa. https://www.ukkowork.fi/helppoa-rahaa-alat-joilla-on-lyhyt-koulutus-ja-kova-palkka/
Artikkelissa mainitaan esim. ahtaajat, merenkuluntyöntekijät ja kiinteistönvälittäjät.
Koulutuksen lyhyys on kiinostanut Aamulehden toimittajaakin 1.2.2017 :https://www.aamulehti.fi/a/24244641
Rahan ja vaivan suhde ammateissa kiinnostaa myös Heidi Vaalistoa Iltasanomat 17.10.2014: https://www.is.fi/tyoelama/art-2000000822737.html
Helposti saa ammatin aloilta, joissa on työvoimapulaa. Puhelinmyyjät, järjestyksenvalvojat ja yleislääkärit olivat 5.10.2016 kysyttyjä ammatteja. https://yle.fi/uutiset/3-9208994
Helpoiten ammatin saa tekemällä...
Arvelet aivan oikein.Lehdet haluavat lukijoidensa tietoja mm. lukijoiden profiloimiseen, lehden käytön seurantaan ja tietysti myös mainontaan. Mainonta voi olla joko suoraan lukijalle suunnattua tai hänen lukemiensa sivujen mainosten kohdentamista.
Suomen tietotoimisto kertoo tietosuojasivuillaan tietojen käytöstä näin:"
STT-konserni: Voimme käsitellä käyttäjän henkilötietoja STT-konsernin sisällä. STT-konserniin kulloinkin kuuluvat yhtiöt ovat nähtävillä täällä.
Suostumus: Voimme luovuttaa käyttäjän tietoja kolmansille osapuolille, mikäli käyttäjä on antanut siihen suostumuksensa.
Journalismi: Voimme luovuttaa käyttäjän henkilötietoja, kuten henkilöstä otetun valokuvan, journalistisia, taiteellisia tai...
Olisikohan etsimäsi kirja Vexi Salmen kaksiosainen teos Rinkelinkadun pojat. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2009 ja toinen osa 2011. Voit lukea kuvauksen teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Kirjat kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa on aikoinaan vastattu Missä mennään -visailun juontajia koskevaan kysymykseen seuraavasti:
"Ylen arkistosta kerrottiin, että Missä mennään -visailusarjan ensimmäistä kautta isännöi aluksi Ossi Wallius ja melko pian mukaan tuli toimittaja Eija Sarinko. Ensimmäinen kausi alkoi 2.1.1993. Sarjan toisen kauden juonsivat Eija Sarinko ja Esa Pakarinen jr. Toinen kausi esitettiin televisiossa 3.3.1994 - 12.2.1995."
http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-juonsi-tv2n-visailua-missa-mennaan-josk…
Kyseessä on mahdollisesti Andersenin satu Iso Niilo ja Pikku Niilo. Sadussa Iso Niilo omistaa useamman hevosen kuin Pikku Niilo, mikä aiheuttaa kinaa Niilojen välille. Myös piru mainitaan sadussa.
Voit katsoa Kirjasammosta, mistä julkaisuista Iso Niilo ja Pikku Niilo -satu löytyy.
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot toimivat yhteistyössä, ja asiakas voi varata aineistoa mistä tahansa em. kirjastoista ja tilata sen omaan lähikirjastoonsa. Jos siis Haukilahden kirjastossa on kirja jonka haluat lainata, voit tilata sen Leppävaaraan. Aikuisten aineiston varaus maksaa 0,50 € ja maksetaan varausta noudettaessa.
Kaukolaina on laina, joka on tilattu Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ulkopuolelta. Haukilahdesta Leppävaaraan tuleva varaus ei ole siis kaukolaina. Kaukolainat ovat kalliimpia kuin tavalliset varaukset.
HelMet-kirjastojärjestelmään tehdyn varauksen voi peruuttaa joko Internetin kautta tai pyytää kirjastossa virkailijaa peruuttamaan varauksen.
HelMetissä varauksen peruuttaaminen...
Julkaisu kuuluu Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmaan https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Pyh%C3%A4koulun+raamattukuvasto&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A0%2FBook%2F
Hinta-arviota kannattaa kysyä Luther-divarista http://lutherdivari.fi/kotisivu/
Rekisteröitymistä pyydetään monista syistä, myös käyttäjän oman turvallisuuden takaamiseksi. Kun rekisteröityy vaikkapa keskustelufoorumille ja kirjautuu sisään tunnuksillaan, omia viestejä voi tarpeen tullen muokata tai poistaa myöhemmin. Jos haluaa löytää kirjekaverin, joutuu jossakin vaiheessa luovuttamaan nimensä ja yhteystietonsa, mikä ei ole kovin tietoturvallista avoimessa verkossa ilman rekisteröitymistä.
