Hei!
Sähköinen kirjastokortti löytyy puhelimeltasi kun olet kirjautunut verkkokirjastoon. Kun menet omiin tietoihin (ukkelin kuva) ja edelleen kirjastokortteihin saat kirjastokorttisia viivakoodin esiin. Voit käyttää viivakoodia kirjaston automaateilla asioidessasi. Jos tallennat kirjautumistiedot puhelimeesi, kirjastokortin numeroa ei tarvitse muistaa. Automaatilla asioidessasi pin-koodi pitää naputella.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Kiuru” on kuultavasti karjalaista alkuperää, kuten monet muutkin lintuaiheiset sukunimet. Se siis viittaa ihan kyseessä olevaan lintuun, tieteelliseltä nimeltään Alauda arvensis. Kenties nimi ”Kiuru” on ollut alun perin lisänimi henkilölle, joka on muistuttanut jollakin tavalla kiurua, ja siitä se on voinut siirtyä sukunimeksi, mutta sen juuret katoavat kauas vuosisatojen taakse.
Sukunimi ”Kiuru” on varsin vanha, sillä se oli jo 1500-luvulla Karjalan lisäksi käytössä Satakunnassa. Varhaisimpia kirjallisia merkintöjä ovat hendrick Kiuru Viipurissa 1567, Antti kiuru 1567 ja Matz kiuru 1568 Jääskessä ja Nilss kiuru Uudellakirkolla 1560. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu...
Epäilen, että kyseessä on seuraava kappale:
Kappaleen nimi: Westerlundi
Säveltäjä: Kosonen Timo Tapio
Käännös / suomalaiset sanat: Kosonen Timo Tapio
Lähde: Teosto
Esittäjät/ Levymerkki/ Tuotenumero/ Äänitetty:
Kosonen Timo/ Love records/ lrs 2138 (single)/ 1976
Enne Vesa/ Gold disc/ gds 363 (single)/ 1985
Tiedot kappaleesta löytyvät äänilevyarkiston sivulta, mutta koska kysymyksessä on vanha singlelevytys, voi itse levyn jäljittäminen olla vaikeaa.
Suomalaisen paikannimikirjan (Kotimaisten kielten keskus, 2019) mukaan ruotsinkielinen paikannimi Pyttis esiintyy ensimmäistä kertaa asiakirjalähteissä vuonna 1380. Suomenkielinen nimi Pyhtää lienee kuitenkin alkuperäinen ja ruotsinkielinen nimi Pyttis sen mukaelma. Tätä perustellaan sillä, että suomen ht-yhdistelmä ei kuulu ruotsin äännejärjestelmään, ja se on usein korvattu ruotsin kieleen lainatuissa nimissä kt:llä tai tt:llä. Ruotsin kielen tt-yhdistelmää taas ei olisi suomeen lainattaessa tarvinnut muuttaa. Pyhtää-nimen alkuperä on toistaiseksi tuntematon. Se saattaa liittyä eteläkarjalaiseen sukunimeen ja talonnimeen Pyyhtiä.
Lähteet
Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 63....
Fono-tietokannan perusteella alkuperäisestä John Denverin Annie's song -kappaleesta on tehty juurikin nuo kaksi suomenkielistä versiota: "Olet mun kaikuluotain" ja "Taas aurinko nousee".
"Olet mun kaikuluotain" -kappaleeseen sanat on tehnyt Hector. Kappaleen esittäjinä ovat toimineet Freemanin ja Menneisyyden vankien lisäksi Silhuetit, Mari Rantasila ja Ville Valo.
"Taas aurinko nousee" -kappaleeseen sanat on tehnyt Juha Tapaninen, ja kappaleen ovat esittäneet Ressu Redford ja Jaana Raivio.
