Tätä on kysytty takavuosina aiemminkin. Taru on tullut etunimistöön 1900-luvun vaihteen tienoilla. Alkuperä voi olla kahtalainen: Taru on ehkä suomennos ruotsinkielisestä nimestä Saga. Molemmat merkitsevät satua. Nimi voi olla myös muunnelma Dagmarista tai Dariasta, jonka suomalaistettu versio on Tarja. Tarjan ja Darian lähtökohta ja rinnakkaisversio on kreikan mahtavaa merkitsevä miehen nimi Darius.
Helmet-kirjastot Matkalla-tilassa olevien varauksien noutopaikkaa ei pysty enää vaihtamaan. Jos varaamastasi aineistosta on vapaita kappaleita jossakin Helmet-kirjastossa, voit peruuttaa varaukset, tehdä uudet varaukset ja valita noutopaikaksi jonkin muun kirjaston.
Saat lähikirjastoon varaamasti aineiston sen jälkeen, kun lähikirjastosi taas avataan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lauttasaaren_kirjasto…
”Pitkä kynttilä kädessä” on ainakin seuraavassa kansanrunossa, joka sisältyy Lauri Hakulisen toimittamaan kirjaan ”Hyvä Tuomas : kansankulttuuria” (Gummerus, 1938, s. 7): ”Tule meille Tuomas kulta,olkikimppu olkapäällä,sianliikkiö sivussa,nisukakko kainalossa,juuston pruntti povessa,pitkä kynttilä kädessä!Tuoppa joulu tullessasi!Kylläs meidän portin tunnet:puuportti, punainen portti,tervaristi ja rautarengas,kirjava koira portin alla.” Runosta löytyy erilaisia toisintoja ”Suomen kansan vanhoista runoista” (SKVR):https://aineistot.finlit.fi/exist/apps/skvr/haku.html?query=pitk%C3%A4+kynttil%C3%A4&autocomplete-custom-template=undefined&field=textKunkin runon tekstin saa näkyville klikkaamalla runon numeroa.SKVR-tietokanta:...
Sukulaisen vaiheita voi lähteä tutkimaan parhaiten sukututkimuksen keinoin: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/ Tuon ajan Suomen kirkonkirjoja on digitoitu ja ne löytyvät Kansallisarkistosta. Lisää tietoa Kansallisarkiston aineistoista löydät täältä: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/sukututkimusMikäli isoäitisi on ollut lastenkodissa syntymäkunnassaan Vihdissä, on kyseessä voinut olla Leponiemen lastenkoti, joka perustettiin 1918. Länsi-Uusimaa-lehdessä 11.11.1938 on julkaistu artikkeli lastenkodista https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2037891?page=4 Yleisesti ottaen kasvatuslaitoksista voi löytää tietoa Kansallisarkistosta: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/...
Lahdessa on tosiaan Lahden Kartanon (nyk. Historiallinen museo) omistajan kapteeni August Fellmanin mukaan nimetty katu ja puisto.
Kadun oikea kirjoitusasu: Fellmaninkatu
Puiston oikea kirjoitusasu Fellmaninpuisto
Lisätietoja Lahden nimistöstä:
Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan "sievoinen" kantamuoto on "sievä", jonka merkitys on paitsi 'pieni', 'siro' jne. myös 'melkoinen', kohtalainen'.
Nykysuomen sanakirja määrittelee sanan "sievoinen" merkityksen: melkoinen, aikamoinen, huomattava, merkittävä, tuntuva ja sitä käytetään aina positiivissa merkityksessä.
Kyseinen katkelma on todellakin Paulin repliikki Aleksis Kiven näytelmästä Karkurit (1867). Repliikki on näytöksen ensimmäisestä näytöksestä ja kuuluu näin:
Nyt on se hetki, koska peltomies
On kyntöns päättänyt ja juhta seisoo,
Kun paimentorvi kaikuu kujalla
Ja kotiin ehtii karjankelloin ääni
Ja kyntörastas männyn latvassa
On ehtoovirtens alkanut.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/11891/pg11891-images.html
http://neba.finlit.fi/kirjasto/digi/index.php?pagename=teokset-nimio&se…
Swattaus on Suomessa harvinainen ilmiö. Yhdysvalloissa se on kuitenkin ollut 2010-luvulla ongelma, ja siellä poliisi on jäljittänyt useita swattaajia.
Swattaajat pyrkivät toimimaan anonyymisti, mikä on nykyään internetissä melko helppoa. He eivät yleensä soita suoraan hätänumeroon, koska se yhdistäsi heidät paikallisiin hätäpalveluihin. Sen sijaan he soittavat ei-kiireiseen hätänumeroon ja pyytävät puhelun siirtoa. He käyttävät yleensä VOIP-teknologiaa (Voiceover-IP), jossa puhe muutetaan digitaaliseen muotoon ja siirretään verkon yli. Jos IP-puhelun vastaanottajan puhelin on kytketty perinteiseen puhelinverkkoon, puhelu siirretään puhelinkeskukseen ja muunnetaan paikallispuheluksi. Näin swattaaja saa puhelun vaikuttamaan siltä...
