Runo Johnny Cashin hermot menee sisältyy Kari Hotakaisen teokseen Kalikkakasa : Valitut runot 1982 - 1988 (2000), ss. 100- 101. Hotakaisen Johnny Cash -runot ovat ilmestyneet Alkoholipolitiikka-lehdessä vuosina 1995 - 1999.
Kaivattu lainaus löytyy kirjan 9. luvusta Kuolema ja ikuisuus: "Elämällä ei ole vastakohtaa. Kuoleman vastakohta on syntymä. Elämä on ikuista." (s. 115)
Ainakin näitä kirjoja voisi kokeilla. Osa on hieman haastavampia kuin muut, mutta kaikissa on hyvä kuvitus.
Antony, Steve. Kiitos, herra Panda ja Herra Panda leipoo.
Davies, Benji. Toivo-kirjat.
Garhamn, Anna-Karin. Ruu-kirjat.
Gliori, Debi. Allu-kirjat.
Haughton, Chris. Ihan hukassa, Mitä jos..., Voi sinua, Sulo!
Inkpen, Mick. Possu Pallero -kirjat ja Tessu-kirjat.
Scheffler, Axel. Pete ja Pulmu -kirjat, esim. Iso ilmapallo, Lätäkkö lattialla, Mörköleikki tai Uusi ystävä.
Tätä on kysytty aikaisemminkin ja kesällä 2017 Helmet -kirjastoista Helsingistä vastattiin, että niihin voi palauttaa ainoastaan niiden omaa aineistoa. Palautuspalvelut toimivat yleensä vain kirjastokimppojen sisällä, eivät eri kimppojen välillä. Mikäli teillä ei ole mahdollisuutta palauttaa kirjoja mihinkään Turun alueen Vaski-kirjastoon, kannattanee lähettää ne vaikka postitse siihen kirjastoon, jonka kokoelmaan ne kuuluvat.
Luonnonkivien käytöstä rakentamisessa löytyy sekä kirjoja että opinnäytetöitä. Niitä voi etsiä tietokannasta Finna.fi https://finna.fi/ hakusanayhdistelmillä rakentaminen luonnonkivi / rakentaminen talot luonnonkivi / muuraus luonnonkivi.
Tässä joitakin Finnasta löytynyt teokisia:
Aki Raatikainen, Luonnonkivien käyttö pientalorakentamisessa, AMK-opinnäytetyö Savonia-ammattikorkeakoulu, 2013.
W. Keinänen, Rakennusopin tietokirja, WSOY 2001
Mikael Westermarck, Luonnonmukaiset rakennusaineet, Rakennustieto 1998
Carolus Lindberg, Rakennustaide ja rakennustekniikka, WSOY 1938
David Reed, The art & craft of stonework : dry-stacking, mortaring, paving, carving,...
Helsingissä Ekbergin tilaushinnastossa on Madeleine-leivos saatavilla perjantaisin ja lauantaisin. https://www.ekberg.fi/fi/leipomo-ja-konditoria/Hakaniemen hallin Deli Delissä on ollut saatavilla pussiin pakattuja leivoksia. https://www.delideli.fi/fin/tuote-osasto/makeat/kakut/Näistä ainakin voisi leivoksia kysellä.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1879 tämä sitaatti Hamletin kirjeestä kuuluu näin:"Epäile tähden paloa Ja kirkkaan päivän valoa; Totuutta valheeks luule, Mut lempeäni kuule."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlhttps://www.gutenberg.org/files/27761/27761-h/27761-h.htm
Kuvassa on tšekkiläisen mallin mukaan Arabian tuotantoon sopivaksi muokattu AX-astiasto, joka on ollut tuotannossa 1940–56.AX-astiaston tarina sivuaa maailmanhistoriaa. Yhdysvallat oli julistanut kauppasaarron Saksalle ja sen miehittämille maille. Kun Arabian vientipäällikkö Betsy Diesen vieraili Pohjois-Amerikassa vuonna 1939, oli Arabian sikäläinen maahantuoja tiedustellut, voisiko Arabia ryhtyä tuottamaan erään tšekkiläisen tehtaan suosittua mallia. Minimaaliset muutokset alkuperäiseen malliin toteutti Arabian saksalaissyntyinen mallintekijä Reinhard Richter. Tehtaan laboratorio oli juuri kehittelemässä uutta materiaalia, sävyposliinia, josta AX-astiastoa alettiin valmistaa.Lähde: Marjut Kumela & Marja Blåfield, Arabian astiastoja
Haku HelMet-tietokannasta osoitti ettei Pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy montakaan Miamiin sijoittuvaa kirjaa. Reilusta 20:stä osumasta suurin osa on dekkareita. Ana Menendezin kirja "Rakas Che" kuitenkin sijoittuu kaupunkiin. Kirjan päähenkilö on nuori kuubalaisnainen, joka on muuttanut isoisänsä kanssa Miamiin. Hän yrittää selvittää omaa taustaansa, saada edes jotain kuvaa vanhemmistaan. Samalla kirja on löytöretki naisen omaan minään.