Nämä versiot kappaleesta, lukuun ottamatta Jaana Raivion versiota, löytyvät CD-levyinä Lastu-kirjastoista.
http://www.fono.fi/
https://lastu.finna.fi/
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mirva on Mirjamin kutsumamuoto. Mirjami taas on muunnos nimestä Mirjam, joka on hepreaksi näkijätär, herratar tai toisen tulkinnan mukaan kaivattu, odotettu. Minerva oli muinaisessa Roomassa viisauden, taiteen, tieteen, käsiteollisuuden ja toisinaan sotilaidenkin jumalatar. Moniria ei löytynyt nimikirjoista, mutta googlettamalla löytyi lista iranilaisista nimistä http://www.geocities.com/persian_names/girls.html . Monir tarkoittaa persiaksi loistavaa.
Jatkosodan aikaisesta Jalkaväkirykmentti 50:stä kertovalla sivustolla on tietoa Suomen sotilasarvoista ja niiden nimitysten historiallisesta taustasta. Siellä kerrotaan näin: "Kenraalien sisäisessä arvojärjestyksessä on usein herättänyt ihmetystä se, miksi kenraalimajuri on kenraaliluutnantin alapuolella. Onhan majuri kuitenkin luutnanttia korkeampi yleisessä arvojärjestyksessä. Tähän on syynä sotilasarvojen etymologinen tausta: luutnantti on kapteenin ensimmäinen sijainen komppaniaupseereissa, mutta esiupseereissa everstin ensimmäinen sijainen onkin everstiluutnantti. Näin ollen kenraaliluutnantti on myös kenraalin ensimmäinen sijainen ja siten kenraalimajuria korkeampi sotilasarvo. Alunperin kenraalimajuri oli kenraalin alin sotilasarvo...
Sitaatti on J.L.Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Säe kuuluu kokonaisuudessaan:
"Hämeenlinna, ensi kerran kun sun kuutamossa näin
Hattelmalan harjanteilta, tuo ei mene mielestäin!
Oli myöhä, ilta kylmä, matkast' olin väsynyt,
mut en lepoa, en suojaa minä muistanutkaan nyt."
Runon nimi on "Vänrikin markkinamuisto".
Tupru- ja Kehrä-sarjat tosiaan muistuttavat toisiaan suuresti. Tuprun tuotanto aloitettiin ilmeisesti vuonna 1974, ja Kehrä aloitti sen "seuraajana" 1977.
Ilmeisesti sarjojen huomattavin ero on kuvioinnin pinnan rakenteessa. Tupru-sarjan pinta on ns. karkeampi ja urat syvempiä, kun taas Kehrän urat ovat matalampia. Astioissa on muitakin pieniä eroja, esim. Tupru-lautasien reuna on taittuvampi verrattuna ylöspäin kaartuvaan Kehrään.
Linkin takana on Designlasi-sivuston käyttäjien kommentteja, jotka saattavat auttaa erottamaan sarjojen astiat toisistaan: http://www.designlasi.com/forum/tupru-kehra
Kuvia kysesistä astioista ja tietoa niiden tuotantovuosista löytyy esim. kirjasta Nanny Still : design 45 anni (1996). Myös kirja Riihimäen lasi...
Sauna on ollut suomalaisille aina tärkeä paikka, mutta paloriskin takia se on yleensä rakennettu pihapiirin laidalle. Kun on haluttu teurastaa syötävät eläimet, sitä ei ole haluttu tehdä kaikkien näkyvillä vaan menty saunan taakse, pois silmistä, hoitamaan homma. Joissain tapauksissa lihan käsittelyä on sitten jatkettu saunassa, siinä myös on ollut vettä helposti saatavilla. Tästä on syntynyt sanonta "viedä saunan taakse", kun halutaan teurastaa, murhata tai vain pelotella jotakuta. Saunan takana on tunnettu syrjäinen teurastuspaikka. "Saunan takana on tilaa" on tästä samasta aiheesta väännetty uusi sanonta, jolla halutaan uhkailla saunan taakse viemisellä ja tappamisella.
viedä saunan taakse | Urbaani Sanakirja
5 saunasanontaa,...
