Hei!Kyseinen vokaalisatu löytyy ainakin Anne Suessin teoksesta Iltahetken tarinoita. Valitettavasti teosta ei ole Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmassa, mutta sen voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta Iltahetken tarinoita | Varastokirjasto | Finna.fi kaupunginkirjaston kautta. Kaukolaina maksaa 4 euroa ja sen voi tehdä kirjaston asiakaspalvelussa tai käyttäen tätä lomaketta Kaukolainapyyntö.
Tämän Simo Ristan v. 1970 ottaman valokuvan mukaan Forum näyttäisi kaksikerroksiselta.
http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/haku/kuvakortti.php?kuva=0a5029&frame…
Kiitos hienosta vinkistä! Tällä hetkellä tosiaan Helmet-kirjavarastosta löytyy yhdet kappaleet Axel Jensenin suomennetuista teoksista Joacim (1963), Line (Gummerus, 1960) ja Tago (Gummerus, 1979) ja niitä voi sieltä tilata.
Välitin toiveesi Helmet-kirjastojen hankintaosastolle. Jos kysyntä kasvaa eli tulee varauksia, kirjoja saatetaan hankkia lisää.
Hankintaehdotuksia Helmet-kirjastoille voi esittää myös hankintaehdotuslomakkeella, joka löytyy Helmet-verkkokirjastosta kohdasta Info ja alavalikosta Hankintaehdotus. Tässä myös linkki https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus.
Runo on Ahlstedtin kokoelmassa Unirakastetulle (Suuri suomalainen kirjakerho 1982):
Olen kaunis
sen katseet sanovat
mitäpä iloa siitä
nyt enää kenellekään.
Tässä on joitakin aiheeseen liittyviä teoksia:Heikkinen, Jaana: Spotti: opinto-ohjausta selkokielellä (2022)Maahanmuuttajaoppilaiden opetus perusopetuksessa : opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön (2005)Ohjaus ammattina ja tieteenalana. 3, Ohjaustyön välineet (2004)Oma paikka haussa: maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus (2019)Perusopetukseen valmistava opetus: opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön (2010)Pollari, Jorma: Maahanmuuttajan kohtaaminen ja opettaminen (2011) Qasim, Salaado: Suuria unelmia: tarinoita suomalaisista, jotka muuttavat maailmaa: 20 uratarinaa (2022)Zafar, Afnan: Uusi polku: opas työnhakuun ja työmarkkinoille Suomessa (2024) Löytyy myös peli, jonka yhtenä teemana on urasuunnittelu: KIPINÄ vahvuus- ja tunnekuvakortit...
Sinuhe egyptiläisen ensimmäinen painos julkaistiin v. 1945 kahdessa osassa. Kirjasta julkaistiin samana vuonna toinen painos ja se on yhteensidottu. Tiedot löytyvät Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia) ja esim. kirjasta Mika Waltarin juhlakirja (WSOY 1958) Sinikka Musikan kirjoittamasta osasta Mika Waltarin tuotanto.
Löytämieni Gandhin kuolemaa koskevien sitaattien joukosta lähimmäs tämän suuntaista ajatusta on tainnut osua Gandhi itse. Kirjassaan Brahmacharya Gandhi and his woman associates Girja Kumar mainitsee Gandhin suorastaan toivoneen kuolemaa salamurhaajan uhrina. Kumarin mukaan Gandhi sanoi useasti, että hän olisi "väärä Mahatma", jos hän kuolisi luonnollisen kuoleman. ("Gandhi is also on record for his wish to die at the hands of an assassin. He had said several times, he would be a 'false Mahatma' if he were to die a natural death." Kumar, s. 357)
Uppo-Nalle lausuu runon alkua teoksessa Uppo-Nalle ja setä Tonton (1981), mutta koko runoa en siitä löytänyt. Se löytyy kuitenkin kokonaisuudessaan ainakin teoksesta Uppo-Nallen kootut runot : Uponneen kansan lauluja (1985).
