Muuta selitystä ei löytynyt.
Suomen sanojen alkuperä. 3 : R-Ö Etymologinen sanakirja, selitys:
saletti (puhekielen uudismuodoste/ uudempi sana) amerikansuomesta, käytetty paikoin Etelä-Pohjanmaalla ja ympäristössä) selvä, varma, taattu ("saletti juttu"). Engl solid mm. tukeva, luja ,varma. Lähteenä: Pertti Virtaranta 1992 Amerikansuomen sanakirja s.181
Seuraavat sanakirjat tuntevat myös sanan saletti, antaen selityksen:
selvä, varma, taattu.
Oikeeta suomee : suomen puhekielen sanakirja / Vesa Jarva, Timo Nurmi
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0
Kielitoimiston sanakirja antaa seuraavat merkitykset: kamppailla, ponnistella; terästäytyä, kannustaa, rohkaista.Tsempata-verbi on johdettu ruotsin kielen verbistä kämpa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tsempata
Uudet, nykyaikaiset laturit eivät juurikaan kuluta sähköä. Jos laturi olisi koko vuoden seinässä, ilman että siinä on puhelin latauksessa, kuluisi sähköä noin 0,25 kWh. Joidenkin kännyköiden käyttöohjeissa kehoitetaan irrottamaan laturi seinästä latauksen loputtua; puhelimen näyttöön voi jopa tulla kehotus "Irroita laturi pistorasiasta sähkön säästämiseksi". Jos edellä mainittu kulutus 0,25kWh kerrotaan vaikka kolmella miljoonalla ( Suomessa varmaan on ainakin sen verran kännyköitä), saadaan kulumaan sähköä saman verran kuin kuluisi lähes 40:ssä sähkölämmitteisessä omakotitalossa vuoden aikana. Kaikki on siis suhteellista ja pieni vaivahan se pistopulpan irroittaminen seinästä on!
Lisää aiheesta:
http://www.vattenfall.fi/fi/kysymyksia-ja-...
Maailman suurin kirkkorakennus on Pyhän Pietarin kirkko Vatikaanissa.
Wikipediassa kerrotaan seuraavaa:
"Pietarinkirkon pituus on 212 metriä, korkeus 133 metriä, pinta-ala 23 000 m² ja tilavuus yli 60 000 m³. Kokonsa perusteella Pietarinkirkko on maailman suurin uskonnollinen rakennus,[1] vaikkakin joidenkin olemassa olevien kirkkojen pinta-ala sekä korkeus ovat sitä suurempia."
Ks. lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietarinkirkko
ja
http://haka.iki.fi/matkailu/rooma/rooma_vatican2.htm
Pyhän Pietarin kirkko ei ole kuitenkaan maailman korkein kirkko. Ulmin tuomiokirkko Saksassa on nimittäin 161,53 m korkea.
Tässä lisätietoja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ulmin_tuomiokirkko
Lähes kaikissa kirjastoissa voi ottaa valokopioita itsepalveluna. Kopiontimahdollisuudet Helsingin kaupunginkirjastossa: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kopiokoneet
Kopioiden hinta Helmet-kirjastoissa 0,30 €, paitsi Vantaa 0,40 €. Maksut löytyvät Helmet-haun ohjeista http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Laulun sanat löytyvät Kansanopiston laulukirjasta (nuottipainos, 7. painos). Se on Ilmari Hannikaisen säveltämä ja Hilja Haahden sanoittama. Sitä on lainattavissa Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Äänitteenä Lahdesta löytyy kantele-esitys CD-levyltä: Kantele Duo: Finnish folk favorites. Kyseessä voi olla hieman erilainen versio, vaikka nimi on Oi jos nukkua saisin. Tekstiliite ilmoittaa kappaleen olevan kansansävelmä, S. Järvisen ja M. Kontion sovittama.
Kirjassa Mikkonen, Pirjo; Sukunimet (2000) annetaan nimestä Patama seuraavia tietoja:
Sana Patama merkitsee Itä-Suomessa "vetistä notkoa, kuoppaa", Länsi-Suomessa paikoin "suvantoa, joen syvännettä tai vesikuoppaa". Esim. Patamalakso ja Abrah. Patama 1839 Soinissa, Patama Luchta 1784 Alavudella. Patama-nimisiä taloja on Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa(Alajärvi, Alavus, Honkajoki, Karstula, Kuortane, Lapua, Multia, Pylkönmäki 1798, Saarijärvi, Soini, Sumiainen), muutamia myös Savossa (Hirvensalmi 1860, Joroinen). Sukunimenä Patama tunnetaan lähinnä Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Vuonna 2000 Patama nimeä kantoi 243 ihmistä Suomessa.
Sukunimikirjoja on lainattavissa ja käsikirjastokappaleina Vaasan kaupunginkirjaston...
