Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Mikä on Taru-nimen alkuperä ja mitä nimi tarkoittaa? 480 Tätä on kysytty takavuosina aiemminkin. Taru on tullut etunimistöön 1900-luvun vaihteen tienoilla. Alkuperä voi olla kahtalainen: Taru on ehkä suomennos ruotsinkielisestä nimestä Saga. Molemmat merkitsevät satua. Nimi voi olla myös muunnelma Dagmarista tai Dariasta, jonka suomalaistettu versio on Tarja. Tarjan ja Darian lähtökohta ja rinnakkaisversio on kreikan mahtavaa merkitsevä miehen nimi Darius.
Minulla on useita varauksia tilassa "matkalla", mutta lähikirjastoni johon varaukset ovat matkalla on kiinni huomisesta 05.06.2023 alkaen. En ymmärtääkseni… 519 Helmet-kirjastot Matkalla-tilassa olevien varauksien noutopaikkaa ei pysty enää vaihtamaan. Jos varaamastasi aineistosta on vapaita kappaleita jossakin Helmet-kirjastossa, voit peruuttaa varaukset, tehdä uudet varaukset ja valita noutopaikaksi jonkin muun kirjaston. Saat lähikirjastoon varaamasti aineiston sen jälkeen, kun lähikirjastosi taas avataan. https://www.helmet.fi/fi-FI https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lauttasaaren_kirjasto…
Missä joulu runossa on kohta "pitkä kynttilä kädessä". 318 ”Pitkä kynttilä kädessä” on ainakin seuraavassa kansanrunossa, joka sisältyy Lauri Hakulisen toimittamaan kirjaan ”Hyvä Tuomas : kansankulttuuria” (Gummerus, 1938, s. 7): ”Tule meille Tuomas kulta,olkikimppu olkapäällä,sianliikkiö sivussa,nisukakko kainalossa,juuston pruntti povessa,pitkä kynttilä kädessä!Tuoppa joulu tullessasi!Kylläs meidän portin tunnet:puuportti, punainen portti,tervaristi ja rautarengas,kirjava koira portin alla.” Runosta löytyy erilaisia toisintoja ”Suomen kansan vanhoista runoista” (SKVR):https://aineistot.finlit.fi/exist/apps/skvr/haku.html?query=pitk%C3%A4+kynttil%C3%A4&autocomplete-custom-template=undefined&field=textKunkin runon tekstin saa näkyville klikkaamalla runon numeroa.SKVR-tietokanta:...
1919 syntyneen isovanhemman kasvattiperheen ja mahdollisen lastenkodissa olon etsintä 43 Sukulaisen vaiheita voi lähteä tutkimaan parhaiten sukututkimuksen keinoin: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/ Tuon ajan Suomen kirkonkirjoja on digitoitu ja ne löytyvät Kansallisarkistosta. Lisää tietoa Kansallisarkiston aineistoista löydät täältä: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/sukututkimusMikäli isoäitisi on ollut lastenkodissa syntymäkunnassaan Vihdissä, on kyseessä voinut olla Leponiemen lastenkoti, joka perustettiin 1918. Länsi-Uusimaa-lehdessä 11.11.1938 on julkaistu artikkeli lastenkodista https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2037891?page=4 Yleisesti ottaen kasvatuslaitoksista voi löytää tietoa Kansallisarkistosta: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/...
Lahdessa on Felmaninkatu, mutta Felmannin puisto. Kirjoitetaanko puisto kahdella n:llä? 225 Lahdessa on tosiaan Lahden Kartanon (nyk. Historiallinen museo) omistajan kapteeni August Fellmanin mukaan nimetty katu ja puisto. Kadun oikea kirjoitusasu: Fellmaninkatu Puiston oikea kirjoitusasu Fellmaninpuisto Lisätietoja Lahden nimistöstä: Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö    
Mietimme, että mikähän mahtaa olla sanan sievoinen etymologinen merkitys? 2329 Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan "sievoinen" kantamuoto on "sievä", jonka merkitys on paitsi 'pieni', 'siro' jne. myös 'melkoinen', kohtalainen'. Nykysuomen sanakirja määrittelee sanan "sievoinen" merkityksen: melkoinen, aikamoinen, huomattava, merkittävä, tuntuva ja sitä käytetään aina positiivissa merkityksessä.