Linkit
Elina Karjalainen: Uppo-Nalle ja setä Tonton https://finna.fi/Record/anders.33000?sid=4393285947
Elina Karjalainen: Uppo-Nallen kootut runot https://finna.fi/Record/3amk.86648?sid=4393278651
Yökyöpeli on Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan leikillinen nimitys yöllä valvovalle ja puuhailevalle ihmiselle. Myös sanoja yövirkku ja yöihminen näkee käytettävän nettiartikkeleissa.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Tässä muutamia kirjavinkkejä.
Jos eläinaiheiset tarinat kiinnostavat, voisit kokeilla Thomas Brezinan Seitsemän tassua ja Penny -sarjaa tai Helena Meripaaden Koirahullun päiväkirja -sarjaa. Tyttöjen (ja vähän poikienkin) elämästä kertovat mm. Tittamari Marttisen Viivi Pusu -kirjat, Tuija Lehtisen Rebekka-sarja ja Måns Gahrtonin Eva ja Adam -sarja. Jännityksen nälkään sopisivat esim. Pia Hagmarin Etsiväpartio -kirjat, ja mielikuvituksellisempaa menoa tarjoavat vaikkapa Lemony Snicketin Surkeiden sattumusten sarja, Michelle Paverin Muinainen pimeys -sarja tai Reeta Aarnion Maan kätkemät ja sen jatko-osa Veden vanki.
Lisää vinkkejä hyvistä kirjoista voit aina kysyä käydessäsi kirjastossa. Löydät niitä myös Internetistä lasten- ja...
Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastojen kokoelmissa ei ole lainattavia e-kirjan lukulaitteita. Helsingin laitteet näyttävät olevan korjattavina, joten nekään eivät ole lainattavissa.
E-kirjan lukulaitteet löytyvät Helmet-haulla hakusanalla lukulaitteet (näyttölaitteet).
https://www.helmet.fi/fi-FI
Lahdessa on tosiaan Lahden Kartanon (nyk. Historiallinen museo) omistajan kapteeni August Fellmanin mukaan nimetty katu ja puisto.
Kadun oikea kirjoitusasu: Fellmaninkatu
Puiston oikea kirjoitusasu Fellmaninpuisto
Lisätietoja Lahden nimistöstä:
Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö
En löytänyt erikseen teologisen tiedekunnan matrikkelia, mutta löysin Veli-Matti Aution vuonna 2012 laatiman Ylioppilasmatrikkeli 1900 - 1907
Teologisen tiedekunnan opiskelijat saattavat löytyä Helsingin yliopiston arkistosta. HY-Arkki
Finna-haku löysi muutamia ryhmäkuvia valmistuneista opiskelijoista. Finna
Ainakaan Elvi Sinervo- seurassa (http://nimikot.nettisivut.fi/jasenseurat/elvi_sinervo-seura_ry/)
ei oltu tällaisesta sukulaisuudesta tietoisia. Sen sijaan suomentaja Liisa Ryömä on Elvi Sinervon tytär.
Voikukkien perusteella tekisi mieleni ehdottaa Jevgeni Jevtušenkoa, joka 60-luvun alussa runoili voikukkahöytyvien lailla lentävistä aatteista. Vuonna 1963 Neuvostoliittoinstituutin vuosikirjassa julkaistussa Beatnikien monologi -runossa "aatteet lensivät luotamme / kuin voikukan höyhenpallot" Erkki Peurasen suomentamana. Jevtušenko-suomennoskokoelmissa Olen vaiti ja huudan (Kirjayhtymä, 1963) ja Runoni (Kirjayhtymä, 1984) ilmestynyt Markku Lahtelan tulkinta samasta runosta (Beatnikien yksinpuhelu) korvaa höyhenpallot siemenillä: "kuin voikukan siemenet aatteet ovat lentäneet".
Swattaus on Suomessa harvinainen ilmiö. Yhdysvalloissa se on kuitenkin ollut 2010-luvulla ongelma, ja siellä poliisi on jäljittänyt useita swattaajia.
