Muisteltu kirja lienee Niilo Keräsen Soiperoisten maa (Otava, 1993).Soiperoisten maan jättiläiskuningas Abu-Abdullah rakasti lapsia ja usein hän asettui makaamaan hietikolle, ja peikkolapset kiipeilivät hänen viiksissään ja vaatteissaan, nousivat hänen päälleen ja laskivat liukumäkeä hänen nenäänsä pitkin. Maan mustat asfalttitiet höyrysivät kuumuudesta - ne olivat niin kuumia, että peikkoäidit paistoivat paistinpannuillaan kananmunia asfaltilla välipalaksi lapsillensa.Soiperoisten maasta, sen kuninkaasta ja peikoista kerrotaan myös kirjassa Soiperoisten maan kuningas (Otava, 1996).
Kopioin Sinulle vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta täsmälleen samaan kysymykseen:"Eino Leinolta näyttää löytyvän kaksi englanninkielistä teosta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta. Toinen on romaanikäännös Musti ja toinen on runokokoelma Whitsongs. Saatavuustietoja voi katsoa osoitteessa http://www.libplussa.fi/ "
Lisäksi esim. Heikki Sarmanto: Nocturne--Karen Parks sings music by Heikki Sarmanto( / Lyrics and translations by Aina Swan Cutler) levyltä löytyy käännettynä ainakin yksi Eino Leinon runo (Rauha), ja sanat löytyvät levyn tekstiliitteestä.
PIKI-kirjastojen kokoelmista löytyy Mouhijärven historiasta esimerkiksi seuraavanlaisia teoksia:
Simo Penttilä (toim.), Mouhijärvi 1639-1989
Simo Penttilä, Mouhijärvi. 2, Mustianojalta Uotsolaan
Simo Penttilä, Mouhijärvi 1867-2008
Henrik Widenius, Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä
Mouhijärven historiaa käsitellään myös Sastamalan historia -kirjan osissa.
Sastamalan historia. 1,1, Esihistoria
Sastamalan historia. 1,2, Esihistorian liiteosa
Sastamalan historia. 2, 1300-1860
Sastamalan historia. 3, 1860-1920
Tupluureilla tarkoitetaan nokkaunia, ja se tulee suoraan ruotsin sanasta tupplur. Ruotsalaisen Institutet för språk och folkminnenin mukaan se on vertauskuva hetkiin, kun kukot nukkuvat seisaaltaan lyhyen aikaa. Ruotsalaisessa kirjallisuudessa sana on tunnettu 1800-luvulta. Lähteet:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_e80b35b1559743d3812b6a2f8ef06396&keyword=tupluuri&list_id=1https://frageladan.isof.se/faqs/28347
Lahden kaupunginkirjastossa on lainattavissa
Sanelin
Sanelin [Esine] : Olympus digital voice recorder WS-832. - Tokyo : Olympus Imaging, [2017]. - {1 sanelin säilytyspussissa} + 1 tekstiliite (101 s.)
Asiakkaille lainattava sanelukone eli sanelin
Liitteenä käyttöohje.
Sanelin on lainattavissa Media- ja musiikkipalveluista:
Media- ja musiikkikirjastopalvelut
musiikkiosasto.kirjasto@lahti.fi, puh. 03 812 5530, 044 416 3517
Muita nauhureita ei ole lainattavissa.
Joaqin Martinez on kääntänyt Juhani Pohjanmiehen säveltämän Kuubalaisen serenadin sanat espanjaksi.
Serenata cubanan sanat löytyvät nuottijulkaisusta, joka kuitenkin on käytettävissä Kansalliskirjastossa vain lukusalilainana. Muista lähteistä sanoja ei sanoja näytä löytyvän painettuina. Kappale sisältyy kuitenkin useisiin äänitteisiin, jotka löydätte Helmet-kirjastojen kokoelmista kappaleen nimellä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4992528
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1771048__S%22Serenata%20Cubana%22__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Kysyjä tarkoittaa ilmeisesti sodanjälkeisenä aikana toteutettua kirjaston kokoelmapolitiikkaa. Tästä kirjastojen historian vaiheeseen paras mahdollinen lähde on Kai Ekholmin väitöskirja Kielletyt kirjat 1944-1946 : yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944-1946. Oulun yliopisto, 200. Tämä vastaus perustuu pääasiassa tuohon kirjaan.
Kun Suomi solmi Välirauhansopimuksen Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1944, sopimukseen liittyi vaatimus poistaa neuvosvastaiseksi koettu aineisto kirjastoista, kouluista ja kirjakauppamyynnistä. Vaatimus oli yleinen eikä sopimusehtojen toteutumista valvova Valvontakomissio käytännössä puuttunut asiaan. Kirjapoistot olivat kuitenkin muihin sopimusehtoihin verrattuna marginaalinen. Suomessa toimi 1940-luvulla...
