Hoitamiseen ja hoitotyöhön liittyviä lauluja on mainitsemiesi Pieni Sairaanhoitaja- ja Viimeinen sairaanhoitaja-laukujen lisäksi ainakin Lulu/Amberla, Pieni karhunpoika, Loiskis laulaa Sankarihommia-levyllä 'Minä alan kuitenkin lähihoitajaksi, siinä hommassa mä aion tosi taitavaksi', Valkea sisar , säv. ja san. Maja, Martti.
Helsingissä Pasilan ja Etelä-Haagan kirjastoissa on ompelukone, jonka asiakkaat voivat varata omaan käyttöönsä. Espoossa asiakkaille tarkoitettua ompelukonetta voi käyttää Sellon, Entressen, Nöykkiön ja Tapiolan kirjastoissa sekä Kirjasto Omenassa.
HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta kohdasta Löydä kirjastosi näet kirjastojen yhteystiedot ajanvarausta varten.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Säkeet ovat Heikki Asunnan runosta Kevät, joka julkaistiin Nuorten Pellervo -lehdessä 5/1934. Tämä ei ole sama runo kuin Asunnan Ruuhenveistäjä-kokoelmaan sisältyvä Kevät.
01.05.1934 Nuorten Pellervo no 5 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Toivomasi kappale Genovevan kehtolaulu, säveltäjä Robert Schumann on Helmet-kirjaston kokoelmissa ainakin levyllä Unipursi / Hannu Ihalainen. Päivä, 2013. Levylle on koottu kehtolauluja. Levyn voi varata Helmetin kautta.
Hei,Näyttää valitettavasti siltä, ettei Itä-Vantaan kirjastoissa ole lainattavissa paperileikkureita. Jos haluaa ostaa sellaisen, Prismassa on saatavilla ainakin pieni leikkuri, Puuilossa taas isompaan tarpeeseen. Hinnat vaihtelevat 16 eurosta 30 euroon.
Salasanan saa tietoturvallisuussyistä vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa ja esittämällä henkilöllisyystodistuksen. Salasanaa ei voida antaa sähköpostitse tai puhelimitse.
Voit uusia Hämeenlinnan seudun kirjastojen lainat kirjaston aukioloaikana myös puhelimitse, puh. 03-621 2612 kunnes ehdit käydä kirjastossa hakemassa salasanan.
Bernerin kirjasta PS - Merkintöjä suruvuodelta (1986) löytyy tosiaankin sivulta 71 mainittu rakkausruno. Kirjassaan Berner kertoo Saarikosken kirjoittaneen sen Bernerin syntymäpäivänä kesällä 1983. Runo, joka alkaa säkeellä "Minä rakastan sinua niin kuin puu rakastaa tuulta", on kirjassa myös päivätty Bernerin syntymäpäivälle (13.6.1983) ja omistettu Mialle. Runo on siten kirjoitettu vain muutama kuukausi ennen Saarikosken kuolemaa. Pentti Saarikoski kuoli elokuussa 1983.
Mikko Aarnen toimittamasta kokoelmasta Runot (2004), joka sisältää kaikki Saarikosken kokoelmat, kyseistä runoa ei löydy. Aarne mainitsee kirjan lopussa kokoelman sisältävän kaikki Saarikosken julkaistut runokokoelmat sekä joitakin runoja valikoimien ulkopuolelta. Lisäksi...
Runo Ingerid Slettenistä on Bjørnstjerne Bjørnsonin kertomuksesta Arne (1859).
Kertomuksesta on kaksi suomennosta, Hilda Käkikosken suomennos vuodelta 1899, runot kertomukseen on suomentanut Immi Hellén.
Vuonna 1906 saatiin kertomuksesta uusi Maila Talvion ja Yrjö Koskelaisen suomennos. Vuonna 1962 ilmestyi Talvion ja Koskelaisen suomennokseen perustuva laitos Bjørnstjerne Bjørnsonin Valitut kertomukset, johon runot on suomentanut Aale Tynni.
Käkikosken suomennoksessa runo Ingerid Slettenistä on sivulla 27.
Talvion ja Koskelaisen suomennoksen vuonna 1962 julkaistussa laitoksessa suomennos on sivulla 31.
https://www.bokselskap.no/wp-content/themes/bokselskap2/tekster/pdf/arn…
Unen tarve vaihtelee eri ihmisillä iän, perimän ja aktiivisuuden mukaan. Aikuisen on arvioitu tarvitsevan keskimäärin seitsemästä kahdeksaan tuntia unta. Arviolta kymmenen – viisitoista prosenttia tulee toimeen viiden kuuden tunnin unilla ja suurin piirtein sama määrä tarvitsee yli yhdeksän tunnin yöunet.
