Hei!
Mahtaisiko kyseessä olla Sam Raimin ohjaama elokuva Simple plan vuodelta 1998? Täältä löydät kuvia ja lisää tietoja elokuvasta: https://www.imdb.com/title/tt0120324/?ref_=nv_sr_srsg_0
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen Vuosileikki. Runon on suomentanut Alpo Noponen, joka useissa yhteyksissä virheellisesti mainitaan runon kirjoittajaksi. Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi teoksista Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007) ja Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta mainitaanosasta Runoaitta (WSOY, 1993). Runo sisältyy myös alakansakoulun lukukirjaan Valistuksen lukukirja kansakouluja varten : ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1906, useita lisäpainoksia).Voit lukea Vuosileikin myös Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä Joulupukki 3/1906 (s. 17 - 18). Lehti aukeaa alla olevasta linkistä.01.12.1906 Joulupukki no 3 - Digitaaliset aineistot -...
Voisiko kirja olla Rauni Kivilinnan Kotipihan tontut? Kirjaa näyttäisi olevan vielä saatavilla. Siinä esiintyvät ainakin Piki pihatonttu, Tahvo tallitonttu, Kopse
kotitonttu jne.
Osakeyhtiön konttorista.
Osakeyhtiölaki sanoo näin:"Osakasluettelo on pidettävä jokaisen nähtävänä yhtiön pääkonttorissa. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvan yhtiön osakasluettelo voidaan kuitenkin pitää jokaisen nähtävänä arvopaperikeskuksen toimipaikassa Suomessa. Jokaisella on oikeus kulut korvattuaan saada jäljennös osakasluettelosta tai sen osasta. Mitä tässä momentissa säädetään, koskee myös 5 luvun 6 a §:ssä tarkoitetun ajankohdan mukaista osakasluetteloa yhtiökokouksen päättymiseen asti." https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624#L3P15
Kulut korvattuaan jokainen voi siis pyytää osakeluettelon nähtäväkseen.
Tiedustelujen jälkeen selvisi, että kyseinen DVD-levy löytyi tosiaan kirjaston korjattavan ja tarkistettavan aineiston hyllystä. DVD on nyt palautettu myös kirjastojärjestelmän kautta, eli ei pitäisi enää näkyä lainoissanne. Pahoittelemme erhettä.
Oikolukupalveluja tarjoavat monet toimijat, joita löytyy hakemalla internetistä sanalla oikolukupalvelu. Yksi mahdollisuus on Kirjan talo -yhdistyksen arviointi- ja oikolukupalvelu. Alla on linkki, josta löytyy tietoa yhdistyksen palveluista:
https://www.kirjantalo.org/palvelumme/arviointi-ja-oikolukupalvelut/
Hei,
seuraavat ovat varsinaisesti aikuisten tietokirjoja, mutta voisivat tarjota apua tähän, koska niissä on paljon käytännönläheistä tietoa aiheeseen liittyen:
- Cacciatore, Raisa (2007): Huomenna pannaan pussauskoppiin - eväitä tyttönä ja poikana kasvamisen haasteisiin syntymästä murrosikään. Kirja antaa muun muassa vinkkejä siihen, kuinka vastataan kun lapsi tai murrosikää lähestyvä nuori esittää omaan seksuaalisuuteensa ja kehitykseensä liittyviä kysymyksiä. Ja mitä on hyvä kertoa, vaikka lapset eivät kysyisikään? Vinkkien avulla neuvotaan, kuinka lapsi oppii arvostamaan itseään ja pärjäämään omien tunteidensa kanssa.
- Cacciatore, Raisa (2019): Rakkaus, ilo, rohkeus - seksuaalisuuden portaat. Kirja esittelee 11...
Toivo Kärjen säveltämässä ja Reino Helismaan sanoittamassa laulussa "Minä ja mandoliini" lauletaan: "Mandoliinilla soittaa saa sitä sielunsa sinfoniaa". Laulu alkaa: "Minä reissupoika olen, mulla mandoliini on".
Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Reino Helismaan lauluja" (Musiikki Fazer, 1967, useita painoksia) ja vihkoseen "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä. 11" (toimittanut Kullervo; Fazerin musiikkikauppa, 1953). Näissä sanoituksissa on pieni ero. Reino Helismaan nuotissa toinen säkeistö alkaa: "Minä reissupoika olen, mulla mandoliini on". Toivelauluja-vihkosessa toinen säkeistö alkaa: "Jos on surua ja huolta, käteen mandoliini vaan".
Jukka Lönnqvist: Minä ja mandoliini YouTubessa:
https://...