Muun muassa nämä romaanit käsittelevät lapsena koettua isän menetystä aikuisen lapsen näkökulmasta:Venla Pystynen: En voi lakata ajattelemasta kuolemaa (2022)Elizabeth Strout: Burgessin pojat (2026)Markku Haussila: Kaikki kauniit kukat (2023)Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan (2017)Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa (2018)Tiina Raevaara: Korppinaiset (2016)Ja nämä tietokirjat tai muistelmateokset:Annika Laakso (toim.): Isänsä poika: kertomuksia elämästä isän kuoleman jälkeen (2020)Tiihonen & Siltala (toim.): Isää ei voi unohtaa: tyttäret kertovat (2003)
Etsin Finna.fi haulla Siikonen K. nimistä kirjailijaa, mutten löytänyt. Siikosia on kyllä ruunsaasti tekijöinä. Hakuun tarttui Siikonen Lauri Kustaa, mutta hänen alansa näyttäisi olevan sähkötekniikka.Yritin myös Fonectan haulla, muttei sekään tunnistanut Siikosella etunimeä K.Toivotaan joku kommentoija tietää kestä on kyse.
Tarinoita lohikäärmeistä esiintyy useissa eri kulttuureissa. Länsimaisessa kulttuurissa taruja lohikäärmeistä on jo antiikin ajalta, jossa antiikin ajan jumalat taistelivat niitä vastaan. Tutkijat ovat arvelleet, että lohikäärmeillä selitettiin suuria luita ja fossiileja (dinosaurukset), joita ihmiset ovat löytäneet aikojen saatossa.
Tiede lehden artikkelissa kerrotaan, että keskiajan Euroopassa, 1500- ja 1600-luvuilla, lohikäärmeitä pidettiin todellisina eläiminä ja niistä tehtiin tieteellisiä julkaisuja. 1900-luvulle tultaessa ajateltiin lohikäärmeiden olevan kansantarujen olentoja, joilla on todellinen pohja. Tieteellisen tutkimuksen kehittyessä esimerkiksi vanhat luut pystyttiin tunnistamaan muiden eläinten jäänteiksi....
Tarkoittanet vuonna 2016 Teemalla esitettyä ranskalaista dokumenttielokuvaa Dadaismin aikakausi (Viva Dada, 2016). Dokumentista ei valitettavasti ole tehty tallennetta lainattavaksi, eikä se ole enää katsottavissa Areenassa.
Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive ohjelmasta.
https://palaute.yle.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
Geenimuunneltu liha ei koskaan ole luomua eikä sitä saa myydä luomuna. Luomu tarkoittaa luonnonmukaisesti tuotettua ja geenimuunneltu taas sitä, että tuotetta, tai lihatuotannon tapauksessa eläinten rehua, on muunneltu geneettisesti. Jos tuote sisältää tai sen valmistukseen on käytetty enemmän kuin 0,9 prosenttia GMO-raaka-aineita, siitä täytyy olla merkintä. Luomu-sertifikaattia taas ei myönnetä lihalle, jonka tuotannossa edes epäillään käytettäneen muuntogeenirehua.
Lähteet & lisätietoa:
Luomuliitto & GMO: http://www.luomuliitto.fi/onko-lautasellasi-gmo/
Ruokaviraston juttu muuntogeenisistä elintarvikkeista: https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/muuntogeeniset-elintarvikkeet/...
Eeva Joenpelto kirjoitti romaanin Tulee sittenkin päivä salanimellä Eeva Autere. Teos julkaistiin vuonna 1950 Kariston kustantamana. Se on melkoinen harvinaisuus kirjastojenkin kokoelmissa. Montaakaan nidettä ei ole tallella.
Ei liene muita keinoja kuin etsiä kirjaa antikvariaattien tarjonnasta. Esimerkiksi Antikvariaatti.net -sivustolta voi hakea tiettyä kirjaa. Se on useiden antikvariaattien ja keräilyesineiden kauppiaiden yhteinen kauppapaikka. https://www.antikvariaatti.net/
Antikka.net -sivustolla on myös mahdollisuus jättää toive puutelistalle https://www.antikka.net/puutelista.asp
Muidenkin antikvariaattien verkkosivuja kanattaa tutkia. Erilaisille verkon osto-myyntipalstoille voi laittaa ilmoituksen kirjasta.