Esimerkiksi PenPal-sivusto vaatii kirjautumisen, mutta heidän käyttöehtojensa mukaan sähköpostiosoitteen voi pitää salattuna: voit siis keskustella potentiaalisten kirjekavereiden kanssa ilman, että sähköpostiosoitteesi paljastuu heille.
Penfriend Club ei vaadi rekisteröitymistä. Siellä voi ottaa suoraan...
Taru Mäkisen Ninna-sarjassa päähenkilö Ninnan paras ystävä on nimeltään Säde.
Ninna-kirjat:
Ninnan musta pilvi. 1982
Ninnan sininen kevät. 1983
Ninna ja kultainen nuoruus. 1983
Eric Redin ohjaama Bad moon - pahan ote -elokuva perustuu Wayne Smithin romaaniin Thor. Suomeksi kirjaa ei kuitenkaan ole saatavilla.
https://www.imdb.com/title/tt0115610/?ref_=fn_al_tt_1
Aleksi-tietokannan viitteet siirrettiin Artoon vuonna 2018. Arton viitteet löytyvät nykyään Finnasta, ks. https://finna.fi/ - Helinä Viitasesta tosin ei Finnan kautta löytynyt kuin yksi juttu: https://finna.fi/Record/arto.014061696?sid=2913037675. Etsimällä lehtien omilta verkkosivuilta löytää hieman enemmän lyhyitä juttuja Viitasesta, esimerkkinä haku Iltalehdestä: https://www.iltalehti.fi/henkilot/Helin%C3%A4%20Viitanen . Kannattaa kokeilla myös Suomen Kuvalehden näköislehteä https://suomenkuvalehti.fi/haku/ tekemällä haku "Helinä Viitanen".
Sekä kokemusasiantuntijan että Riistainfo-sivuston perusteella ammutun riistan asianmukainen käsittely todellakin edellyttää verenlaskua, suolistamista ja usein myös riiputtamista.https://www.riistainfo.fi/vastuullinen-metsastaja/saaliin-kasittely/lin…Riistainfo suosittelee verenlaskua ja suolistamista välittömästi. Haastateltu kokemusasiantuntija kertoi: "Lintu suositaan suolistettavaksi heti, mutta ehtii sen illallakin – sanoi jahtimies joka haaveili jo seuraavasta riistalaukauksesta. Toisinaan näin toimitaan, koska linnun ei jostain syystä koeta niin helposti pilaantuvaksi kuin nisäkkäät. Ehkä anatomiastaan johtuen, koska sisäelimet ovat pienemmät eivätkä ne aina välttämättä rikkoonnu."Ehkäpä kauppias itse on suorittanut suolistamisen...
Negatiivisen työilmapiirin voittamisesta ja positiivisuuden merkityksestä hyvinvoinnille on paljonkin kirjoja. Riippuu hieman omista tarpeista, mikä kirja sopisi itselle parhaiten.
Työelämän tunteista, positiivisuudesta ja negatiivisuudesta on kirjoittanut mm. Jarkko Rantanen:
- Tunteella! Voimaa tekemiseen (Talentum, 2011)
- Vaikuta tunteisiin! Lisää voimaa tekemiseen (Talentum, 2013)
Aihetta käsittelevät myös:
- Marja-Liisa Manka: Stressikirja : mistä virtaa? (Talentum, 2015)
- Tony Dunderfelt: Konttorikemiaa : seitsemän avainta hyvään yhteistyöhön (Kauppakamari, 2012)
- Eino Nykänen: Rennosti töissä: käytännön ohjeita työssäjaksamiseen (Docendo, 2007)
Työterveyslaitoksen Kirsi Räisänen on myös julkaissut useita teoksia aiheesta kuten...
Kyseessä on Iisalmen suojeluskunnan lippu. Lippu löytyy Kansallisarkiston digitoiduista aineistoista.
Suojeluskuntien lippupiirustuskokoelma. Lippupiirustukset ja niihin liittyvät asiakirjat. 75:2 Iisalmen suojeluskunta.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5747689052&aineistoId=1539124610