Aaluette tunnetaan etenkin lastenlauluna/-hokemana, jota lauletaan tavallisesti vuoro- eli kaikulauluna (partiolaistermein myös: Vuorovaikutteinen huuto). Sitä hokevat etenkin partiolaiset, ja sen sanat löytyvät esimerkiksi PartioWikistä:
AALUETTE
(soolo+ muut)
Aaluette, Aaluette
Pikepikepusse, Pikepikepusse
Aalu aalu aalu ee, Aalu aalu aalu ee
Fillarin satula, Fillarin satula
Kaasupoljin, Kaasupoljin
Ylipitkä viineri, Ylipitkä viineri
Ei tuu mittään, Ei tuu mittään
Täytyy laulaa lujempaa (hiljempaa), Täytyy laulaa lujempaa (hiljempaa)
Jne. kunnes tuntuu että on aika lopettaa: (viim. säkeistö) ”Täytyy laulu lopettaa”
Aaluette on levytetty muutamaan otteeseen. Se löytyy esim. Fröbelin Palikoiden Jee-jee 30-vee -...
Vuosina 1917 ja 1918 Suomessa, myös Kuopiossa, kärsittiin elintarvikepulasta, ja monessa mökissä nähtiin myös nälkää. Kuopion kaupungissa käytiin kansalaissodan aikana taisteluja. Molemmin puolin kuoli ihmisiä. Anja Tikkasen Kuopio vuosisatojen saatossa -kirjan mukaan 15 henkilöä valkoisten puolelta sai surmansa. Teoksessa mainitaan muutamia henkilöitä myös nimeltä. Kirjassa on tietoa kansalaissodan tapahtumista Kuopiossa muutenkin.
Arkistolaitoksen sivuilta löytyy paljon tietoa vuonna 1918 sodassa kuolleista:
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/results
Kansalaissodan muistamisesta, ei tosin erityisesti kuopiolaisten, on kirjoitettu jonkin verran, alla muutama artikkeli, joista ensimmäinen on luettavissa myös verkossa:
-...
"Näkkileipä" tulee ruotsin sanasta knäckebröd. Ruotsalaisen selityksen mukaan sana on syntynyt työkalun nimestä brödknäcken; siinä oli varren päässä pyörivä terä, jolla kaulittua taikinaa piirrettiin lohkoiksi. Saksalaiset, jotka myös ovat lainanneet sanan kieleensä (die Knäcke, das Knäckebrot), väittävät, että sana on tullut siitä rahisevasta äänestä, joka syntyy kun tuota leipää syödä narskuttelee.
Lähde:
Veijo Meri, Sanojen synty
"Huomen" on sanan aamu vanhahtava synonyymi, joten "hyvää huomenta" tarkoittaa samaa kuin "hyvää aamua". Sanalla voidaan kuitenkin tarkoittaa myös "huomispäivää", "huomista", jolloin lähinnä asiayhteys ilmaisee, kumpaa merkitystä tarkoitetaan. Terminä "huomen" on hyvin vanha.
Heikki Poroila
Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan, että Ranskassa on tunnettu legenda Genoveevasta, jonka poika oli Smertsi, myöhemmin Mertsi. Nimi oli aikaisemmin tytönnimi. Sama alkuperä tulee esille myös Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet ja Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa. Jälkimmäisessä mainitaan vielä, että maamme romaniväestön parissa Mertsiä suositaan edelleen pojannimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun etunimitilasto https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Mertsi-nimeä on annettu yhteensä miehille 552 ja naisilla vain 11 1899 alkaen. Vuonna 2006 30.10. mennessä Mertsi-nimi on annettu 4:lle lapselle, kolmelle pojalle ja yhdelle tytölle.
Kyseessä saattaa olla Luurankojenkka-niminen kappale (tunnetaan myös nimellä Petetty. Sanat menevät jotenkin näin:
Sinä petit mun, sitä kestänyt en,
hankin köyden mä hamppuisen.
Ja kun toisen viettelit vuoteeseen,
vedin itseni hirtehen.
Ja kun tuuli mun luitani keinuttaa,
pirut tanssien tahtia lyö.
Ja kun tuuli mun luitani heiluttaa,
kuin unehen Tuonelan yön.
Varo vaan, varo veljeni, varo vierellä vierahan,
mä tuun sun luokses yöllä ja suon sulle suudelman.
Saat tuntea kylmä on kuoleman suu,
ja kylmä on kuoleman käsi.
Ja kun aamulla nouset vuoteeltas,
kasa luita on vierelläsi.
Tämä tieto perustuu perimätietoon, joten mitään painettua lähdettä en osaa sanoa.
Asiakkaan palautteesta saimme seuraavan version:
Petit kerran sä mun.
sitä kestänyt...
Kirjassa Anhava, Jaakko : Maailman kielet ja kielikunnat (3. p. 2005) mainitaan dari vain Afganistanissa puhuttuna kielenä : ”tämä poikkeaa jonkin verran Iranin persiasta mutta on olennaisesti samaa kieltä” (s. 94). Suomenkielisessä Wikipedian artikkelissa on vakuuttavat lähdeviitteet, tosin lähteiksi mainittuja venäjänkielisiä kirjoja ei tunnu löytyvän Suomen kirjastoista. Klassisen persian kirjallisuuden kielestä darista löytyy Gilbert Lazardin kirjoittama artikkeli Encyclopaedia Iranicasta http://www.iranicaonline.org/articles/dari . Helsingin yliopiston kirjastossa on kirjat The Iranian languages / edited by Gernot Windfuhr, 2009 ja Indo-Iranian languages and peoples / ed. by Nicholas Sims-Williams, 2002, joista voisi löytyä...
