Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Taava” liittyy etunimiin ”Augusta”, ”Kustaa” ja ”Daavid”. Sitä on annettu sekä miehille että naisille, joskin osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvä väestöreskisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että harvat miehille annetut nimet on annettu ennen 1920-lukua. Nimen on saanut alle 87 suomalaista, mutta viime vuosikymmenilläkin sitä on annettu jonkin verran lapsille. Kyseessä on kuitenkin melko harvinainen nimi.
Vilkunan mukaan ”Augusta” on peräisin latinan nimestä ”Augustus” (’kunnianarvoisa’). ”Daavid” taas on heprealaista alkuperää ja merkitykseltään ’lemmikki, armas’ tai ’ystävä’. ”Kustaa” on peräisin nimestä ”Gustav”, jossa on taustalla muinaispuolan ’...
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät seuraavat Marilyn Monroe -elämäkerrat:
Alanen, Antti: Marilyn : alaston naamio : Marilyn Monroen elokuvat (Valtion painatuskeskus 1982, täydennetty painos Edita 1996)
Churchwell, Sarah: Marilyn Monroen monta elämää (Ajatus 2006, alkuteos The many lives of Marilyn Monroe)
Korda, Michael: Kuolemattomat (Otava 1993, alkuteos The immortals, kirjan aiheena Monroen lisäksi John F. Kennedy, Robert Kennedy ja J. Edgar Hoover)
Monroe, Marilyn: Nuoruuteni (Otava 1975, alkuteos My story)
Spoto, Donald: Marilyn Monroe (Tammi 1993)
Summers, Anthony: Jumalatar : Marilyn Monroe (WSOY 1986)
Zolotov, Maurice: Marilyn Monroen elämä (Otava 1964, alkuteos Marilyn Monroe)
Joyce Carol Oatesin Blondi (Otava...
Kirahvin kaula on noin 1,8 metriä pitkä, eli noin aikuisen miehen pituinen. Tieto löytyi tältä englanninkieliseltä nettisivulta http://www.sandiegozoo.org/animalbytes/t-giraffe.html
Suomalaisen sukunimistöntutkimuksen perusteos, Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet tietää kertoa, että Malinen-nimen taustalla on kreikan Malakias, heprean Malakia, josta on venäjässä tullut mm. Malafei, Malahij(a) ja Malasko. Näistä nimistä johdetut muodot Mala, Mali, Malo(i), Malahvie, Malakki, Malkki, Malatsu jne. ovat olleet yleisiä Karjalassa.
Muita Malafein kautta Malakiakseen palautuvia suomalaisia sukunimiä ovat esimerkiksi Malja, Maljanen ja Malkki.
Vuonna 1939 suosiossa olivat:
Eugen Malmsten: Sä muistatko metsätien
Matti Jurva: Viipurin Vihtori
Kauko Käyhkö: Bel-Ami
Kauko Käyhkö: Irja
Viljo Vesterinen: Säkkijärven polkka
Vuonna 1949 olivat suosittuja:
Metro-tytöt: Ethän minua unhoita.
Henry Theel: Kuunvirran sillalla.
Henry Theel: Manana
Henry Theel: Marja-Leena
Reino Helismaa: Suutarin tyttären pihalla
Tämäpä olikin hyvin mielenkiintoinen kysymys! Vaikuttaa siltä, että tämä komitatiivi, sillä sehän vaimoineen kieliopillisesti on, on herättänyt yhtä paljon ellei peräti enemmän tunteita kuin vaimot. Tai vaimo. Tutkiskelin tällaista pro gradua: Litola Katja, Vastoinjärkinen komitatiivi : Kiista komitatiivin yksiköstä kansankielen projektissa 2015, Helsingin yliopisto.
Komitatiivista kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti tutustua tähän opinnäytteeseen. Siinä kerrotaan komitatiivin kielihistoriasta, sen käytöstä ja käytön herättämästä tunnemyrskystä.
Ensinnäkin. Kielihistoriallisesti katsottuna ei ole ollenkaan varmaa, että kyseessä on monikkomuoto. Oikeastaan päinvastoin, monet tutkijat ovat tulkinneet asian niin, että i-johdos on...