Hammaskeijun toiminnan kuvaukset ovat valitettavan yksipuolisia: ne keskittyvät yksinomaan ihmisen näkökulmaan; keijulle sinänsä ei huomiota uhrata, ja luovutettujen hampaiden kohtalo jää itse kunkin mielikuvituksen varaan. Yksi sangen elegantti teoria on, että taivaan tähdet ovat syntyneet keijun korkeuksiin sinkoamista hampaista.
Hammaskeiju ei kuulu alkuperäiseen suomalaiseen kansanperinteeseen. Meillä sen virkaa ovat toimittaneet uuninukko, tontut, lukki ja hiiri. Tärkeintä meidän kannaltamme on ollut päästä hampaasta eroon. Mitään irronnutta osaa ei saanut jättää heitteille ja ties kenen saaliiksi, ne oli visusti kätkettävä. Alkuperäisin tapa lienee ollut nakata ne tuleen. Myöhemmin irronneet hampaat heitettiin...
Kymenlaakson kirjastoista löytyvät seuraavat Reino Lehväslaihon teokset Veikko Honkasen lukemina äänikirjoina:
Alakurtin tie
Ei tuumaakaan!
Isku itään
Kairanmaan sota
Kolttasissit
Kontion sissit
Koukkaus itään
Kuoleman suo
Partio yli Äänisen
Rytinällä läpi
Röhön korpitaistelu
S/S Bombata
Sallasta itään
Seesjärven sissit
Sotkalla sodassa
Soturit
Tie helvettiin
Tukikohta palaa
Vienan partisaanit
Äänikirjoista osa on kasetteja, osa cd-levyjä, ja joistakin löytyvät molemmat versiot.
YouTubeen ladattu esitys näyttää olevan äänitteeltä 100 kaikkien aikojen iskelmää. Itselläni ei nyt ole käsillä tätä äänitettä, mutta se kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan ja sen luettelointitietojen perusteella esittäjä on Nekalan tyttökuoro ja alkuperäisen levytyksen julkaisuvuosi on 1950. Suomen äänitearkiston sivuilla ei mainita Nekalan kuoroa, mutta Nekalan tyttökuoro löytyy (http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Kes%E4illan+valssi), samoin Viola-tietokannasta eli Suomen kansallisdiskografiasta (https://finna.fi). Tällä perusteella YouTube-linkin esitys on Nekalan tyttökuoron esitys.
Tamperelaisen Nekalan koulun kuoro- ja orkesteritoiminnasta 1940-luvulla voi lukea Pentti Saanilahden kokoamasta kirjasta...
1) Viime sotien aikaan, erityisesti jatkosodan pitkittyessä kenttäarmeijassa pyrittiin mahdollisimman yksinkertaisiin ja käytännöllisiin ratkaisuihin sotilasarvojen merkintätapojen osalta. Suurimpana syynä tähän oli yleinen materiaalipula – kauluslaatat olivat suhteellisen kalliita valmistaa, eikä niitä riittänyt alunperinkään koko kenttäarmeijalle. Näin ollen kauluksissakin näkyi melkoista kirjavuutta, eikä aselajien väreistäkään pystytty läheskään aina pitämään kiinni. Värikkäitä kauluslaattoja vältettiin myös naamioitumissyistä, ettei sen kantaja erottuisi liian selkeästi. Voitaisiin siis sanoa, että sotilasarvon näkyminen tavalla tai toisella meni kaiken muun edelle, näin ollen ei ole siis lainkaan tavatonta että esim. talous- tai...
Malagueña salerosa on meksikolainen laulu, joka kertoo Malagasta kotoisin olevasta naisesta, jonka kauneutta mies ylistää. Miehellä ei ole tarjota naiselle rikkauksia, mutta rakkautta sitäkin enemmän.
