Suomessa kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä (suomi ja ruotsi). Saamelaiskielillä on virallinen asema Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Suomessa ei ole venäjänkielisiä kuntia.
Lähteet
Kuntaliitto: https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat/kaksikieliset-kunnat
Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013-2022: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130053
Iso on johdos ikivanhasta isä-sanasta. Kansanrunoudessa iso esiintyy isä-sanan deminutiivisena rinnakkaismuotona. Suomen kirjakielessä iso on esiintynyt Agricolasta alkaen.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kyseessä on varmaankin Ernest Thompson Setonin eläintarinoiden kokoelma Villejä eläimiä. Siinä on kuvauksiasi vastaavat tarinat: Lobo, Currumpaw'n kuningas kertoo suuresta sudesta, jonka kaatamisesta tarjotaan yhä suurempaa palkkiota ja Risakorva, nuori jänis kertoo nimensä mukaan nuoresta jäniksenpojasta.Villejä eläimiä julkaistiin alkukielellä englanniksi jo vuonna 1900. Suomeksi se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1909. Siitä on otettu useita painoksia. Se on ilmestynyt myös yhteisniteenä Eläinsankareita Setonin toisen tarinakokoelman Eläinten sankareita kanssa.
Valitettavasti Ilmatieteenlaitoksen avoimessa datassa on päivittäisiä ja kuukausiarvoja pääosin saatavilla vasta 1960-luvulta lähtien. Päiväkohtaisen lämpötilahavinnon löysin, Kaisaniemen säähavaintoasemalla on kirjattu että 8.4.1948 on ollut 2-4 celsiusasetta lämmintä: https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/3c086974-b41c-4d40-8070-d3e93d5253db/?locale=fi
Menneitä säätietoja voi hakea täältä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/
Muistamasi järjestö voisi olla Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto, joka on järjestänyt useita tilaisuuksia, mm. vuonna 2019 Helsingin Uudessa lastensairaalassa tapahtuman Kuka kuuntelee harvinaisesti sairasta köyhää?:
http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi/wordpress/2018/12/www-kukakuhttp-www-…;
Alla linkki verkoston sivuille:
http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi/wordpress/
Käytän lähteinä Kotimaisten kielten keskusta että lähdeluettelossa nimettyä kirjallisuutta.
Väinö on itsessään lyhennelmä Väinämöisen nimestä. Väinämöisen kantasana on väinä, leveä, syvä ja tyynesti virtaava joki. Väinö ja Väinämö ovat kansallisromanttisen kauden nimiä, joita on annettu etunimeksi jo 1800-luvulla - Väinämöistä on annettu muutaman kerran etunimeksi, mutta se ei koskaan vakiintunut varsinaiseen käyttöön.
Ilmari/Ilmarinen ovat vanhasta ilma-sanasta johdettu nimi. Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551 mainitaan hämäläisten Ilmarinen-niminen epäjumala. Sanana ilma on esiintynyt Agricolan käyttämänä jo vuonna 1544.
Jouko on liitetty kansanrunojen nimiryhmään, ja on sanottu kehittyneen lyhennelmäksi nimistä Joukahainen...
Kyseinen romaani voisi hyvinkin olla Magnus Millsin Taivaanrannan kulkijat (WSOY, 2001). Kirjasammossa julkaistun sisältökuvailun voit lukea täältä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1545
Margot on helmeä tarkoittava nimen Margaret muunnos. Tähän kysymykseen on vastattu jo aiemmin kirjastot.fi -sivustolla ja alkuperäisen vastauksen pääset lukemaan oheisesta linkistä.
Lähde: Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
Satu on julkaistu omana, WSOY:n kustantamana teoksenaan vuonna 1983. Lisäksi se löytyy kokoelmista Pieni aarreaitta 1 (WSOY, 1991) ja Valtterin matkassa : suomalaisia satuja (Weilin + Göös, 1997).
Laitoskortit ovat voimassa vuoden kerrallaan ja niitä ei valitettavasti voi uusia verkossa, sillä uusimisen yhteydessä tarkistetaan vastuuhenkilön henkilötiedot.
Kyllä saa, tekijänoikeuslain 12§:n nojalla. Asiakas saa myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään kopion puolestaan millä tahansa tekniikalla. Asiakas X kirjastossa B voi pyytää kirjaston C henkilökuntaa skannaamaan kartan ja lähettämään skannatun kuvan tai PDF:n sähköpostitse suoraan asiakkaan kotiosoitteeseen.
Kartat rinnastuvat kirjallisiin teoksiin, ne eivät saa mitään erityistä suojaa kuten elokuvat, musiikki ja tietokoneohjelmat.
Heikki Poroila 10.8.2017 klo 15.33
Ja aika vaikea myös etsiä.
Helmet-sivusto ei toimi kuten kauppa, joka ehdottaa automaattisesti jotain samantapaista.