Säkeet ovat ruotsalaisen virsirunoilijan Lina Sandellin. Suomennos sisältyy evankeliseen laulukirjaan Siionin kannel. Vuoden 1910 laitoksessa se alkaa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen, ja riemuinen on joka puoli" (322), vuoden 1961 uudistetussa laitoksessa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen / ja riemukas sen joka puoli" (436) , vuoden 1999 laitoksessa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen / ja onnelliselta se näyttää, -- " (298). Alkuperäinen suomennos on Emanuel Tammisen, 1999 julkaistu uudistettu suomennos Eija Harmasen. Vuoden 1961 laitokseen laulujen kieliasun nykyaikaistamisesta vastaavien nimiä ei erikseen mainita.
Kukkien laskemisen hautajaistilaisuudessa aloittavat lähimmät omaiset. Seuraavaksi kukkatervehdyksen tuovat kaukaisemmat sukulaiset, ja sitten ystävät tuttavat ja työtoverit ja lopuksi tulevat eri yhteisöjen edustajat. Erityisesti suurissa hautauksissa on hyvä sopia järjestyksestä etukäteen. Kukkienlaskujärjestys voidaan määrittää niin, että noudatetaan penkkirivien järjestystä. Lähiomaiset istuvat kirkossa pääovelta alttarille katsottaessa oikealla. Vasemmalla istuvat ystävät ja tuttavat.
Tämän tarkemmin ei käytettävissä olleissa lähteissä määritellä sitä, ketkä ovat lähiomaisia ja missä järjestyksessä heihin kuuluvat laskevat kukkansa.
Lähteet:
Aurejärvi- Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: siviiliseremoniat häistä hautajaisiin (...
Kirjavinkkausta suunniteltaessa lähdetään liikkeelle vinkkauksen kohderyhmästä: lapsia vai aikuisia, minkä ikäisiä, mikä lukutaidon taso jne. Vinkkaukselle voidaan valita teema, johon kirjat tavalla tai toisella liittyvät, tai vinkattavat kirjat voivat olla monipuolinen "jokaiselle jotakin" -setti. Lähtökohtana on siis yleisö, mutta lopulliset kirjavalinnat vinkkaaja tekee oman kirjallisuudentuntemuksensa pohjalta.
Marja-Leena Mäkelän Kirjavinkkarikirjassa (Avain, 2015) on paljon tietoa kirjavinkkauksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Myös Leena Ketolan Pro gradu -tutkielmasta Kirjavinkkauksen käytännöt yleisessä kirjastossa – kirjavinkkarin näkökulma (2008) löytyy tietoa kirjavinkkauksen käytännöistä: https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-...
Ainoat Säkkijärven sukat, jotka löysimme, ovat Instagramissa käyttäjän finnish_sock_fairy -tilillä julkaistut kirjoneulesukat. Julkaisujen teksteistä päätellen kuvio pohjautuu ryijyyn. Kuva sukista: https://www.instagram.com/p/CCESJWCl3AO/?utm_source=ig_web_copy_link&ig…Samalla tilillä on julkaistu myös kaaviokuva kirjoneuleesta: https://www.instagram.com/p/CCEp_HcFS-e/?utm_source=ig_web_button_share…
Aluksi pitänee selventää, mitä tarkoitamme, kun puhumme karjalan murteesta. Kielikellon 3/2007artikkelissa Marjatta Palander luonnehtii, että "ei-kielitieteilijöiden nimitys Karjalan murre tarkoittaa Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakunnissa puhuttavia murteita, mutta sitä käytetään myös siirtokarjalaisten kielestä, olipa se sitten suomea tai karjalaa. Kielitieteessä karjalan murteilla viitataan karjalan kielen murteisiin, joita puhutaan eniten Venäjällä mutta jonkin verran myös Itä-Suomessa. Jotta suomen ja karjalan murteiden nimitykset pysyisivät yksiselitteisinä, Pohjois-Karjalan maakunnassa puhuttavien murteiden tieteellinen nimitys on vanhastaan ollut itäiset savolaismurteet, ja Etelä-Karjalassa taas puhutaan suurimmaksi osaksi...
Ei aina. Kissa saattaa loukkaantua, jos se putoaa niin matalalta, että se ei ehdi levittää tassujaan, köyristää selkäänsä ja kierähtää hyvään laskeutumisasentoon.
Useimmiten kissa putoaa kuitenkin jaloilleen, koska se pystyy muuttamaan asentoaan moniosaisella liikesarjalla. Kissalla on taipuisa selkäranka ja joustavat lihakset. Pudotessaan se alkaa heti kääntää itseään lihasvoimin mahalleen. Erinomaisen tilan ja suunnan tajun avulla se pystyy aistimaan, miten päin se on putoamassa.
Sakari Mäkelän teoksessa tekniikkaa selvitetään seikkaperäisesti vuosisadan vaihteessa otettuihin valokuviin perustuen:
"Koska kissa ei pudotuksen alussa pyöri lainkaan, täytyy liikemäärämomentin säilyä koko putoamisen ajan nollana. Silloin kissan vartalon...