Laulu sisältyy Nanny Rantamäen dramatisoituun leikkiin "Saanatunturin tontut". Se puolestaan sisältyy hänen kirjaansa "Harakan tossut" (Lasten keskus, 1986; laulun melodianuotinnos, sanat ja leikkiohjeet). Kirjan mukaan sävelmä on suomalainen kansansävelmä. Myös kirjassa "Kulkunen" (Sesam, 1982), joka on Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu, on laulun sanat ja leikkiohje. Kirjan mukaan laulu lauletaan "Leikissä liehuu lapsukaiset" -laulun sävelmällä. Pelkät laulun sanat sisältyvät "Aapisten lukukirjan" osaan 2 (WSOY, 1995, s. 76-77).
Ester Ahokaisen runo "Kynttilät" alkaa: "Pieni joulukynttilä pöydälläin mulle liekein...". Runo sisältyy esimerkiksi Tuula Simolan toimittamaan kirjaan "Joulu ihanin : joulurunoja" (Otava, 1997) ja kirjaan "Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa" (Valistus, 1949).Runon on säveltänyt Martti Hela. Laulu sisältyy nuottiin Hela, Martti: "Sininen sikermä : nuorten lauluja" (WSOY, 1956).
Julius Caesarin uusin suomennos on Lauri Siparin vuonna 2006 julkaistu käännös. Siparin tulkitsemana kysymyksessä mainittu Antoniuksen repliikki on seuraavanlainen:
"Paha elää tekijänsä jälkeen,
hyvä menee usein hautaan luiden kanssa -"
Tässä valikoima kaunokirjallisuutta, joka kertoo ensimmäisestä maailmansodasta tai sivuaa sitä:
Remarque, Erich Maria: Länsirintamalta ei mitään uutta
Hemingway, Ernest: Jäähyväiset aseille
March, William: Komppania K : romaani
Manning, Frederic: Harva hyvin kuolee
Findley, Timothy: Sota
Faulks, Sebastian: Mustarastas laulaa
Lemaitre, Pierre: Näkemiin taivaassa
Jaatinen, Pekka: Varjo : 1917-1918
Håkanson, Nils: Rautakallo
Hasek, Jaroslav: Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa
Merenmaa, Martti: Aamu keisarin kaupungissa
Lehtonen, Joel: Sorron lapset ; Punainen mies
Hietamies, Laila: Satakielimetsä
Hirvisaari, Laila: Pihkovan kellot
Andric, Ivo: Neiti
Riley, Lucinda: Keskiyön ruusu
Go, Justin: Katoava aika
Brockmole...
Tällaista tilastoa emme onnistuneet löytämään. Alla on linkki sivustolle, josta löytyy mm. Zimbabwessa salametsästettyjen norsujen määrä, mutta se kertoo vain vuosista 1980-1993, ja tosiaan vain salametsästyksestä:
http://www.poachingfacts.com/poaching-statistics/elephant-poaching-statistics/
Kuva on hieman epäselvä, mutta voisi olla joku turkiskuoriainen. Jos asut kerros- tai rivitalossa kannattaa ottaa yhteyttä isännöitsijään jos asut omakotitalossa niin hyönteismyrkkyjä joutunee käyttämään useamman kerran.
Hei,
Kyseessä on Dorothee Lehmannin 1988 ilmestynyt teos Dagmar- Ein Bericht der für Hoffnung steht. Kirjasta on suomennettu voin tuo Valittujen palojen lyhennetty versio kirjassa, joka ilmestyi 1992 (ISBN 951-9059-64-4)
Sisältö: Oikeudenkäynti / Clifford Irving ; suomennos: Seppo Sauri. - Alkuteos: Trial. Dagmar / Dorothee Lehmann ; suomennos: Markku Mannila. - Alkuteos: Dagmar. Iskujoukko / S. K. Wolf ; suomennos: Eero Mänttäri. - Alkuteos: MacKinnon's machine. Valkoinen puuma / R. D. Lawrence ; suomennos: Auli Hurme-Keränen. - Alkuteos: The white puma
Tuo Valittujen palojen osa saatavissa kaukolainaksi Varastokirjastosta.