Onko Aleksis Kiven ”Karkurit”-näytelmässä tällainen teksti? 398 Kyseinen katkelma on todellakin Paulin repliikki Aleksis Kiven näytelmästä Karkurit (1867). Repliikki on näytöksen ensimmäisestä näytöksestä ja kuuluu näin: Nyt on se hetki, koska peltomies On kyntöns päättänyt ja juhta seisoo, Kun paimentorvi kaikuu kujalla Ja kotiin ehtii karjankelloin ääni Ja kyntörastas männyn latvassa On ehtoovirtens alkanut. http://www.gutenberg.org/cache/epub/11891/pg11891-images.html http://neba.finlit.fi/kirjasto/digi/index.php?pagename=teokset-nimio&se…    
Pystyykö poliisi jäljittämään "swattaajien" puheluita? 530 Swattaus on Suomessa harvinainen ilmiö. Yhdysvalloissa se on kuitenkin ollut 2010-luvulla ongelma, ja siellä poliisi on jäljittänyt useita swattaajia. Swattaajat pyrkivät toimimaan anonyymisti, mikä on nykyään internetissä melko helppoa. He eivät yleensä soita suoraan hätänumeroon, koska se yhdistäsi heidät paikallisiin hätäpalveluihin. Sen sijaan he soittavat ei-kiireiseen hätänumeroon ja pyytävät puhelun siirtoa. He käyttävät yleensä VOIP-teknologiaa (Voiceover-IP), jossa puhe muutetaan digitaaliseen muotoon ja siirretään verkon yli. Jos IP-puhelun vastaanottajan puhelin on kytketty perinteiseen puhelinverkkoon, puhelu siirretään puhelinkeskukseen ja muunnetaan paikallispuheluksi. Näin swattaaja saa puhelun vaikuttamaan siltä...
Onko kirjoja,jotka käsittelevät vanhemman (isän) menetystä lapsena ja jonka olisi menettänyt kirjoittanut aikuisena. Eli kirja aikuiselle, joka on kokenut… 58 Muun muassa nämä romaanit käsittelevät lapsena koettua isän menetystä aikuisen lapsen näkökulmasta:Venla Pystynen: En voi lakata ajattelemasta kuolemaa (2022)Elizabeth Strout: Burgessin pojat (2026)Markku Haussila: Kaikki kauniit kukat (2023)Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan (2017)Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa (2018)Tiina Raevaara: Korppinaiset (2016)Ja nämä tietokirjat tai muistelmateokset:Annika Laakso (toim.): Isänsä poika: kertomuksia elämästä isän kuoleman jälkeen (2020)Tiihonen & Siltala (toim.): Isää ei voi unohtaa: tyttäret kertovat (2003)
Kuka on Siikonen K. 305 Etsin Finna.fi haulla Siikonen K. nimistä kirjailijaa, mutten löytänyt. Siikosia on kyllä ruunsaasti tekijöinä. Hakuun tarttui Siikonen Lauri Kustaa, mutta hänen alansa näyttäisi olevan sähkötekniikka.Yritin myös Fonectan haulla, muttei sekään tunnistanut Siikosella etunimeä K.Toivotaan joku kommentoija tietää kestä on kyse.
Mistä ajankohdasta alkaen Lohikäärmeet käsiteltiin kuvitteellisina taruolentoina ? 140 Tarinoita lohikäärmeistä esiintyy useissa eri kulttuureissa. Länsimaisessa kulttuurissa taruja lohikäärmeistä on jo antiikin ajalta, jossa antiikin ajan jumalat taistelivat niitä vastaan. Tutkijat ovat arvelleet, että lohikäärmeillä selitettiin suuria luita ja fossiileja (dinosaurukset), joita ihmiset ovat löytäneet aikojen saatossa. Tiede lehden artikkelissa kerrotaan, että keskiajan Euroopassa, 1500- ja 1600-luvuilla, lohikäärmeitä pidettiin todellisina eläiminä ja niistä tehtiin tieteellisiä julkaisuja. 1900-luvulle tultaessa ajateltiin lohikäärmeiden olevan kansantarujen olentoja, joilla on todellinen pohja. Tieteellisen tutkimuksen kehittyessä esimerkiksi vanhat luut pystyttiin tunnistamaan muiden eläinten jäänteiksi....
