Kysyjäkin ehkä arvaa, ettei tällaiseen kysymykseen ole kenelläkään täsmällistä tai varmaa tietoa siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kukaan pidä (eikä mitenkään voi pitää) kansainvälisesti kirjaa myydyistä "tuoteartikkeleista" hamasta menneisyydestä nykyhetkeen - ja lukuhan muuttuu koko ajan. Myös tuon "tuoteartikkelin" määrittely voisi olla visainen tehtävä. Olisiko "ruuvi" mielekäs määritelmä, kun erilaisia ruuveja on maailma satoja tai tuhansia. En usko, että pääsisimme edes teoreettisen laskutoimituksen äärelle kovin helpolla.
Mutta se lienee selvää, ettei kyseessä voi olla uusi (Kånken-reppu putoaa pelistä jo tässä vaiheessa), kallis, pitkäikäinen tai vain paikallisesti valmistettu esine. Jos haluaa olla "myydyin", täytyy olla...
Saamelaista mytologiaa on etsitty tällä palstalla aikaisemminkin, täällä kollegan vastaus. Tämän lisäksi suosittelen seuraavia teoksia:Turi, Johan: Kertomus saamelaisistaItkonen, T.I.: Suomen lappalaiset vuoteen 1945, osat 1 ja 2Lehtola, Veli-Pekka, Piela, Ulla ja Snellman, Hanna (toim.): Saamenmaa: kulttuuritieteellisiä näkökulmia (tässä kirjassa erityisesti Tiina Äikkään artikkeli Tupakoivat, laulavat ja liikkuvat kivet. Kommunikointia seitojen kanssa.) Kaunokirjallisuuden puolella saamelaisia kansantarinoita löytyy muun muassa näistä teoksista:Vuolab, Kerttu: Valon airutAikio, Annukka ja Aikio, Samuli: Lentonoidan poika Saamelaisten historiasta yleisesti suosittelen seuraavia Veli-Pekka Lehtolan teoksia:...
Väinö Tuomalaan arkisto ja Reino Ala-Kuljun kokoelmat on siirretty Seinäjoen kirjastolta Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon alaisuuteen, Seinäjoen kaupungin kotiseutuarkistoon.
Valitettavasti varmaa vastausta en pysty antamaan kysymästäsi kirjasta. Ehdottaisin seuraavia teoksia: Busquets, Carlos: Pieni sininen kani (1994) , West, Michael: Sininen karhu (1991) tai Leppänen, Anja: Nalle sininen. Mikäli näistä mikään ei ole oikea, voit kokeilla hakea kirjaa sinisen kannen perusteella Kirjasammon kansikuvahausta.
Fanny Tirkkonen asui Tuomisen kivimuurin ylimmässä kerroksessa osoitteessa Tuomiokirkonkatu 3 D 7. 50-luvun lopulla hän muutti Laukontorille (Laukontori 4 C). Tirkkonen kuoli 6. joulukuuta 1962. Mahdollisista taloudenhoitajista Tuomiokirkonkadun ajalta en löytänyt minkäänlaisia tietoja. 100-vuotispäivänsä kunniaksi Aamulehdessä 1940 julkaistun pikku jutun aikoihin Tirkkosen äiti Maria Sofia Törnudd asui edelleen tyttärensä kanssa, mutta hänen myöhemmistä asumisoloistaan ei tutkimissani lähteissä ollut mainintaa. Elin Danielson-Gambogi oli meillä vuoden 1910 molemmin puolin erittäin suosittu ja käytetty muotokuvamaalari – pääsyynä siihen, että hän tuli Suomeen vuosina 1907, 1909, 1911 ja 1913 olivat nimenomaan monet muotokuvatilaukset....
Tässä joitain ehdotuksia uudehkoja fantasiakirjoja, joissa romantiikka ei ole pääosassa:Seanan McGuire: Ovi joka sydämessäRimma Erkko: Teräsjää ja KoukosielutKatariina Heikkilä: Merenkirkas, nummenhämärä Carita Forsgren: IättömätAnni Nupponen: Sydänmeri ja AuringonkuoriEmmi Itäranta: LumenlaulajaJS Meresmaa: NoidanlankaKatri Kauppinen: Laakson linnut, aavan laulut ja LaulunpunojatHeidi Nummi: PetovalaKäännetyssä fantasiassa romantiikka on tällä hetkellä varsin suuressa osassa, joten lista tulikin lähinnä kotimaista!
Ilmatieteenlaitoksella on hyvät sääsivut http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?place=Helsinki.
Muita sääsivuja on esim.Foreca weather, josta näkee säätilan maailmalla lähitunteina http://www.foreca.fi/Suomi/ennuste/1-3
LEIMA: Tyylitelty piirros Arabian ensimmäisestä tunneliuunista värileimana 1932 - 1949. Ruskea, vihreä tai kulta.MALLITUNNUKSET:Tehtaan sisäistä käytäntöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. Tämä näkyy esineen pohjassa massaan painettuna milloin selvemmin, milloin heikommin leiman syvyydestä tai lasitteen paksuudesta riippuen. Siihen on usein liitetty kokotunnus, esimerkiksi liemikulho FQ 1 tai paistivati AB 15. Mallitunnukset olivat aluksi samoja kuin Rörstrandissa käytetyt. Kun malli poistettiin tuotannosta, myös sen tunnus jäi pois käytöstä ja se saatettiin ottaa myöhemmin toiselle mallille. Niinpä Arabian tuotannossa on ollut kaksi eriaikaista A-, AR-, E- ja X-mallista...