En löytänyt tällaista vertailua. Kultakaivosten ja kullan jalostamisen ympäristövaikutuksista löydät lisätietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/07/ulkolinja-vaarallinen-kulta-jalometalli-joka-liikuttaa-koko-maailmaa
https://www.smithsonianmag.com/science-nature/environmental-disaster-gold-industry-180949762/
Eipä taida suomen kielessä olla yhtä sanaa kuvaamaan piikkipalloksi käpertyneen siilin tavoin puolustautuvaa ihmistä. Tai siis nyt on: ihminen on siiliytynyt, totta kai! Siiliytymninen on hieno esimerkki siitä, miten vakiintuneen sanan puuttuessa tarvittavan sanan voi johtamalla luoda itse. Siiliytyminen on tosi onnistunut tapaus sikälikin, että heti syntyy vahva mielikuva siitä, mitä tarkoitetaan. Hienoa, luovaa kielenkäyttöä kaikkinensa!
Tällaiset uudet sanat usein kuolevat käyttönsä jälkeen pois, mutta osa jää elämään ja vakiintuu. Monesti itse johdettujen, ei-vakiintuneiden sanojen tai kielikuvien "esittelyssä" lukijalle käytetään esimerkiksi lainausmerkkejä: 'Erkin syytökset vakavista...
Kirjastot.fi-sivulla oli pitkään oma ammatillinen keskustelufoorumi, mutta siitä luovuttiin vuonna 2023 keskustelualoitusten hiipuessa. Facebookissa, tai netissä muutenkaan, ei ole mitään yleisesti kirjastoammatillisten käyttämää keskustelufoorumia, mutta joitakin ryhmiä toki löytyy. Musiikkikirjastolaiset näyttää olevan näistä aktiivisin. Voit hakea lisää Facebookin ryhmiä kirjoittamalla hakukenttään "Kirjasto" ja valitsemalla hakutuloksista ryhmät. Hakutuloksen alkupuolella on paljon kirjallisuuteen keskittyviä ryhmiä, mutta kirjastoaiheisiakin löytyy alempaa.
Aihehaulla "kristillinen taide" tai "uskonnollinen taide" löytyy OUTI-verkkokirjastosta paljon aihetta käsitteleviä teoksia. Tässä muutamia:
Liisa Väisänen: Mitä symbolit kertovat: taidetta pintaa syvemmältä
Liisa Väisänen: Uskosta taiteeseen
Marianna Flinckenberg-Gluschkoff: Ikoni puhuu: tietoa ikonien kielestä ja tehtävästä
Pentti Lempiäinen: Seimestä Öljymäelle: hetkiä suomalaistaiteilijoiden teosten äärellä
Uskon tilat ja kuvat: moderni suomalainen kirkkoarkkitehtuuri ja -taide
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta. Kaukopalvelulomakkeen löydät Helmetistä Kaukopalvelun-sivulta Kaukopalvelu. Kaukolainat ovat maksullisia, kotimaan laina maksaa 4 euroa. Kaukopalvelu ilmoittaa sinulle, kun laina on noudettavissa valitsemastasi kirjastosta.
Tämän runon kirjoittaja ei selvinnyt. Monen muun pikkutuhman lorun lailla se on saattanut kulkea kansan suussa pitkään, ilman tietoa alkuperästä. Tietäisikö joku tämän palstan lukijoista runon kirjoittajan?