En löytänyt tarinaa. Sitä voisi etsiä lehdistä 1960-luvulta, esimerkiksi Iltasanomista. Niitä löytyy mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta ja myös Pasilan kirjastosta, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt… poliisi kertoo -sarja alkaa vasta 1970-luvulta, mutta siinä on myös pari erikoisnumeroa, joita voisi tutkia, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%22pohjolan%20poliisi%20ke…
Oletan, että tarkoitat Helmetistä löytyvien käännöskirjojen tietoja. Käännöskirjoissa kyllä pitäisi olla alkuperäinen nimeke aina näkösällä.Helmetissä alkuteokset näkyvät merkinällä 'muu nimeke'. Esimerkkinä tässä vaikka uutuuskirjan linkki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2531433?lang=fin . Kirjan alkuteoksen nimen löydät asiasanakenttien yläpuolelta.
On totta, että joistakin kirjoista alkuteoksen nimi saattaa puuttua. Kyse on silloin joku hyvin vanhasta tai aivan uudesta kirjasta. Vanhojen luettelointien, etenkin varastokirjojen, tiedot saattavat olla kaikin tavoin puutteellisia. Kirjojen tiedoista saattaa puuttua muutakin tärkeää kuin vain alkuteoksen nimi. joiden tiedot kaiken kaikkiaan ovat...
Kuulostaa siltä, että häntä voisi kiinnostaa elämäkerrat, historia ja tosipohjainen kaunokirjallisuus tietokirjallisuuden lisäksi. Poimin muutamia vinkkejä nuortenkirjallisuuden osastolta, mutta kannattaa tutustua myös Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelun alla toimivan lasten- ja nuortenkirjallisuuden sivusto Sivupiiriin. Sivupiiristä löytyy mm. valmiita nuortenkirjallisuuden kirjahyllyjä eli kirjalistoja eri aihealueista. Sivupiirin löydät osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri. Omat vinkkini ovat Sofie Froysaan ja Ulrikke Falchin tietokirja Tyttövoimaa, joka käsittelee tyttöyttä, sukupuolirooleja ja nuoruutta. Suosittelen tutustumaan myös kirjaan Sankaritarinoita nuorilta nuorille, ellei ole jo luettu. Jäin...
Suomessa yleiset kirjastot Helsingin kaupunginkirjastoa lukuun ottamatta käyttävät aineiston luokittelussa yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL). Monissa Suomen tieteellisissä kirjastoissa on käytössä UDK eli yleinen kymmenluokitus. Molemmat on kehitetty Melvil Deweyn vuonna 1876 patentoiman kymmenluokituksen pohjalta (Dewey Decimal Classification). UDK on nk. univeraaliluokitus, joka on käytössä useissa maissa. YKL puolestaan on suunniteltu Suomen kirjastoja varten.
Ilkka Mäkisen toimittamassa Suomen yleisten kirjastojen historiassa (BTJ Kustannus) kerrotaan, että Deweyn kymmenluokitus tuli Suomeen 1910-luvun taitteessa, kun kirjastoliikkeen ammattilaiset lähtivät hakemaan oppia Yhdysvalloista. Ennen YKL:ää käytössä olivat...
Martti Korpilahti : Keski-Suomen kotiseuturunoilija -kirjaan (Gummerus, 1949) sisältyvässä artikkelissaan "Martti Korpilahti kotiseudun runoilijana" Päivö Oksala kirjoittaa runosta, että tämän vanhan Korpilahden pitäjän kotiseutujuhlien tunnuksena käytetyn säkeistöparin ovat sepittäneet Lauri Haarla ja Martti Korpilahti yhdessä. Oksala täsmentää runoilijoiden työnjakoa lisäämällä, että jälkimmäinen kahdesta säkeistöstä on nimenomaisesti Martti Korpilahden muotoilema:
"Kotiseutu on isänmaan sydän,
ja sen pohjalta lähtee se tie,
jota myöten ihmisyys astuu,
liki toistansa kansoja vie."
Korpilahti ei halunnut eläessään julkaista runojaan kokoelmana. Kattavin otos hänen lyriikkaansa löytyy edellä mainitusta muistojulkaisusta, joka sisältää...
Tässä hieman laajempi listaus aiheista:
Suomen itsenäistymisen ajan tarinat
Westö: Missä kuljimme kerran
Pekkola, Pasi: Huomenna kevät palaa
Saarto, Timo: Kuoleman kuukausi
Mustonen, Enni: Ruokarouva
Mustonen, Enni: Verenpisara ikkunalla
Oranen, Raija: Maan aamu
Oranen, Raija: Fanny
Mikkanen, Raili: Laulu tulipunaisesta huoneesta
Tikkanen, Märta: Emma ja Uno
Rajala, Panu: Kuningasajatus
Koivukari, Tapio: Luodetuulen maa
Vakkuri, Juha: Mannerheim ja saksalainen suudelma
Jaatinen, Pekka: Varjo : 1917 – 1918
Kaarnakari, Ville: Operaatio Kagaali
Skiftesvik, Joni: Isäni, sankari
Linna: Täällä Pohjantähden alla
Iloinen 20-luku
Eerola, Ville: Nuori Waltari
Hämeen-Anttila, Virpi: Käärmeitten kesä ja myöskin muut Karl Axel Björkin tutkimukset...
