Sinua voisi kiinnostaa runoanalyysiin ja tekstianalyysiin paneutuvat kirjat ja tiettyjen suuntauksien keskeiset teokset. Esseet ja tutkielmat affektiivisuudesta ja kokeellisuudesta kirjallisuudessa voivat vastata monin tavoin juuri näihin mielenkiintoihisi, toki hieman kiertotietä jonkin tietyn esimerkin kautta.Annan muutamia suosituksia. Linkit aukeavat Vaara-finnaan, josta voit tehdä varauksia ja katsella teosten saatavuutta.Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi) (perusteos kirjallisuudentutkimukseen)Runousopin perusteet | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi) (perusteos runouteen)Lentävä hevonen : välineitä runoanalyysiin | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi) (perusteos...
Rakkauspetokset ja romanssihuijaukset ovat varmaan yhtä vanha ilmiö kuin internet itsekin. Niistä voi lukea lisää Rikosuhripäivystyksen sivuilta: Rakkauspetokset ja romanssihuijaukset verkossa - Rikosuhripäivystys (riku.fi)
On monia syitä, miksi joku joutuu huijatuksi tällaisilla tapauksissa. Yksinäisyys on ainakin yksi pääasiallinen syy. Yhteys, läheisyyden kaipuu ja rakkauden ja ihastumisen huuma voivat useastikin vain ylittää hälytyskellot, joiden pitäisi soida, kun joku lähestyy sähköposteineen romanssimielessä aivan yllättäen. Rikosuhripäivystyksen sivu tiivistää syyt hyvin:
Rakkaushuijari
osaa käyttää hyväkseen uhrin hyvää tahtoa, yksinäisyyttä ja rakkauden kaipuuta
on vastustamaton versio...
Aki Sirkesalon laulu Pikku ihminen löytyy nuottina kokoelmasta Ipanapa laulukirja (Paasilinna 2011). Tässä suora varaus/tilauslinkki: https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b2004001~S9*fin.
Heikki Poroila
Ei ole. Sarjan kolme ensimmäistä, 1940-luvulla ilmestynyttä osaa julkaistiin suomeksi 1950-60 -luvuilla. Neljäs osaa ilmestyi alkukielellä vasta vuonna 1983 eikä sitä ole käännetty suomeksi.Lähteet:GoodReads: https://www.goodreads.com/series/49416-the-moffatsKirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub17299b8-2023-455c-a245-532929d6fe11
Yhtä selkeää vastausta ei ole. Tavallaan erilaiset nuottikirjoitukset tallentavat musiikkia, samoin kuin erilaiset automaatit kuten soittorasiat.
Jos kuitenkin puhutaan äänitallenteista, vanhimpana pidetään katkelmaa tuntemattoman laulajan esittämästä ranskalaisesta kansanlaulusta "Au clair de la lune" vuodelta 1860. Se tallennettiin fonautografilla, joka piirsi äänenvaihtelujen käyrän savun mustuttamalle paperille. Ääntä ei voinut toistaa, mutta myöhemmin tallenteesta on tehty digitaalinen kuvannus ja siitä on rakennettu tietokoneen avulla äänite.
Vanhin toistettava musiikkitallenne on fonografiäänite brittiläisen säveltäjän Arthur Sullivanin laulusta "The Lost Chord" vuodelta 1888.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Saatavilla = montako kappaletta kyseistä nidettä on sillä hetkellä hyllyssä-tilassa
Varaukset = montako varausta on varausjonossa (myös jäädytetyt/lukitut varaukset näkyvät varausmäärässä)
Kappaleita = montako kappaletta Helmet-kirjastossa on kyseistä nidettä
Talvisodan jälkeen ruskealalaiset evakuoitiin ensi vaiheessa Itä-Hämeen, Sysmän, Hartolan, Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan pitäjiin. Pika-asutuslain tultua voimaan kesäkuussa 1940 maataloussiirtoväen sijoituskunniksi määriteltiin Iisalmi ja sen maalaiskunta, Kiuruvesi, Vieremä ja Pielavesi.
Lähteitä:
Hasunen, Reijo. Yleistietoa Ruskealasta. Karjala-lehden n:o 15 liite 23, 1972.
Hietanen, Silvo. Siirtoväen pika-asutuslaki 1940: asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. Hki: Suomen historiallinen seura, 1982.
Martha's Vineyardin saarella sijaitsi yksi Yhdysvaltojen ensimmäisistä tunnetuista kuurojen yhteisöistä ja siellä syntyi oma viittomakieli, jota käytti aikoinaan valtaosa saaren väestöstä. Saari on innoittanut monia yhdysvaltalaisia kauno- ja tietokirjailijoita.
https://www.mappit.net/bookmap/places/635/marthas-vineyard-ma-us/
Romaanikirjoilijoista todennäköisin olisi Philip R. Graig. Hän on kirjoittanut kokonaisen sarjan jännityskirjoja, jotka sijoittuvat Martha's Vineyardille. Sarjan ensimmäinen kirja, A Beautiful Place to Die, ilmestyi vuonna 1989 ja toinen, The Woman Who Walked into the Sea, vuonna 1991.
https://en.wikipedia.org/wiki/Philip_R._Craig
Kuuluisa Martha's Vineyardille sijoittuva...