Lyhytaikainenkin unettomuus rasittaa elimistöä monin tavoin. On arvioitu, että yksi uneton yö vastaa noin promillen humalaa. Samantasoinen vaikutus on viikkoja kestäneellä puolittuneella unenmäärällä. Huonosti nukkunut on alttiimpi onnettomuuksille.
Toisaalta tilapäinen unettomuus on osa arkea, sen liiallinen pohdinta saattaa aiheuttaa lisää unettomuutta.
Löytyypä kirjallisuudesta tietoa, jonka mukaan lyhyt yhden yön...
Imatran kaupunki on istuttanut jo 300 omenapuuta, joiden hedelmiä asukkaat saavat käydä poimimassa. Aiheesta uutisoi Yle elokuussa 2021 https://yle.fi/uutiset/3-12072856.
Sieppi on todennäköisesti tullut särjensukuista kalaa merkitsevästä seipi-sanasta, josta on Taivalkoskella käytetty muotoa sieppi. Toinen selitys on, että sieppi olisi tullut ruotsinlapin sanoista tjiehpe (kaula) tai tjáppis (musta).
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Ortodoksimunkkien ja -nunnien elämää kuvaavia muistelmia ja romaaneja ovat esimerkiksi
Panteleimon, arkkimandriitta: Timanttiristi : munkin tie (1992)
Panteleimon, arkkimandriitta: Unen laiva : luostarivanhuksen elämä (1994)
Panteleimon, arkkimandriitta: Isä Johannes : Valamon vanhuksen skeemaigumeni Johanneksen (1974-1958) elämäkerta (1985)
Vanhanen, Mauri: Konevitsan kellot : historiallinen romaani (2001)
Kristodulos, arkkimandriitta: Pyhän vuoren vanhus Paisios (2000)
Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen, ihmeidentekijä Karjalasta (2000)
Currier, Alvin Alexsi: Pyhittäjä Sergei Radonesilaisen ihmeellinen elämä (2001)
Kristoduli, sisar: Pienet pyhiinvaeltajat (2003; löytyy lastenosastoilta)
Pyhän vuoren vanhus Paisioksen opetuksia /...
Laulun nimi on Chilipippuria ja rakkautta. Sen levytti Ragni Malmsteen vuonna 1962.
Cd:nä tätä kappaletta ei ilmeisesti ole julkaistu, mutta sitä voi kuunnella Youtubesta tai Spotifysta.
Alkuperäisen julkaisun tiedot.
Tässä Ylen artikkelissa on kerrottu ruotsiksi norppaliven suosiosta, siitä löytyy tietoa siitä, mistä on kyse ja hyvää sanastoa, https://svenska.yle.fi/artikel/2017/05/16/video-forsta-saimenvikaren-vi…. Saimaan norppa on ruotsiksi saimenvikare.
Englanniksi uutisointia livekamerasta löytyy myös, https://yle.fi/uutiset/osasto/news/norppalive_seal_cam_returns_to_mesme…
Vertailevaa tutkimusta ei suomessa tehdyistä väestönsiirroista juurikaan ole.Google Scholar löysi Tutkimuksia väestön siirroista. Hakusanoina väestönsiirrot suomessa Linkki google Scholarhttps://agricolaverkko.fi/puheenvuorot/jalagin-leinonen-pakkomuuttojen-vaikutus-pohjoismaisiin-yhteiskuntiin/ https://journal.fi/vskst/article/view/184944/125615https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/19297/nbnfioulu-202105187900.pdf?sequence=1&isAllowed=yhttps://siemenpuu.org/wp-content/uploads/2023/01/Tekojarvet-hukuttivat-ja-tuhosivat_Aikio.pdfhttps://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/65991/978-952-337-421-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y#page=118&zoom=100,0,0Lisäksi löytyi dokumentteja Yle Areenasta.https://areena.yle....
Pellervon numeroissa 16/1983–12/1984 julkaistu jatkokertomus Poliisitiedotus ei ole mukana Mikko Samulisen lyhytproosaa sisältävissä kokoelmissa (Novelleja ja Keltainen varis sekä näistä koottu valikoima Ranskalaista konjakkia).
Orvokki Autiosta on tietoa internetissä ainakin seuraavissa osoitteissa:
http://www.internetix.fi/taiteilijatverkossa/perola/kirjaili.htm
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/E36B19318E72508FC2256AB80…
(WSOY:n sivut)
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=840&lang=FI
(Sanojen aika -kirjailijatietokanta)
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp
voit tehdä hakuja Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon (valitse kirjain A, ja sitten valikosta Autio, Orvokki), josta löytyy kaksi Orvokki Autiota käsittelevää kysymystä. Näistä saat lisätietoa kirjallisista lähteistä, joita voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