Swattaajat pyrkivät toimimaan anonyymisti, mikä on nykyään internetissä melko helppoa. He eivät yleensä soita suoraan hätänumeroon, koska se yhdistäsi heidät paikallisiin hätäpalveluihin. Sen sijaan he soittavat ei-kiireiseen hätänumeroon ja pyytävät puhelun siirtoa. He käyttävät yleensä VOIP-teknologiaa (Voiceover-IP), jossa puhe muutetaan digitaaliseen muotoon ja siirretään verkon yli. Jos IP-puhelun vastaanottajan puhelin on kytketty perinteiseen puhelinverkkoon, puhelu siirretään puhelinkeskukseen ja muunnetaan paikallispuheluksi. Näin swattaaja saa puhelun vaikuttamaan siltä...
Kumpikin runo on sävelletty ja löysin ne sanoituksina nuoteista. Nuotit yleensä kuvaillaan kirjastoissa siten, että niihin sisältyvät yksittäiset kappaleet ovat löydettävissä kappaleen nimellä, mutta tekijätiedot, esim. sanoittajan nimi, yleensä puuttuvat kuvailutiedoista. Tosin esimerkiksi virsikirjoja on harvoin kuvailtu siten, että yksittäiset virret ovat haettavissa. Tässä tapauksessa Vaasan kaupunginkirjastossa tehty kuvailutyö mahdollisti Tegengrenin runon löytämisen Finna-hakupalvelun kautta.
Jacob Tegengrenin (1875-1956) ”Din boning, Herre, är ett ljuvligt hem” sisältyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkieliseen virsikirjaan, ei kuitenkaan nykyään käytössä olevaan vuoden 1986 virsikirjaan. Runo sisältyy ainakin nuottiin...
Paavi Leo X, oikealta nimeltään Giovanni di Lorenzo de’ Medici, syntyi Firenzessä vuonna 1475, ja oli paavina vuosina 1513-1521. Etsin kirjoja, joissa käsitellään tuon ajan Roomaa tai Firenzeä. Et kerro kysymyksessäsi, etsitkö kaunokirjallisuutta vai tietokirjoja. Alla on muutama ehdotus molemmista.Romaaneja:Maalouf, Amin: Leo Afrikkalainen (suom. Anna-Maija Viitanen, 2011)Nemert, Elisabet: Valkoinen lilja (suom. Leena Peltomaa, 2005)O'Farrell, Maggie: Lucrezian muotokuva (suom. Leena Ojalatva, 2023)Tietokirjoja:Ramklint, Ulla Britt: Medicit : renessanssivaltiaat Firenzessä (suom. Jaana Iso-Markku, 2007)Plumb, J. H.: Renessanssi (suom. Anna-Liisa Ahmavaara, 1962)Hanska, Jussi: Kristuksen sijaiset maan päällä? : paaviuden historiaa apostoli...
Oletan Parkkisen tarkoittavan, että Puotilan Leikkimäen alapuolella, maan alla, olisi työkone. Väite saattaa pitää paikkansa, mutta varmaa tietoa en löytänyt. Ajattelin, että asiaan voisi liittyä mahdollisesti Puotilan alla olevat metrotunnelit, minne olisi jäänyt hylätty työkone. Tarkistin Helsingin Sanomien arkistosta kaksi artikkelia koskien metrotunneleita (Helsinki löysi arkistojen kätköistä kartat 60-luvun huimista metrosuunnitelmista (1.5.2015) sekä Helsingin alla kummittelee neljä haamuasemaa – HS tutustui kummajaisiin (15.2.2015)), mutta kummassakaan ei ollut mainintaa Puotilan alla olevista tunneleista.
Ehkä joku lukijoista tietää vastauksen?
Ikaalisten joulu -lehdessä on vuonna 1996 julkaistu Mirja Raeksen kokoama lista Ikaalisten seurojen- ja työväentaloista.
Ennen vuotta 1917 rakennettuja työväentaloja:
Kilvakkalan Tempaus (1910)
Kilvakkalan Työväentalo (ennen 1910)
Kirkonkylän Nuorten Pirtti (1907-1918)
Luhalahden Luhalinna (1908)
Riitialan Nouseva Voima (n. 1913)
Riitialan työväentalo (1906)
Vatulan Työväentalo (n. 1910)