Tuukka Talvion tietokirjassa Suomen rahat on luettelo Suomen metallirahoista. Sieltä löytyy kaksi mainintaa kokorautaisista kolikoista ja seuraavat tiedot:-5 markkaa, lyöntivuodet: 1952-1962, rautaa, vuodesta 1953 niklattu, paino: 2.55 g, läpimitta: 18.0 mm-1 markka, lyöntivuodet: 1952-1962, rautaa, vuodesta 1953 niklattu, paino: 1.15 g, läpimitta: 16.0 mmLähde: Tuukka Talvio, Suomen rahat (Suomen Pankki, Helsinki 1993)
Järvenpään kirjastosta kerrottiin, että heillä ei valitettavasti enää ole palautusluukkua. Lainat voi palauttaa kirjaston varsinaisina aukioloaikoina tai omatoimiaikoina:
https://www.jarvenpaa.fi/index.tmpl?sivu_id=36;
Missä olit, kun? on kymmenosainen ohjelmasarja lähihistorian merkittävimmistä, dramaattisimmista ja kiinnostavimmista uutistapahtumista. Jokaisessa sarjan jaksossa keskitytään yhteen uutistapahtumaan MTV:n uutislähetysten sekä aikalaiskokemusten kautta.
Missä olit, kun..? - Katso ilmaiseksi mtv-palvelussa
Seikkaperäisin vastaani tullut suomenkielinen kirja lienee Voitto Helanderin Korporatismi : traditiosta, esiintymistä ja ilmiöllisistä tulkinnoista (Gaudeamus, 1981).
Hervannan, Lielahden, Sampolan, Kaukajärven ja Messukylän kirjastoissa voi tallentaa VHS-kasetilla olevaa materiaalia digitaaliseen muotoon DVD-levylle.
VHS- ja VHS-C-videonauhat voi digitoida ja tallentaa DVD-levyille VHS/DVD-digitointilaitteella. Digitointi kestää tallenteen pituuden verran, eli esimerkiksi kahden tunnin videonauhan digitointiin kuluu kaksi tuntia. Asiakas voi ottaa mukaan oman DVD-levyn tai ostaa sen kirjastosta (hinta 2 €).
Digitointiin annetaan alkuopastus, ja laitteille on tehty selkeät käyttöohjeet.
Hervannan, Lielahden, Sampolan kirjastoissa on mahdollista digitoida muita videoformaatteja kytkemällä videokamera tai -nauhuri digitointilaitteeseen. Sekä kaapelit että kamera/nauhuri tulee olla asiakkaalla itsellään...
Piki verkkokirjaston mukaan tuon vuoden Aamulehti löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista mikrofilmattuna. Mikrofilmatut sanomalehtien vuosikerrat ovat pääkirjasto Metson pohjakerroksen mikrofilmihuoneessa. Asiakkaiden käytössä on kaksi mikrofilmiskanneria ja mikrokortinlukija. Koneet ovat varattavissa (max 3 tuntia) asiakaskoneiden ajanvarausohjelmassa.
Kokoelmat, sanomalehdet:
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/kokoelma-ja-tiedonhaku.html
Asiakaskoneet:
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet.html
Kansalliskirjasto on digitoinut Aamulehden vuoteen 1929 asti. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-6913?display=…
Kielitoimiston ohjeen mukaan vieraskielisiä nimiä taivutettaessa konsonantit säilyvät nimen keskellä yleensä muuttumattomina. Luciano Pavarottin läpimurto tapahtui Donizettin oopperassa Rykmentin tytär.
Vastaavasti myös esim. Slotte : Slotten, Aleppo : Aleppon, Missisippi : Missisippin.
https://www.kielikello.fi/-/pari-perusasiaa-nimien-taivuttamisesta
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/200
Kyseessä on Carlo Levin vuonna 1945 ilmestynyt omaelämäkerrallinen romaani Jumalan selän takana (Christo si è fermato a Eboli, suom. Helka Hiisko, 1956)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_275
Näyttää siltä, että oman verkkokirjastosi kokoelmissa teosta ei ole, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
Loitsu- ja luote- sanoja käytetään kansanperinteessä toistensa synonyymeina. Perinteentutkimuksen terminologia –verkkojulkaisu määrittelee loitsun seuraavasti: ”LOITSUT, (incantations) suorasanaisia tai runomittaisia sanakaavoja, joiden esittämisen, loitsimisen, kuvitellaan välittömästi saavan aikaan tai estävän jotakin tai pakottavan jonkin yliluonnollisen olennon toimimaan halutulla tavalla. Loitsut ovat miltei aina tiettyyn kaavaan vakiintuneita.”
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/koulutusohjelmat/kulttuurien-tutkimuksen-kandiohjelma-0/perinteentutkimuksen-terminologia
Värmlannin suomalaisten keskuudessa säilyi vanha noitaa ja tietäjää tarkoittava sana runoi. Sanan taustalla on skandinaavisperäinen sana rūna, ’salaisuus...
Nuottijulkaisu Mökkiläisen uusi laulukirja / toim. Virpi Kari, Helsinki: F-Kustannus, 2013, ISBN 9789524612586, sisältää laulun Balladi : elokuvasta Klaani. Kuvailutietojen mukaan teoksessa on laulujen sanat, melodiat, sointumerkit ja kitaran sointuotetaulukko. Kappaleen on säveltänyt Anssi Tikanmäki ja sanoittanut Juice Leskinen.
Voit tarkastaa julkaisun saatavuuden Helle-kirjastoista osoitteesta: https://helle.finna.fi/Record/helle.1473619?sid=3181702575
Vanhoja Koululainen-lehden vuosikertoja voi lukea Kansalliskirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3423710?sid=4726359870Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjaston asiakaspalveluun, jos haluat käydä lukemassa lehtiä.https://kansalliskirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home#86154Pasilan kirjaston lehtiosastolla on myös luettavissa joitakin satunnaisia numeroita, mutta ei kokonaisia vuosikertoja.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