Haluaisin katsoa dokumentin, jonka nimi on Dadaismin aikakausi. Onko sitä mahdollista lainata kirjastosta? 568 Tarkoittanet vuonna 2016 Teemalla esitettyä ranskalaista dokumenttielokuvaa Dadaismin aikakausi (Viva Dada, 2016). Dokumentista ei valitettavasti ole tehty tallennetta lainattavaksi, eikä se ole enää katsottavissa Areenassa. Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive ohjelmasta. https://palaute.yle.fi/ http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ https://finna.fi/
Voidaanko geenimuunnellun eläimen lihaa myydä luomuna EU-alueella ja onko EU-alueella myynnissä mitään geenimanipuloidusta eläimestä lähtöisin olevia tuotteita? 353 Geenimuunneltu liha ei koskaan ole luomua eikä sitä saa myydä luomuna. Luomu tarkoittaa luonnonmukaisesti tuotettua ja geenimuunneltu taas sitä, että tuotetta, tai lihatuotannon tapauksessa eläinten rehua, on muunneltu geneettisesti. Jos tuote sisältää tai sen valmistukseen on käytetty enemmän kuin 0,9 prosenttia GMO-raaka-aineita, siitä täytyy olla merkintä. Luomu-sertifikaattia taas ei myönnetä lihalle, jonka tuotannossa edes epäillään käytettäneen muuntogeenirehua. Lähteet & lisätietoa: Luomuliitto & GMO: http://www.luomuliitto.fi/onko-lautasellasi-gmo/  Ruokaviraston juttu muuntogeenisistä elintarvikkeista: https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/muuntogeeniset-elintarvikkeet/...
Tervehdys! Olisin kysynyt, mistä voisi saada omaksi Eeva Autereen kirjan:Tulee sittenkin päivä? 257 Eeva Joenpelto kirjoitti romaanin Tulee sittenkin päivä salanimellä Eeva Autere. Teos julkaistiin vuonna 1950 Kariston kustantamana. Se on melkoinen harvinaisuus kirjastojenkin kokoelmissa. Montaakaan nidettä ei ole tallella. Ei liene muita keinoja kuin etsiä kirjaa antikvariaattien tarjonnasta. Esimerkiksi Antikvariaatti.net -sivustolta voi hakea tiettyä kirjaa. Se on useiden antikvariaattien ja keräilyesineiden kauppiaiden yhteinen kauppapaikka. https://www.antikvariaatti.net/ Antikka.net -sivustolla on myös mahdollisuus jättää toive puutelistalle https://www.antikka.net/puutelista.asp Muidenkin antikvariaattien verkkosivuja kanattaa tutkia. Erilaisille verkon osto-myyntipalstoille voi laittaa ilmoituksen kirjasta.
Etsin tarinaa miehestä, joka käveli (luullakseni) 1960-luvulla Helsingissä Helsinginkadulla päiväsaikaan puukko selässään. Olen lukenut siitä lehdestä 70… 210 En löytänyt tarinaa. Sitä voisi etsiä lehdistä 1960-luvulta, esimerkiksi Iltasanomista. Niitä löytyy mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta ja myös Pasilan kirjastosta, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt… poliisi kertoo -sarja alkaa vasta 1970-luvulta, mutta siinä on myös pari erikoisnumeroa, joita voisi tutkia, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%22pohjolan%20poliisi%20ke…
Miksi käännöskirjoista ei löydy tietoa kirjan alkuperäistä nimeä? 124 Oletan, että tarkoitat Helmetistä löytyvien käännöskirjojen tietoja. Käännöskirjoissa kyllä pitäisi olla alkuperäinen nimeke aina näkösällä.Helmetissä alkuteokset näkyvät  merkinällä 'muu nimeke'.  Esimerkkinä tässä vaikka uutuuskirjan linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2531433?lang=fin . Kirjan alkuteoksen nimen löydät asiasanakenttien yläpuolelta. On totta, että joistakin kirjoista alkuteoksen nimi saattaa puuttua. Kyse on silloin joku hyvin vanhasta tai aivan uudesta kirjasta.  Vanhojen luettelointien, etenkin varastokirjojen, tiedot saattavat olla kaikin tavoin puutteellisia. Kirjojen tiedoista saattaa puuttua muutakin tärkeää kuin vain alkuteoksen nimi.  joiden tiedot kaiken kaikkiaan ovat...