Puistolassa olleen Niittytien nimi muutettiin Viitasuontieksi vuonna 1952 ilmeisesti siitä syystä, että samantapaisia nimiä oli jo Helsingissä (esim. Niittyläntie Oulunkylässä). Vuonna 1971 vahvistetussa asemakaavassa entinen Niittytie jäi länsiosaltaan Viitasuontieksi ja jatkui uutena rakennettavana katuna kaakkoon Kiviahontielle. Loppuosasta muodostettiin kävelytie Topiaksenpolku ja Topiaksentie.
Entisen osoitteen Niittytie 12 kohdalla on nykyisin tontti osoitteessa Viitasuontie 10, jolle ajo tapahtuu Viitasuontieltä, mutta sijainti on kuitenkin Topiaksenpolun varresssa.
Nämä tiedot antoi Ilkka Uotila Puistola-Seurasta, http://www.kaupunginosat.net/vanha_puistola/ .
Kaikkia vaikutteita ei toki haeta USA:sta - esimerkkinä vaikkapa nuorison viimeaikainen kiinnostus kaukoidän populaarikulttuuriin. On kuitenkin totta, että eurooppalaiset ovat ottaneet paljon vaikutteita Yhdysvalloista. Tosin myös amerikkalaiset ovat saaneet varsin paljon vaikutteita Euroopasta. Kiinnostava teos molemminpuolisesta vaikutteiden ottamisesta Yhdysvaltain ja Euroopan välillä on esimekiksi Richard Pells: Not like us - How Europeans have loved, hated, and transformed American culture since World War II (teoksessa käsitellään myös aikaa ennen toista maailmansotaa).
Tässä kysymystäsi vastaavia kirjahakuja, tietokirjallisuutta ja romaanejakin. Hakutuloksissa myös aineistoa, jotka eivät niinkään käsittele Saksan historiaa, klikkaamalla kirjan kuvaa, saat teoksesta laajemmat tiedot. Mikäli alueesi kirjastoista ei kaikkia teoksia löydy, voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi.
Hakusanoilla Saksa, historia ja 1800-luku:
http://tinyurl.com/Saksa-historia-1800
Hakusanoilla Saksa, historia ja 1700-luku:
http://tinyurl.com/Saksa-historia-1700-luku
Hakusanoilla Saksa, historia ja 1600-luku:
http://tinyurl.com/Saksa-historia-1600
Hakusanoilla Saksa ja historia:
http://tinyurl.com/Saksa-histori
Hakusanalla Preussi:
http://tinyurl.com/Preussi...
Valitettavasti ainakaan Helmet-kirjastoista ei noin isoa laminointilaitetta löydy. Epäilisin tilanteen olevan sama muuallakin. Noin suurten laminointikoneiden hinnat pyörivät parin tonnin molemmin puolin, enkä usko kovin monen kirjaston laittavan niin paljon rahaa kiinni suht' harvakseltaan tarvittavan laitteeseen. Pääkaupunkiseudulla ainakin joudut siis kääntymään kaupallisten toimijoiden puoleen. Laminointipalveluja tarjoavat painoalan yritykset.
Vidlaa meillä ei ole käytössä, mutta jotain pientä vastaavaa löytyy. http://ekirjasto.kirjastot.fi/videot
Helmet e-aineistosta löytyy kohta linkkejä muille sivuille. Sen kautta pääsee eKirjastoon.
eKirjaston valikoimista löytyvät myös elokuvat. http://ekirjasto.kirjastot.fi/videot
Sivulla sanotaan näin: "Elokuvat ja videot
Helmet- ja Vaski-kirjastojen kokoelmat sisältävät englanninkielisiä elokuvia ja videoita. Valikoimaa voi selata aihepiireittäin vasemmalla olevan valikon kautta."
Kun valitset sivun yläreunasta kirjastoksesi Hlmet-kirjaston, saat näkyviin filmikokoelmamme. (aika suppean) http://ekirjasto.kirjastot.fi/videot
SopS n:o 15/1950
Asetus
Asetus tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen ja siihen
liittymisestä tehdyn Annecyn pöytäkirjan voimaansaattamisesta.
1 §.
Sitten kun Genèvessä 30 päivänä lokakuuta 1947 päivättyyn tullitariffeja ja kauppaa koskevaan yleissopimukseen liittymisestä tehty, 10 päivänä lokakuuta 1949 päivätty Annecyn pöytäkirja on 25 päivänä huhtikuuta 1950 Suomen puolesta allekirjoitettu, muut liittymisehdot täytetty ja eräät yleissopimuksen ja pöytäkirjan säännökset tänään annetulla lailla hyväksytty, säädetään
ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu yleissopimus, siihen ennen 25 päivää huhtikuuta 1950 tehdyt oikaisut, lisäykset ja...
Jos puolisot on vihitty avioliittoon ennen 1.1.1986, vaimolla on oikeus avioliiton aikana ottaa sukunimekseen se nimi, joka hänellä oli naimattomana ollessaan, ilmoittamalla siitä kirjallisesti sille maistraatille, jonka toimialueella hänellä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta.
Nimiasioista löytyy tietoa maistraatin sivuilta, https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/