Ana Menendezin novellikokoelman "Kerran Kuubassa" ensimmäinen novelli "Kuubassa olin susikoira" sijoituu myös Miamiin. Yleensä kirja kertoo aivan tavallisista kuubalaisista maahanmuuttajista Floridassa eikä mässäile poliittisen vainon aiheuttamilla tragedioilla.
Helen Fieldingin "Olivia Joles ja...
Kyseessä lienee Eric Linklaterin saturomaani Kuussa tuulee (suom. 1947, uusi painos 1980). Kansikuva ja juonikuvaus Risingshadow-sivustolla: https://www.risingshadow.fi/library/book/2512-kuussa-tuulee.
Lainattavat hiomakoneet löytyvät Helmetistä hakusanalla "hiomakone". Hiomakoneita löytyy Ison Omenan ja Tapiolan kirjastoista. Tästä linkistä löydät lainattavat hiomakoneet: https://luettelo.helmet.fi/record=b2246362~S9*fin
Yleisistä kirjastoista löytyy seksiä käsitteleviä kirjoja ja muutama videokin. Mutta miten ne löytää? Kirjastossa kirjat sijoitetaan sisältönsä perusteella luokkiin, siis ryhmiin, kuten maitotuotteet tai leivät ovat omana ryhmänään kaupassa. Seksologian luokka Helsingin kaupunginkirjastossa on 613.6 , mutta jo Vantaalla ja Espoossa 10-luokituksen mukainen 59.35. Kaikki aihetta käsittelevä kirjallisuus ei kuitenkaan välttämättä ole samassa ryhmässä. Esimerkiksi Raimo Jussilan suomen kielen seksisanakirja "Se siitä" löytyy suomen kielen luokasta.
Kätevimmin tutustut tätä aluetta käsittelevään aineistoon tekemällä aihehaun aineistotietokantaan. Helsingin kaupunginkirjaston tietokanta on sivulla http://www.libplussa.fi/ . Valitse asiasanahaku...
Kyllä, Vallilan kirjastossa ja muissa Helmet-kirjastoissa on mahdollista käyttää asiakastietokoneita välttämättömissä asioissa turvallisuusohjeet huomioon ottaen. Lisää tietoa Helmet-asioinnista 30.11.- 20.12. Helmetin sivuilla:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa Pasilassa on joitakin 1900-luvun alussa ilmestyneitä suomalaisia, ruotsinkielisiä keittokirjoja. Mainitsemasi Anna Olsonin kirjoja on kaksi: Kokbok (vuosiluku puuttuu, on joko vuodelta 1905, 1909 tai 1910) ja Kokbok för hem och skola (1901). Muita ovat mm. Calonius, Flickornas kokbok (1927), Olsson, Billiga enkla och goda vegetariska anrättningar (1913), Hölådan: dess användning vid kokning och stekning (1914) ja Vår föda (1917).
Kirjat eivät ole Helmet-aineistotietokannassa, mutta ne saa kyllä lainaksi. Ikänsä takia ne ovat tietysti aika hauraita.