Marianne on ranskalainen yhdysnimi nimistä Marie ja Anne. Kyseessä on alkuaan Jeesuksen äiti ja isoäiti.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
Katso myös Väestörekisterikeskuksen nimipalvelua, josta löytyy tietoa etunimien yleisyydestä Suomessa eri aikoina:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Suomen kustannusyhdistys julkaisee tilastojaan verkossa. Esikoisteosten osalta saatavissa on ajanjakso 2008-2022. https://tilastointi.kustantajat.fi/vuositilasto/esikoisteokset/2022
Tätä vanhempia esikoisteostilastoja pitänee tiedustella suoraan yhdistykseltä. Yhteystiedot täällä: https://kustantajat.fi/yhteystiedot
Helsingin Sanomat palkitsi vuonna 1975 parhaana esikoisteoksena Pirkko Saision romaanistaan Elämänmeno (J. H. Erkon palkinto). Palkitsemistilaisuutta käsittelevässä artikkelissa lehti mainitsi vuoden 1975 esikoisteosten sadon olleen "määrällisesti huomattavan niukka". Saision lisäksi mainitsemisen arvoisia olivat Eila Kostamon Karinkävijät, Kullervo Kukkasjärven Aurinkotuuli, Marja Hujalan Maailma sitten...
Aira Samulinin elämästä kertovat teokset Soturi ja sunnuntailapsi (WSOY 1987) sekä Auringonpimennys (WSOY 1989) ovat ilmestyneet yhteisniteenä tänä vuonna. Kirjojen ajantasaisen saatavuuden voitte tarkistaa PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/
Tätä vastausta kirjoitettaessa uusinta painosta on mm. hyllyssä Tampereen pääkirjasto Metsossa, Lentävänniemen sekä Peltolammin kirjastossa.
Mikäli teillä on kirjastonkorttiinne hankittuna nelinumeroinen tunnusluku, voitte halutessanne tehdä varauksen PIKI-verkkokirjastomme kautta myös hyllyssä olevaan aineistoon ja saada etsimänne teoksen kuljettetuksi siihen kirjastoon, mikä on Teitä lähinnä.
Lisätietoa varauksen tekemisestä sivulla http://www.tampere.fi/kirjasto/...
Espoossa ja Vantaalla lehden tilaus on loppunut tämän vuoden lopulla. Espoossa lehti vaihdettiin asiakastoiveena toiseen espanjankieliseen lehteen, joka kenties on hieman helppolukuisempi.
Helsingin Pasilaan lehti näyttäisi vielä tulevan Helmetin säilytystietojen mukaan. Sieltä voi tilata vanhempia numeroita ilmaiseksi koko pääkaupunkiseudulle. Uusin on luettavissa vain kirjastossa kunnes seuraava lehti saapuu.
Lisäksi lehti löytyy Helmetin e-lehtipalvelu PressReaderistä.https://www.pressreader.com/spain/muy-interesante/20210125/details
Kirjastokortilla sisään kirjautumalla näet myös lehden arkiston.
Lehdellä on myös nettilehti osoitteessa https://www.muyinteresante.es/
Helmet-kirjastossa on vastaushetkellä käytössä kolme e-lehtipalvelua, joista voi lukea ulkomaisia lehtiä ja joita voi käyttää myös kotoa.
The Guardian ja Forbes löytyvät luettavaksi PressReaderistä. Muita nimeämiäsi lehtiä e-valikoimistamme ei ainakaan tällä hetkellä löydy eikä niitä ole tilattu Helmet-kirjastoihin.
Nykymuotoisen jäätelön arvellaan syntyneen 1700-luvulla. Jäätelötötterö on luultavasti syntynyt vasta 1800-luvulla. Jos 800- tai 900-luvulla seikkailevalla Sinbadilla elokuvassa todella on käsissään jäätelötötteröitä, ne on sijoitettu väärään aikakauteen.
On silti mahdollista, että jo ennen ajanlaskun alkua Persian alueella olisi syöty jäätelöä muistuttavia, jäällä tai lumella jäähdytettyjä jälkiruokia. Lisäksi samaan aikaan oli jo olemassa kovetetusta vohvelista valmistettuja tötteröitä, jotka muistuttaisivat nykyistä jäätelötötteröä. Kolmanneksi Sinbadin seikkailut ovat satuja, joissa otetaan muutenkin vapauksia realismin suhteen.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Sinbad_the_Sailor
https://en.wikipedia.org/wiki/Ice_cream
https...