Kirjasto käyttää asiasanoja kuvailemaan aineiston sisältöä eli valitsemalla jonkin kirjan asiasonoista tärkeimmät ja kirjoittamalla ne tarkennetuun hakuun voi hyvinkin löytää uusia samantapaisia kirjoja. esim. Eläkeläiset ja rakkaus tai Huumori, arkielämä ja vanhuus
Ja aina voi kysyä satunnaisen kirjastotädin tai sedän suosituksia.
Hei,
Kyseiseen kappaleeseen löytyy nuotti useammastakin eri nuottikokoelmasta. Esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 1:ssä on nuotti kyseiseen kappaleeseen.
Nuotti myös monesta muusta nuottikirjasta. Voit tehdä haun esim helmetin sivuilta tai finna.fi sivujen kautta. Tai asioida paikallisessa kirjastossa (mielellään musiikkiosastolla), josta suurella todennäköisyydellä nuotti löytyy heti hyllystä. Nuotti löytyi sen verran monesta teoksesta.
Kaipaamasi Veli Toukomiehen kirja on ilmeisesti
Seksi ja alkoholi Raamatussa / toim. ja johdannon kirj. Veli Toukomise [Tiilää] : [V. Toukomies], 1981 (Salpausselän kirjap.) 112 s. ; 22 cm Nimiösivulla julkaisijana LA-tuote ISBN: 951-99352-8-2 (nid.) ISBN: 951-99353-6-3 (sid.)
Muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
Rakkauden monet kasvot : homoseksuaalisesta rakkaudesta, ihmisoikeuksista ja vapautumisesta / toim. Kai Sievers ja Olli Stålström ; kirj. Martti Grönfors...[et al.] [Espoo] : Weilin + Göös, 1984 ISBN: 951-35-2679-8 (nid.)
Oranen, Hanna Lesboidentiteetti ja kristillisyys : tapaustutkimus
kristillisyyden merkityksestä neljän naisen lesboidentiteetin muotoutumiseen / Hanna Oranen Helsinki : Seksuaalinen tasavertaisuus Seta, 1995...
Tiettävästi kukaan Abban kiertueilla soittaneista kitaristeista ei ole ollut suomalainen. Kiertuekokoonpanoon kuului kyllä vuosina 1974 - 77 kitaristi Finn Sjöberg, mutta nimestään huolimatta hän on ruotsalainen.
Monikansallista jazzrockyhtyettä Made In Sweden kuulemma pyydettiin Abban taustayhtyeeksi vuoden 1977 maailmankiertueelle, mutta yhtyeen suomalaiset jäsenet, basisti Pekka Pohjola ja rumpali Vesa Aaltonen, hylkäsivät tarjouksen.
Lähteet:
https://felpin80.tripod.com/ata/id41.html
https://www.themusicofabba.com/abba-musicians/
Huhtamäki, Mikael. Live in Finland: Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955 - 1979. Gummerus, 2013. S. 272.
Käytössämme olevasta materiaalista ei löytynyt Aidi-nimeen ehkä sisältyvistä merkityksistä. Ainoa merkintä painetuissa lähteissämme on Eero Kiviniemen kirjoittamassa kirjassa Rakkaan lapsen monet nimet (W+G, 1982). Siinä olevan tietojen (s.249) mukaan on Aidi pelkästään naisen nimi ja että nimi oli yleensä ensimmäisenä nimenä. Nimi oli käytössä varsinkin 1890- ja 1910-luvuilla Uudenmaan läänissä, Turun ja Porin läänissä sekä Vaasan läänissä. Aidi-nimi ei ole ollut kovin yleinen sillä kirjan mukaan nimi on ollut 34 henkilöllä.
Rudolf Åkerblomin Kuvia Suomen lasten elämästä -kirjasta löytyy runo nimellä Veikkoa tuudittaissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985864?term=Visertelen%…
Ilmari Hannikaisen Kuvia lasten elämästä, op32, sisältää samannimisen kappaleen, https://finna.fi/Record/fikka.5351817 (ja https://finna.fi/Record/fikka.5351763). Se löytyy Kansalliskirjastosta vain erikoislukusalilainaan tilattavaksi sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta, https://finna.fi/Record/janet.66399 sekä Musiikkitalon suljetussa varastossa.
Fono.fi:stä löytyy tietoa vanhasta äänikasetista, josta kappale löytyy, mutta kasettia on vaikea löytää, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=veikkoa+tuudittaissa&c…. Frank-...
Kirjastoauto pysähtyy Kalasatamassa (Capellanaukion pysäkillä) viimeisen kerran 11.1. 2024. Siihen asti varaukset siis ovat noudettavissa pysäkiltä. Kalasataman kirjasto avataan 15.1.2024. Varausten noutopaikkaa voi muuttaa, jos varaukset ovat vielä jonossa. Jos varatun niteen tila näyttää Helmetissä olevan matkalla tai odottaa noutoa, noutopaikkaa ei voi itse vaihtaa. Varausten siirto toiseen noutopaikkaan ei vaikuta mitenkään paikkaan varausjonossa.