Nimestä on runsaasti 1600-luvun merkintöjä savokarjalaiselta alueelta, josta se on levinnyt asutuksen myötä kauaksikin länteen. Toisaalta myös Länsi-Suomessakin on Mannisia, eikä varmasti tiedetä ovatko he savolaisperäistä väkeä vai ovatko omaksuneet nimensä itsenäisesti. Samaa alkuperää lienee myös nimi Mannikainen, joka aikanaan oli yleinen Savossa, mutta myöhemmin sulautunut Manniseen. Syntynsä Manninen on saanut
etunimestä (isännimestä) Manni. Tietoja nimen yleisyydestä saa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1.
KIRJALLISUUTTA: Uusi suomalainen nimikirja. - 1988.
"Solace" merkitsee lohtua tai helpotusta. "Quantum" taas tunnetaan nykyään ensisijaisesti fysiikan terminä merkitsemässä kvanttia, eli suureen jakamatonta perusosasta. Se on kuitenkin jo aiemmin merkinnyt yksinkertaisesti jonkin määrää tai paljoutta.
https://www.merriam-webster.com/dictionary/quantum
https://www.merriam-webster.com/dictionary/solace
Ian Flemingin alkuperäinen novelli, josta elokuva otti nimensä mutta ei juontaan, on suomennettu nimellä "Lohdun kvantumi". Vanha lainasana kvantumi vastaa tässä englannin quantumin alkuperäistä merkitystä. Tarinassa väitetään, että kun ihminen ei enää saa lainkaan lohtua ihmissuhteesta, hän menettää täysin kykynsä kohdella toista osapuolta ihmisenä. Niin kauan kuin lohdun...
Mekaaninen rapautuminen (disintegration) rikkoo kivilajeja ja maaperän mineraaleja, nopeuttaa kemiallista rapautumista. Kemiallinen rapautuminen (decomposition): ioniset liukenemisreaktion, hydrolyyttiset liukenemisreaktio ja hapetus-pelkistysreaktiot. Biologinen rapautuminen: juurien aiheuttamaa mekaanista rapautumista ja orgaanisten happojen kemiallista rapautumista.
En tunne Japania erityisesti, mutta kaikki rapautumisen muodot ovat tärkeitä. Korkeiden vuoristojen takia mekaaninen rapautuminen lienee keskeistä.
Ehkä kysymys koskeekin eroosiota eli kallion ja maanpinnan kulumista rapautumisen ja virtaavan veden, tuulen, liikkuvan jään ja painovoiman vaikutuksesta. Professori Kadomuran artikkelin perusteella erityisen paljon rapautumista...
Syytä kainalokarvojen esiintymiseen ei varmuudella tiedetä. Koska nämä kainalokuopassa esiintyvät karvat kuitenkin alkavat kasvaa merkittävästi vasta sukukypsyyden eli murrosiän myötä, pidetään niitä suurella todennäköisyydellä elimistön keinona kerätä, varastoida ja säännöstellä feromoneja eli hormonitoimintaan liittyviä kemiallisia viestejä. Toisen teorian mukaan - joka ei edellytä feromoniteorian kumoamista - kainalokarvat vähentää kitkaa ja ihon hankautumista esimerkiksi juostessa.
Feromoniteorian tutkimisen kannalta on hankalaa, että moderni ihminen kokee kainaloista erittyvän hajun yleensä epämiellyttävänä ja sen torjumiseen on kehittynyt kokonainen teollisuuden ala (deodorantit). Toisaalta tiedetään, että kainaloista erittyvät...
Suomen kielen etymologinen sanakirja osa IV sisältää pitkän selostuksen sanan "sissi" käytöstä eri puolilla Suomea ja suomensukuisten kansojen parissa. "Sissi" on vanha sana, jolla on paljon eri muotoja ja jota on myös käytetty verbinä "sissiä, siissiä, sissittää jne". Merkityksiä mm.: partiosotilas, rosvo, maankiertäjä, urkkija, vakoilija. Sana on luultavasti slaavilaista alkuperää (esim. puolan szysz = partisaani, rosvo, venäjän shish = tienkulkija). Suomen sukututkimusseuran sivuilta voi myöslukea pohdintoja sanan alkuperästä. http://www.genealogia.fi/nimet/nimi118s.htm
Hän lähti on Hilja Aaltosen runo kirjasta Sydämeni virsi : runoja ja omaelämäkerta. Se oli yksi kirjan vuonna 1974 ilmestyneeseen laajennettuun painokseen lisätyistä runoista. Sydämeni virsi sisältyy Aaltosen Koottuihin teoksiin laajennetusta 2. painoksesta alkaen (1994).
