Uusia varauksia voi tehdä Helmetissä ja Taskukirjastossa aamupäivällä 11.5.20. Tarkempaa kellonaikaa ei ole ilmoitettu, mutta kannattaa seurata tilannetta Helmetin etusivulta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Negatiivisen palautteen antaminen (Niin kuin palaute yleensäkin) on taitolaji.
Verkosta löytyy paljonkin erilaisia listoja, jotka kertovat miten palautetta pitäisi antaa rakentavasti.
Yhteistä kaikille on muutama seikka:
Ole rauhallinen ja selkeä antaessasi palautetta
Anna negatiivinen palaute aina mahdollisimman yksityisesti
Arvioi asiaa, älä ihmistä
Anna palautetta vain asioista, joita voi muuttaa
Kuuntele palautteen saajaa
https://eioototta.fi/nain-annat-negatiivista-palautetta/
http://xn--vauhtipyr-32a0r.fi/blog/kritiikin-antaminen-ja-saaminen-ystavyyssuhteissa/
https://www.ttl.fi/tyopiste/palaute-on-tyoelaman-pienin-suuri-asia/
https://www.aamulehti.fi/kolumnit/art-2000007481567.html
Luulen, että myös palautteen...
Hei,Varsinaista chick litiä ei taida olla isommalti selkomukautettu. Toki löytyy ainakin muutamia ja uusia selkomukautettuja ilmestyy jatkuvasti. Tässä olisi muutama tarjokas:Takala, Tuija. Lauralle Oikea. Vantaa: Avain, 2018.tämä on ehkä aidointa chick litiä selkonaMarttinen, Tittamari. Sarjarakastuja. Helsinki: Avain, 2022.Savola, Katri, Johanna Veistinen, ja Katja Villanen-Juvakka. Sydän Tekee Kuperkeikan. Helsinki: Oppian, 2024.Veistinen, Johanna. Kesätuuli Kuivaa Kyyneleet. Helsinki: Oppian, 2024.Kirjaston tietokannasta löytyy hakemalla selkokirjat-asiasanalla ja rajaamalla hakutuloksia kaunokirjallisuuteen. Löytyy sekä aikuisten ja nuortenkirjoja, joista voi valita sopivia. Toivottavasti näistä löytyy sopivia.
Käräjäoikeuden tuomarit ovat osa oikeusministeriön alaista valtionhallintoa ja siten valtion palkkalistoilla. Käräjäoikeudet on jaettu alueellisesti siten, että puhutaan mm. Helsingin käräjäoikeudesta. Virastolla ei kuitenkaan ole yhteyttä Helsingin kaupungin organisaatioon vaan ilmaisu on tekninen. Lautamiehet valitsee kuitenkin kunnanvaltuusto.
Heikki Poroila
Kelpaisiko tirppa l. kirppa?
"Leikkivälineitä kaksi lyhyttä ja kaksi pitempää keppiä. Leikkijöitä kaksi. Maahan asetetaan 'napa'. Leikkijät heittävät yhtä pitkän matkan päästä kumpikin pienemmän keppinsä ja se, joka saa heitetyksi keppinsä lähemmäksi 'napaa', pääsee ensiksi lyömään. Isommalla kepillä lyödään, vasemmalla kädellä nostatetaan pienempää. Toinen pelaajista koettaa saada kepillänsä kosketuksi edellisen lyömää 'kirppaa'. Jos hän osuu siihen ilmassa saa hän 10:n, maassa vielä liikkeessä 5. Nyt ulkona oleva saa heittää 'kirpan' 'navan' luo, siitä paikasta mihin 'kirppa' tuli maahan. Jos hän saa heitetyksi 'kirpan' lähemmäksi 'napaa' kuin pitempi keppi on pääsee hän lyömään. Leikin alussa on määrättävä kuinka paljon on saatava...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyi tosiaan v. 2017 tieto, jonka mukaan tipitaari tarkoittaa tärpättiä. Asiaa voisi vielä tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta (https://www.kotus.fi/). Kysymyksen voi kirjoittaa lomakkeelle osoitteessa :https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Olikin haasteellinen kysymys...
Selkokirjat ovat tietysti hyviä, mutta niiden aiheet ovat usein joko liian aikavia tai liian lapsellisia.