Tietoa suomenruotsalaisesta ruokaperinteestä löytyy myös mm. näistä kirjoista: Pöytä on katettu: varsinaissuomalainen ruokakulttuuri kautta aikojen...
Hannu Salakka on kirjoittanut runoja, novelleja ja romaaneja. Hänen teksteilleen on tyypillistä viivyttelevä pohdiskelevuus ja visuaalinen luontokuvaus. Salakka sai Valtion kirjallisuuspalkinnon v. 1982.
Seuraavista teoksista löydät hänestä enemmän tietoa:
Kotimaisia nykykertojia : 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
Suomalaisia nykylyyrikoita (Kirjastopalvelu, 1986)
Kirja-arvosteluita esim.
Päivien laskut / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Suomen kuvalehti(1996) : 4, s. 63.
Valveunivaeltaja / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Opettaja(1999) : 26-31, s. 25.
Vuoden viimeisenä ja ensimmäisenä yönä / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Tuli & savu 1997 : 3, s. 34-35.
Kirjastojen tietokannat löytyvät osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?...
Isoissa kirjastoissa on suurin valikoima. Isoja kirjastoja ovat mm Sellon kirjasto, Kirjasto Omena, Entressen kirjasto, Tapiolan kirjasto.
Mutta koska toimimme yhteistyössä on jokainen kirjasto tavallaan iso kirjasto, sillä varatut kirjat voi noutaa valitsemastaan kirjastosta. Espoossa varaukset eivät ole maksullisia.
Tuo mukanasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus, henkilökunta valmistaa saman tien kirjastokortin ja voit aloittaa lainaamisen.
Tervetuloa.
Tässä muutamia jännityskirjavinkkejä 13-vuotiaalle:
Kristina Ohlsson: Lasilapset, Hopeapoika, Kivienkelit - mystiikkaa ja jännitystä, joka sopii myös hieman nuoremmille lukijoille
Camilla Sten & Viveca Sten: Syvyyksissä, Sumussa, Loimut (Synkät vedet -sarja) - maagista jännitystä Tukholman saaristosta
Michelle Harrison: 13 lahjaa (+jatko-osat) - jännitystä kiehtovassa keijumaailmassa, päähenkilönä 13-vuotias Tanya
Andy Mulligan: Roskaa - myös elokuvaksi sovitettu jännityskirja kertoo kaatopaikalla elantoaan etsivistä nuorista, jotka löytävät rikollisten laukun
Ilkka Remes: nuorille kirjoitetut jännärit, esim. Piraatit, Riskiraja, Kirottu koodi - päähenkilö 14-vuotias Aaro Korpi, aiheet kansainvälisestä rikollisuudesta
Kiitos kysymyksestäsi. Koska se käsitteli Helsingin kirjastoverkon tulevaisuutta, kysyin asiaa Helsingin kirjastopalveluiden johtajalta Katri Vänttiseltä. Hän vastasi näin:
Helsingin kaupunginkirjaston palveluverkossa on tavoitteena, että kirjastot sijaitsevat mahdollisimman lähellä asukkaita ja että jokainen pääsisi kirjastoon 15 minuutissa julkisella liikenteellä tai kävellen. Kaupungin kirjastoverkko on kehittynyt yli 160 vuoden aikana, ja kattaa kaupunginosat kohtalaisen tasapainoisesti. Kantakaupungin kirjastoverkko on kaikkein tihein.
Kaupungin vastuulliseen toimintaan kuuluu tarkka harkinta omien kiinteistöjen ylläpitoon tai ulkopuolelta vuokrattujen tilojen vuokrasopimuksiin liittyen. Punavuoren kirjaston viimeisin sijainti oli...
Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä?
Eleonore Schmid: Musta lammas (Lasten Keskus 1977): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9516262139; https://vaski.finna.fi/Record/vaski.151601
Unipuu-kirjassa (Gummerus 1975) on Musta lammas -niminen satu: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FphysicalWork_9512011107; https://vaski.finna.fi/Record/vaski.126927