Oikea järjestys on:
- Roseanna
- Mies joka hävisi savuna ilmaan
- Mies parvekkeella
- Bussimurha
- Kadonnut paloauto
- Missä viipyy poliisi
- Komisario Beck tähtäimessä
- Suljettu huone
- Poliisimurha
- Terroristit
Löydät oikean järjestyksen myös Helmet-haun kautta, jos haet sarjan nimen "Romaani rikoksesta" avulla. Tosin tällöin haku antaa tulokseksi vain vuonna 1981 ilmestyneitä niteitä.
Yleensä luettelointitietoihin merkitään kirjasarjan numero vain jos se on mainittu kirjan nimiösivulla.
Saimme kysymykseesi vastauksen sekä rengastustoimistosta että Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitokselta. Geotieteiden ja maantieteen laitoksen selkärankaispaleontologi antoi kysymykseesi seuraavanlaisen vastauksen:
"Ero mikä väittämien ”nisäkkäät ovat matelijoita” ja ”linnut ovat dinosauruksia” välillä on perustuu sukulaisuussuhteiden väliseen etäisyyteen ja lisäksi fysiologisiin ja anatomisiin eroihin esi-isien ja jälkeläisten välillä.
Nykynisäkkäät poikkeavat molempien suhteen melkoisesti matelijoista. Matelijoista poiketen nisäkkäät ovat tasalämpöisiä, karvapeitteisiä ja hoitavat poikasiaan ruokkien niitä erittämällään maidolla. Lepakot lentotaidostaan ja sen vaatimista erikoissopeumista huolimatta eivät sen suuremmin...
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjan (WSOY, 1979) mukaan tappuri on puimakone.
"Hevosvoimin vedettävän kiertolaitteen avulla pyöritettävä ja olkien pudistelua varten kohlimilla varustettu puimakone kuuluu jo tälle vuosisadalle. Varsinaisen puintikoneen, rosman eli tappurin, voimanlähteenä käytettiin aluksi höyrykonetta tai polttomoottoria ja viimeksi sähkömoottoria, kunnes sotien jälkeen leikkuupuimuri on nyt valtaamassa kaikkien vanhempien puimakoneiden aseman." (Toivo Vuorela, Suomalainen kansankulttuuri. WSOY, 1975)
Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99.
https://www.kirjastot.fi/kysy/loviisassa-puiston-penkkiin-kiinnitetty-c…
Epäilen, että kyseessä on seuraava kappale:
Kappaleen nimi: Westerlundi
Säveltäjä: Kosonen Timo Tapio
Käännös / suomalaiset sanat: Kosonen Timo Tapio
Lähde: Teosto
Esittäjät/ Levymerkki/ Tuotenumero/ Äänitetty:
Kosonen Timo/ Love records/ lrs 2138 (single)/ 1976
Enne Vesa/ Gold disc/ gds 363 (single)/ 1985
Tiedot kappaleesta löytyvät äänilevyarkiston sivulta, mutta koska kysymyksessä on vanha singlelevytys, voi itse levyn jäljittäminen olla vaikeaa.
Teksti nykyisen virsikirjan virteen 563 Ilta on tullut, Luojani oli alun perin yksisäkeistöinen. Tämä englanninkielinen lasten iltarukous ilmestyi tuntemattoman suomentajan kääntämänä vuonna 1860 Rietrikki Polénin toimittamassa lastenlehdessä Varpunen, jossa se kuului näin:
Levolle laskeun, Luojani, / ole armias suojani, / sijaltani jos en nousisi, / ota taivaaseen tykösi.
Sofie Lithenius sävelsi rukouksen 1890-luvulla. Edelleen yksisäkeistöisenä se liitettiin Pyhäkoululauluja-valikoimaan vuonna 1912 ja Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmaan 1920 tällaisena:
Levolle lasken, Luojani, / Armias ole suojani, / Jos sijaltan' en nousisi, / Taivaaseen ota tykösi!
Kolmisäkeistöiseksi laulun laajensi todennäköisesti Aune Krohn, joka samalla myös...
Kotimaisessa kalenterissamme ei ole Christianille omaa nimipäivää. Esimerkiksi Ruotsissa Christianin päivää vietetään 13.11. Päivä on sama kuin Kristianin nimipäivä Suomessa.
Novelli on käännetty suomeksi nimellä Koru. Kääntäjä on Reino Hakamies. Novelli on Maupassantin kokoelmassa Koru ja muita novelleja (WSOY 1980), joka on ilmestynyt aikaisemmin nimellä Valitut novellit (WSOY 1960).
