Maanmittauslaitos on julkaissut Rautavaaran alueelta mm. nämä maastokartat (1: 20 000):
Tiilikka (2005) ja Ala-Keyritty (2001) . Näissä kartoissa näkyvät hyvin jo esim. lammet, joet ja tiet. Iisalmen pääkirjastossa on käsikirjastossa (ei-lainattavana) Ala-Keyrityn kartta, mutta Tiilikan karttaa Iisalmessa ei ole.
Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikasta löytyy hyviä ja yksityiskohtaisia maastokarttoja:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang=FI
Käyttöehdot ja tiedot tekijänoikeuksista kannattaa lukea ennen käyttöä. Karttapaikan kautta voi myös tilata karttoja itselleen.
"Kytäjän kartanon kulta-aika sijoittuu 1800-luvulle, jolloin maat olivat Linderin suvun omistuksessa. Marsalkka Mannerheimin siskon Sophien kanssa naimisissa olleen Hjalmar Linderin isännöimä Kytäjän kartano oli koko Pohjoismaiden suurin yksityinen tila, jonka 50 000 hehtaarin mailla kykeni vaeltamaan päiväkausia astumatta toisten tiluksille. Mahtivuosinaan Kytäjän kartanolla oli oma rautatie, meijeri, viinatehdas ja jopa oma raha."
Tämä tieto on lainattu kartanon omilta nettisivuilta: https://www.kytaja.fi/miksi-kytaja/kartanon-tarina/
Kyse saattoi olla perinteisestä Madagaskarilta peräisin olevasta aluksesta, jonka swahilinkielinen nimi on lakana. Alus tunnetaan Wikipedian mukaan myös nimillä laka ja la'kana. Kanootti on tuettu (tasapainotettu) vain toiselta puolelta. Kanootissa on yleensä purje, nykyisin myös moottori on mahdollinen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Outrigger_boat
Kyseessä on varmaankin Dan-Erik Sahlbergin teos Hiirosen perheen värikestit (1991, Familjen Musesson och den stora färgfesten). Kirjan on suomentanut Hannele Huovi ja sen on kuvittanut Lars Rudebjer.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2221872
https://www.goodreads.com/book/show/20829005-hiirosen-perheen-v-rikestit
Sukunimikysymyksissä on yleensä hyvä lähdeteos Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" (2000). Leru-nimestä siinä on vain viitaus, jossa kerrotaan sen verran, että Äärinen-nimi on tuttu mm. Akaassa ja Köyliössä. Siihen on vaihdettu mm. sukunimeä Leru Suistamolla 1931.
Karjalan kielen sanakirja (1983) tuntee sanan "leru" lehmän puhuttelusanana:
leru, leru lehmäzie, laru, laru lambahazie
Tietoa voi etsiä lisää allaolevista linkeistä:
1) Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi
2) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi
Väestörekisterikeskuksen linkistä voit tutkia sukunimesi yleisyyttä Suomessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Helmet-kirjastoissa eli Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastossa kadonneen kirjan voi korvata hankkimalla samanlaisen kirjan tilalle, mutta asiasta täytyy aina sopia etukäteen kirjaston kanssa. Kannattaa siis ottaa ensin yhteyttä kirjastoon ja tiedustella, sopisiko kirjan korvaaminen uudella kappaleella.
Asiasta kerrotaan käyttösääntöjen maksuliiteosassa, joka löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja….
Kansan tahto -sanomalehti vuodelta 1965 löytyy ainakin Työväenliikkeen kirjastosta Helsingistä. Jos sinun on mahdollista käydä siellä, voit pyytää lehden luettavaksesi lukusaliin. Jos et pääse Helsinkiin, voit pyytää artikkelin oman kirjastosi kaukopalvelun kautta. Jos haluat kysyä artikkelista, voit tietysti ottaa ensin yhteyttä Työväenliikkeen kirjastoon. Työväenliikkeen kirjasto - yhteystiedot
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla on yhteinen kokoelmaohjelma. Sen valintaperiaatteissa sanotaan mm. näin:
"Kirjasto pitää huolen siitä, että uudet ajatukset ja elämykset ovat kirjaston asiakkaiden saatavilla. Kirjaston avoimuus erilaisia ajatuksia kohtaan takaa mahdollisuuden tutustua maailmaamme muokkaaviin kulttuurin virtauksiin ja ajankohtaisiin asioihin. Sukupuolten tasa-arvo, eri-ikäisten ja -kielisten asukkaiden tarpeet otetaan valintatyössä huomioon."