Näytelmäkirjailija ja runoilija William Congreven teoksia ei ole suomennettu (Lähteet: Suomen kansallisbibliografia: https://finna.fi ja Näytelmäkulma: http://www.dramacorner.fi/ ja Linkki maailman runouteen -tietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) Tälle yksittäiselle fraasille ei myöskään löytynyt käännöstä.
Ennakkoäänestys eli ns. postiäänestys tuli ensimmäisen kerran käyttöön vuoden 1970 eduskuntavaaleissa.
"Oteäänestys" tarkoitti ennakkoäänestystä edeltänyttä käytäntöä, jossa kotipaikkakunnalta tilapäisesti poissa olleet henkilöt pystyivät äänestämään muualla hankkimalla otteen oman äänestysalueensa vaaliluettelosta. Oma äänestysalue määrittyi (ja määrittyy edelleen) asuinpaikan mukaan.
Tietolähteet:
Nousiainen, Jaakko: "Suomen poliittinen järjestelmä" (WSOY, 1998)
http://www.yle.fi/vaalit/vaalikoulu/kysymykset/id25498.html
Suomasema kuuluu Oriveden kaupunkiin.
Nimestä löytyy erilaisia muotoja jo 1500-luvun puolivälistä alkaen: Somesoma, Soomaisema, Suomais ja Suomasema v. 1564. Tutkija Viljo Nissilä on v. 1962 arvellut nimen olleen alun perin Suomasenmaa, jossa paikannimen alkuosa olisi sukunimi. Tuollaista sukunimeä ei kuitenkaan noilta ajoilta tunneta. Sen sijaan tunnetaan varsinaissuomalaista tarkoittava lisänimi Suomalainen. Jos kyseessä on alkuaan suomenkielinen maa-loppuinen nimi, se olisi voinut lyhentyä nykymuotoonsa eräalueen nimestä Suomalaisenmaa.
Toinen vaihtoehto on se että kyseessä ei ole sana ”maa” vaan johdin –ma. Alueella on muitakin samantapaisia paikannimiä: Kopsama, Siitama. Lähikunnissa on myös useita sema –loppuisia nimiä kuten...
Lammiolle Rokka esittelee kaverinsa Suen Tassuksi, joka taas omasta puolestaan sanoo olevansa "sotamies Sus":
- Mut kuule herra luutnantti. Sitähä mie vaan et myö päässää tään Suen Tassun keral sammaa porukkaa.
- Kenen?
- Suen Tassun.
- Mikä teidän nimenne on?
- Sus. Sotamies Susha mie oon.
- Siis Susi... Entä teidän nimenne?
- Rokkahan mie. Antero on etunim. Antikshan minnuu on sanottu koko ikkäi, ja niihä mie sanon itsekkii.
Koskelalle Rokka esittelee kaverinsa näin:
- Ens kerrallaha myö paikalle satuttii. Komppa ukko hää sanokii jot mänkää Koskela luo. Sie varmaa sit oot Koskela. Sellasii terveisii hää lähetti jot tie mitä tahot meil. Myö ollaa täyvennysmiehii näät. Mie oon Rokka ja tää miun kaver, hää on Sus.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Paananen on luultavasti peräisin etunimestä Urbanus, jonka kansankielisiä muotoja ovat Orpana, Paanus ja Panu.
Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan T. I. Itkonen on liittänyt keskisuomalaisen talonnimen Paanala ja Kuusamon Paanajärven lapin ’hammasta’ merkitsevään sanaan. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mainitsee myös, että Pohjois-Suomen murteissa käytetään sanaa paana, jonka merkitys on ’hevosen painon kestävä kova hanki’. Se tosin saattaa olla turhan uusi skandinaavinen laina voidakseen selittää paikannimeä.
Hilkka-nimen lähtökohta on naisen päähinettä tarkoittava sana hilkka. Kerrotaan, että Jalmari Finnen sisar Hilja luki lapsena veljensä kanssa innokkaasti Punahilkka-satua ja häntä alettiin sitten kutsua Hilkaksi. Myohemmin hän muutti nimensä ihan virallisestikin Hilkaksi. Hiljoja on erityisesti Itä-Suomessa kutsuttu Hilkoiksi. Hilja nimi on suomennos latinalaisesta nimestä Placidia, joka tarkoittaa tasaista, hiljaista.
Vilho on suomalainen kutsumamuoto nimestä Vilhelm. Vilhelm-nimi on ollut keskiajalta lähtien suosittu saksalainen miehennimi. Nimi tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa ( muinaissaksan wille=tahto ja helm= suoja, kypärä). Nimestä on runsaasti erikielisiä muunnoksia.
Lähde Pentti lempiäinen suuri etunimikirja