Miten innostaa 13-vuotias tyttäreni lukemaan, hän ei pidä fantasiasta eikä romanttisista teinikirjoista. Lukee aika vähän, mutta on kiinnostunut enemmän ei… 215 Kuulostaa siltä, että häntä voisi kiinnostaa elämäkerrat, historia ja tosipohjainen kaunokirjallisuus tietokirjallisuuden lisäksi. Poimin muutamia vinkkejä nuortenkirjallisuuden osastolta, mutta kannattaa tutustua myös Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelun alla toimivan lasten- ja nuortenkirjallisuuden sivusto Sivupiiriin. Sivupiiristä löytyy mm. valmiita nuortenkirjallisuuden kirjahyllyjä eli kirjalistoja eri aihealueista. Sivupiirin löydät osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri. Omat vinkkini ovat Sofie Froysaan ja  Ulrikke Falchin tietokirja Tyttövoimaa, joka käsittelee tyttöyttä, sukupuolirooleja ja nuoruutta. Suosittelen tutustumaan myös kirjaan Sankaritarinoita nuorilta nuorille, ellei ole jo luettu. Jäin...
Milloin yleisissä kirjastoissa Suomessa on otettu käyttöö kirjojen kymmenluokitusjärjestelmä? Entä tieteellisissä kirjastoissa? (Kirjakaupoissa se hyväksyttiin… 928 Suomessa yleiset kirjastot Helsingin kaupunginkirjastoa lukuun ottamatta käyttävät aineiston luokittelussa yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL). Monissa Suomen tieteellisissä kirjastoissa on käytössä UDK eli yleinen kymmenluokitus. Molemmat on kehitetty Melvil Deweyn vuonna 1876 patentoiman kymmenluokituksen pohjalta (Dewey Decimal Classification). UDK on nk. univeraaliluokitus, joka on käytössä useissa maissa. YKL puolestaan on suunniteltu Suomen kirjastoja varten. Ilkka Mäkisen toimittamassa Suomen yleisten kirjastojen historiassa (BTJ Kustannus) kerrotaan, että Deweyn kymmenluokitus tuli Suomeen 1910-luvun taitteessa, kun kirjastoliikkeen ammattilaiset lähtivät hakemaan oppia Yhdysvalloista. Ennen YKL:ää käytössä olivat...
Kotiseutu on isänmaan sydän... Eri lähteissä tämän runon on sanottu olevan sekä Martti Korpilahden että Lauri Haarlan tekstiä. Joissakin lähteissä sanotaan,… 1454 Martti Korpilahti : Keski-Suomen kotiseuturunoilija -kirjaan (Gummerus, 1949) sisältyvässä artikkelissaan "Martti Korpilahti kotiseudun runoilijana" Päivö Oksala kirjoittaa runosta, että tämän vanhan Korpilahden pitäjän kotiseutujuhlien tunnuksena käytetyn säkeistöparin ovat sepittäneet Lauri Haarla ja Martti Korpilahti yhdessä. Oksala täsmentää runoilijoiden työnjakoa lisäämällä, että jälkimmäinen kahdesta säkeistöstä on nimenomaisesti Martti Korpilahden muotoilema: "Kotiseutu on isänmaan sydän, ja sen pohjalta lähtee se tie, jota myöten ihmisyys astuu, liki toistansa kansoja vie." Korpilahti ei halunnut eläessään julkaista runojaan kokoelmana. Kattavin otos hänen lyriikkaansa löytyy edellä mainitusta muistojulkaisusta, joka sisältää...
Haluaisin listan (viisi kirjaa) kaunokirjallisista nykyteoksista aiheista Iloinen 20-luku Suomen itsenäistymisen ajan tarinat 387 Tässä hieman laajempi listaus aiheista: Suomen itsenäistymisen ajan tarinat Westö: Missä kuljimme kerran Pekkola, Pasi: Huomenna kevät palaa Saarto, Timo: Kuoleman kuukausi Mustonen, Enni: Ruokarouva Mustonen, Enni: Verenpisara ikkunalla Oranen, Raija: Maan aamu Oranen, Raija: Fanny Mikkanen, Raili: Laulu tulipunaisesta huoneesta Tikkanen, Märta: Emma ja Uno Rajala, Panu: Kuningasajatus Koivukari, Tapio: Luodetuulen maa Vakkuri, Juha: Mannerheim ja saksalainen suudelma Jaatinen, Pekka: Varjo : 1917 – 1918 Kaarnakari, Ville: Operaatio Kagaali Skiftesvik, Joni: Isäni, sankari Linna: Täällä Pohjantähden alla Iloinen 20-luku Eerola, Ville: Nuori Waltari Hämeen-Anttila, Virpi: Käärmeitten kesä ja myöskin muut Karl Axel Björkin tutkimukset...