Koko ohjelma löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/hankintaohjelma/
Helmet-kirjastoja on n. 60: reilun 40 kappaleen hankinta ei ole mitenkään poikkeuksellista. Hiukan samanaiheista Timo Hännikäisen Ilman: esseitä seksuaalisesta syrjäytymisestä -kirjaa on hankinttu...
Kysymyksessä kuvaillusta planeetasta tulee mieleen Isaac Asimovin Alaston aurinko -kirjan Solaria, jonka asukkaat elävät eristyksissä toisistaan ja kommunikoivat keskenään ensisijaisesti teknologian välityksellä. Fyysistä kontaktia vältetään ja sitä pidetään suorastaan vastenmielisenä; sukupuolista kanssakäymistä tapahtuu vain lisääntymistarkoituksissa.
Alaston aurinko on toinen osa Asimovin Robotit-kirjasarjaa, jonka muut osat ovat Teräsluolat, Aamunkoiton robotit ja Robotit ja imperiumi.
Fingerpori (myös mm. vingerpori, vinkerpori) on johdettu ruotsin kielen sanasta fingerborg, ja tarkoittaa sormustinta (pieni suojus, jota pidetään käsin ommeltaessa sormen päässä). Sana lienee tunnettu nykyisin erityisesti Pertti Jarlan sarjakuvasta, jossa Fingerpori on kuvitteellisen kaupungin nimi. Kielitoimiston sanakirja: FingerporiSuomen etymologinen sanakirja: Fingerpori
Hunni Attilan valtaannousuun liitettiin tarina, jonka mukaan muuan paimen löysi ruohikkoon haudatun miekan ja vei sen Attilalle. Attila julisti, että miekka oli kadoksissa ollut hunnien sodanjumalan miekka. Tämä antoi Attilalle jumalallisen oikeutuksen valtaan ja veljensä syrjäyttämiselle vallasta. Tarina löytyy esim. Tiede-lehdin artikkelista, https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/hunnikuningas_attila_sa…
Helsig on inarinsaamen kielen muoto Helsingistä. Lähteenä tässä käytetty Ilmari Mattuksen vuonna 2015 julkaisemaa Anarâš päikkinoomah -teosta.
Huom. myös kielitoimiston ohje saamenkielisten paikannimien käytöstä: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/710.
Kysyin kirjastonhoitaja ja kirjallisuusterapeutti Pirjo Arvolan mielipidettä suositeltavista kirjoista.Pirjo ehdotti, että tässä vaiheessa, kun suru on vielä pinnalla, kannattaisi välttää kirjoja joiden pääateemana on kuolema.
Hän suosittelee sen sijaan satuja, joiden avulla erilaisia tunteita voi turvallisesti käsitellä. Erityisen hyviä voisivat olla suomalaiset kansansadut. Yksittäisenä hyvänä satuna Pirjo mainitsi Grimmin sadun Siili-Jussi.
Tässä muutamia satukokoelmia:
Raul Roine: Suomen kansan suuri satukirja (WSOY 1958)
Slaavilaisia satuja. (Suomentaja UM Kellomäki, Weilin & Göös 1974)
Grimmin sadut, osat I Ruusunen, II Tuhkimo, III Lumikki
(Tammi 1999)
Satujen lisäksi hyvä luettava voisi olla Betsy Byarsin Blossomin perhe -...
Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisema Jukka Rajalan Luomuviljelyn suunnittelu -opas antaa ohjeita luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymiseen kotieläintilalla. Periaatteena on mahdollisimman suuri rehuomavaraisuus, jolloin eläintiheys on korkeintaan 0,8 eläinyksikköä (eu) hehtaarilla. Ravinnetaseiden kannalta edullisin eläintiheys on eläinlajista riippuen kuitenkin pienempi, noin 0,4–0,6 ey/ha. (Eläinyksikkö on määre, joka saadaan kertomalla eri eläinlajien määrä lajikohtaisella kertoimella. Lypsylehmän eläinyksikkökerroin on 1,0, hiehon ja lihanaudan 0,5 ja vasikan 0,14).