Oletan, että aiot tutkia nimenomaan tavallisen kansan suhtautumista saksalaisiin, ei niinkään poliittisen johtomme suunnitelmia ja toimia. Niistä perusteellisin esitys olisi kaiketi edelleenkin
Jokipii, Mauno
Jatkosodan synty : tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940-1941. – Otava, 1988
Yleensä suhde saksalaisiin oli aihe, josta kirjoittamista sensuuri valvoi tiukasti eri aikoina erilaisista syistä.
Välittömin kosketus suomalaisella siviiliväestöllä ja saksalaisilla oli Pohjois-Suomessa. Aiheesta on laaja tutkimus
Junila, Marianne
Kotirintaman aseveljeyttä : suomalaisen siviiliväestön ja saksalaisen sotaväen rinnakkainelo Pohjois-Suomessa 1941-1944. – Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000
http://elektra.helsinki.fi...
Aaria on ihmisen esittämä laulusoolo, oratorio on yleensä uskonnollinen suuri teos, jonka esittävät kuoro, laulusolistit ja orkesteri.
Voisiko ajatella, että ohjelmaan tulisi kappaleen nimi, esittäjä, urut.
Kirjaa ei voi varata, koska sen ilmestyminen on siirtynyt vuoteen 2023. Tieto löytyy myös kirjan Helmet-tiedoista
Helmet -- Suomen ihmisten historia / Teemu Keskisarja ; kuvat : JP Ahonen. /TILAUKSET PERUTTU, EI VOI VARATA
Olisiko tähän kysymykseen saatavilla mitään lisätietoja? Missä yhteydessä tällaista ilmausta on käytetty, pitäisikö sen liittyä esim. lainsäädäntöön vai mihin?
Näiden tietojen pohjalta emme pysty vastaamaan. Ainoa mistä tuossa saa kiinni on, että asia liittyy jotenkin sosiaali- ja terveysministeröön https://stm.fi/etusivu. Jos näin, asiaa voi tiedustella STM:n kirjaamon kautta kirjaamo.stm@gov.fi
Hei, kehotamme sinua kysymään shakkikysymyksiä suoraan asiantuntijalta.
Sait yhteystiedot jo aikaisemmin mutta laitan ne varmuudeksi tähän uudelleen. Shakkifoorumi: https://foorumi.shakkiliitto.fi/. Saat asiantuntijalta varmasti oikean vastauksen ja foorumilla pääsee keskustelemaan aiheesta.
Jyväskylässä toimiva shakkiyhdistys on aktiivinen, paikallinen toimija: https://jyvas-shakki.weebly.com/
Kirjaston kokoelmasta voit hakea aineistoa hakusanalla shakki. Verkkokirjasto löytyy osoitteesta: keski.finna.fi
Viestittelin tästä Helsingin liikennevaloja koko työuransa ajan hoitaneen henkilön kanssa ja hän ei muistanut nähneensä tuota tekstiä painonappikoteloissa. Epäili, että kyse voisi olla pienestä laitevalmistajasta ja teksti voisi liittyä laitteen tyyppiin tms. Asiaa voisi ehkä selvittää pitemmälle, jos saisimme tietää jonkin paikan, jossa tälläinen kotelo on tai kuvan tekstistä.
Ensimmäiset japanilaiset autot saapuivat Suomeen, ja ensimmäisenä myös koko Eurooppaan, 10. lokakuuta 1962. Ne olivat Datsun Bluebirdejä, yhteensä 713 autoa.
Et tarkentanut tilannetta, joten en nyt tiedä tarkoitatko sitä, että kirjaa ei löydy hyllystä vaikka tietokannan mukaan sen pitäisi olla paikalla, vai sitä, että teosta ei löydy kirjaston tietokannasta lainkaan. Koetan ottaa huomioon kaikki mahdollisuudet, joka tapauksessa on parasta kääntyä tietopalvelun puoleen, jossa tarkistetaan onko kirjaa lainkaan olemassa kirjastossa vai onko se vain lainassa tai esimerkiksi varastossa, josta se on henkilökunnan noudettava. Jos kirja on lainassa tai saatavilla toisesta kimpan kirjastosta siihen voi tehdä varauksen. Jos teosta ei ole kirjaston tai edes kimppakirjastojen kokoelmissa voit jättää tietopalveluun pyynnön sen tilaamisesta muualta Suomesta. Kaukopalvelu on kuitenkin maksullista, mutta...
Tuntea sanalle löytyy vastine kaikista lähisukukielistä sekä useista etäsukukielistä. Verbivartalon alkuperäinen asu *tumte-. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Lisätietoja: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=tuntea&Searc…
Seija Tuovila tutkimustyö : Kun on tunteet, Suomen kielen tunnesanojen semantiikkaa http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514278070.pdf
Kirjastojen ollessa suljettuina varauksia ei voi noutaa. Tämänhetkisen ohjeen mukaan noutamattomat varaukset pidetään odottamassa noutoa vielä pari päivää kirjastojen avaamisen jälkeen.
Vuoden 1921 ikäluokkaa ei ehditty kutsua palvelukseen talvisodan aikana. Varusmiehet astuivat 1930-luvun lopulla palvelukseen suhteellisen vanhoina, n. 21-vuotiaina. Tammikuun puolivälissä 1940 palvelukseen astui ensimmäinen osa vuoden 1919 ikäluokasta, ja helmikuun puolivälissä 1940 toinen osa. Vuoden 1920 ikäluokka astui palvelukseen välittömästi talvisodan päätyttyä, ja se sai tulikasteensa vasta jatkosodassa. Nuorempia nähtiin toki talvisodan rintamilla, esimerkiksi vapaaehtoisina.
Lähteitä:
Nurminen, T. (2008). Muuttuva armeija. Teoksessa Jukka Kulomaa ja Jarmo Nieminen (toim.), Teloitettu totuus: kesä 1944, s. 47-75.
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Pro gradu, Maanpuolustuskorkeakoulu.