Lisää tietoa laulusta wikipedian englanninkielisessä versiossa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Malague%C3%B1a_Salerosa
Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista taustoittaa vispilänkauppaa näin: Vispilänkauppa tarkoittaa seurustelun esiastetta, flirttiä, nuorten leikkisää hakkailua. Keväällä toukokuun kahdella viimeisellä viikolla, kun puiden nesteet olivat liikkeellä, nuorison töihin kuului vispilöiden teko. Ne tehtiin joukolla, samaan paikkaan kokoontuen. Koivun oksien norjat kärjet kuorittiin puhtaiksi ja taipuisiksi. Tuloksena oli valkeita, pienen luudan kaltaisia kimppuja – siis vispilöitä. Pojat sitten tarjosivat mieleisilleen tytöille valmiita vispilöitä ja kauniita sanoja. Jos ne otettiin vastaan, tiedossa oli yhteisiä kävelyjä.
Birger Federleyn vuonna 1907 suunnittelema ja Tampereen Ammattilaisten Kiinteimistö ja Kauppa Oy:n rakennuttama Kymmenenmiehentalo on saanut nimensä talon kymmenestä osakkaasta, jotka olivat tehtailija J. N. Salminen, nahkuri K. K. Kari, sähköteknikko Juho Holmsten-Heiniö, tehtailija J. A. Johansson, työnjohtaja Arvi Tanner, räätälimestari K. H. Pohjanpää, suutarimestari Paul Leppänen, kelloseppä C. V. Bergström, kauppias K. V. Luukkonen ja kauppias K. O. Toivonen.
Lähde:
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjan (WSOY, 1979) mukaan tappuri on puimakone.
"Hevosvoimin vedettävän kiertolaitteen avulla pyöritettävä ja olkien pudistelua varten kohlimilla varustettu puimakone kuuluu jo tälle vuosisadalle. Varsinaisen puintikoneen, rosman eli tappurin, voimanlähteenä käytettiin aluksi höyrykonetta tai polttomoottoria ja viimeksi sähkömoottoria, kunnes sotien jälkeen leikkuupuimuri on nyt valtaamassa kaikkien vanhempien puimakoneiden aseman." (Toivo Vuorela, Suomalainen kansankulttuuri. WSOY, 1975)
Kalevi Kadell (s. 1.8.1937) oli Sara Hildénin Tyyne-serkun Laura-tyttären poika. Hildén adoptoi pojan Tampereen raastuvanoikeuden päätöksellä 29.5.1945 ja tämä sai hänen sukunimensä.
Kesällä 1959 Kalevi muutti Pohjois-Irlannin Belfastiin oppimaan kieltä ja perehtymään tehdastyöhön. Vuosina 1960-61 hän työskenteli Dick & Goldsmithin kangastukun varastossa Lontoossa. Suomeen lähettämissään kirjeissä hän ilmaisi halukkuutensa työskennellä äitinsä yrityksessä. Auttamisen, riippuvuuden ja vaatimusten kierre aiheutti konflikteja äidin ja aikuisen pojan välille, ja Saralla oli vaikeuksia tehdä lopullista päätöstä siitä, ottaako Kalevin töihin. Elokuussa 1962 Kalevi oli palannut Helsinkiin, jonne hän asettui asumaan. Tämän jälkeen Kalevi ja...
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset taustoittaa "olla otsaa" -sanontaa seuraavasti: Kun joku on riittävän röyhkeä tehdäkseen tai sanoakseen muiden mielestä kyseenalaisen asian, hänestä päivitellään takanapäin, että kuinka hänellä oli 'otsaa' tehdä niin. Otsa-sanonta löytyy myös saksasta (Stirn haben) ja ranskasta (avoir le front). Ruotsiksi sama ilmaistaan sanomalla 'olla vatsaa' (ha mage). Englanniksi ei röyhkeyttä ilmaista otsan vaan hermojen (have the nerve) tai jopa posken (have the cheek) kautta.
Lauhakangas ei varsinaisesti selitä sanonnan alkuperää, mutta joissain saksalaisissa lähteissä fraasille die Stirn haben on ehdotettu raamatullista alkuperää ja yhdistetty se Jesajan kirjan 48...