Lisää tietoa sekä esimerkkejä karjan rehuntarpeen, tarvittavien nurmi- ja väkirehujen...
Larin-Kyöstin runo Kirkonaidalla on kokoelmasta Sydänpäivän lauluja, joka ilmestyi vuonna 1916.
Kokoelma on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa. Teos aukeaa alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923177?page=167
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://finna.fi/Record/vaski.291656?sid=2948030367
https://finna.fi/
Hei
Tässä suora lainaus Laitilan kylien varhaisvaiheet-sivustolta: "Sakari Hinnerin mukaan Nästi tarkoittaisi helppokulkuista maastoa." https://lailanet.fi/kylahistoria/Kylat/nasti.htm
Suomen murteiden sanakirja on vielä keskeneräinen ja kattaa aakkosvälin a–kurvottaa, joten sieltä ei valitettavasti vastausta voinut löytää. Kyseisen sanakirjan toimitukseen voi kuitenkin lähettää murteita koskevia kysymyksiä, josko he tietäisivät tarkemmin sanan merkityksestä ja sen historiasta. https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Eläinkokeita tutkimusessa käyttävistä on tehty kyselytutkimus vuonna 2015, https://mmm.fi/documents/1410837/2191243/3R-raportti.pdf/6a9472f5-be0c-…. Raportissa käytetään kyselyyn vastanneista nimitystä tutkija. Tuolloin heitä on ollut arvioden perusteella n. 1500 Suomessa. Kyselyyn vastanneista suurin osa työskenteli lääketieteen tutkimuksen parissa. Enemmän heidän alastaan, tutkimustyöstään ja koulutuksestaan voi lukea raportista.
Eläinkokeiden ohjauksesta ja valvonnasta löytyy tietoa:
Vastuullinen tiede, eläinkokeet, https://vastuullinentiede.fi/fi/tutkimuksen-suunnittelu/elainkokeet-ja-…
Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES, https://mmm.fi/tokes
Laki tieteellisiin tai...
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, haluatko kirjoja vain suomeksi vai sopivatko myös muut kielet. Poimin vastaukseeni joitakin uusimpia tietokirjoja sekä kaunokirjallisuutta ja elämäkerrallisia kirjoja Helmet-tietokannasta. Ehkä pääset näillä alkuun. Uusimpia tietokirjoja Helmet-tietokannastaArvio, Maria : Kehitysvammainen potilaana. Duodesim, 2022Kehitysvammaisuus. Toimittanut Markus Kaski. Sanoma pro, 2012Seppälä, Heikki : Erilaiset eväät – kirja kehitysvammaisuudesta. Opike, 2017Vammaiset ihmiset kansalaisina. Vastapaino, 2021Vehmas, Simo : Vaikeasti kehitysvammaisten arki ja ihmisyys. Gaudeamus, 2022Ajantasaista tietoa löydät Kehitysvammaliitosta. Liiton kotisivulle on koottu lista Kehitysvammaliiton tekemistä...
Jyväskylän kaupunginkirjastoon ei tule Perusta-lehteä. Jos haluat ehdottaa lehden tilaamista kirjastoon, voit tehdä hankintaehdotuksen verkkolomakkeella tämän linkin kautta: Asiakkaan opas | Keski-Finna
Nolla (0) koiranäyttelyarvostelussa tarkoitti vuoteen 2002 asti sitä, että koira saa näyttelyn tuomarilta hylkäävän arvion jostakin syystä. Vuodesta 2003 alkaen nollan on korvannyt maininta HYL eli hylätty. Luonteen osalta hylkäämisen voi aiheuttaa esim. luonteen epätyypillisyys. Alla lisää tietoa Suomen Kennelliiton sivuilta ja Kennelliiton aiemmista säännöistä:
https://www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/koiranayttelyt/koiranayttelyn-kulku
http://birit.mbnet.fi/arvostelut.htm