Löysimme lastenkirjastonhoitajan kanssa muutaman uuden ja kivan, molemmille sukupuolille sopivan kirjan:
Marita Hauhia ja Anne Randen: Emman ja Eetun yllätyslöytö (kirja saatavissa myös Arabia-suomi version)
Maria turtschaninoff:Helsingin alla (fantasia)
Jaana Levola: Heppapoika
eemu Saarinen: Pallosankari Unski (voi olla tytöisäkin hauska)
Aikuisten selkokirjoista voisi Viheliäinen Vihtahousu voisi olla mahdollinen (tosin saattaa olla pelottava. sisältää suomalaisia kummitustarinoita)
Helppolukuisista kirjoista voisi Kahjo kouluni -sarja sopia vielä 12 vuotiaillekin.
Nadja Fendrich: Nuoli urhea...
Kyseessä on Lassi Nummen runo Minun rakkauteni kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan (1954). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Lassi Nummi: Runot 1947-1977 (1978) sekä antologioistaTämän runon haluaisin kuulla 3. (toim. Juha Virkkunen ja Satu Koskimies, Tammi, 2000) ja Muista runolla (toim. Irina Björkman ja Heini Kantala, 2009).
Kaikki edellä mainitut teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Voitte tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suurin osa annetuista vihjeistä viittaa kyllä vahvasti juuri Oiva Paloheimon Tirlittaniin. Ensipainoksestaan lähtien Tirlittanin sidotut laitokset ovat ilmestyneet pohjaväriltään vihreissä kansissa ja kirjan selkä on ollut vihreä. Kansikuvassa toki on runsaasti keltaistakin väriä.
Tirlittanin nykypainokset ovat aivan samannäköisiä kuin vuoden 1953 alkuperäislaitos tai 60-70-lukujen vaihteessa ilmestyneet painokset. Kaikissa on sama Rolf Sandqvistin mustavalkokuvitus.
Tirlittanilla on läpi kertomuksen mukanaan okariino; soitin näkyy useassakin kuvassa ja ainakin yhdessä Tirlittanin nähdään sitä soittavan (s. 13). Samaisessa kuvassa on koivujakin.
Ainoa kysymyksen vihjeistä, joka ei sovi Tirlittaniin, ovat nuo lumpeenlehdet hiuksissa, joka...
Kollegani oli selvitellyt asiaa. Helle Kannilan hauta sijaitsee Hietaniemen hautausmaan uudella puolella. Sen sijainti on 02-02-21B-18-0296 eli aivan Mechelinin kadun vieressä. Opastusta löytyy osoitteesta https://www.helsinginseurakunnat.fi/hautausmaat/hietaniemi.html.
Voitto Viron teos “Vanha hautausmaa : Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas” (Otava, 1993). Käsittelee Hietaniemen hautausmaata. Vanhempi painos on suppeampi, joten nämä 1990-luvulta alkaen otetut painokset ovat kattavampia. Jonkin verran kuuluisuuksien hautoja on mainittu osoitteessa http://juhankotisivu.arkku.net/kuuluisuuksien_hautoja.htm. Mitään kattavaa listausta suomalaisten hautapaikoista ei kuitenkaan taida olla olemassa.
Tällä palstalla on aiemminkin kysytty teosten painosmääristä. Valitettavasti niistä ei ole koottua tietoa, joten joudumme arvailemaan.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta) https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärien vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen. https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Maamme kirjaa on julkaistu monina eri painoksina. Cajanderin alkuperäisenä tai korjattuna suomennoksenakin 61 eri painosta. Painosmäärät voivat kirjoilla vaihdella muutamasta sadasta muutamiin tuhansiin eli olisikohan Maamme kirjaa julkaistu noin 100 000 kpl. (...
Helsingin kadunnimet 1 -julkaisussa kerrotaan: "Toivonkatu [...] 1840- luvulla muodostettuihin kaupungin vuokra-alueisiin kuuluneen huvilatontin nimestä Toivo. Nyk. suom. nimiasu vahvistettu 1909, sitä ennen Toivokatu".
Leireillä menehtyneistä löytyy monenlaisia tietoja esimerkiksi Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelusta:
https://sotasurmat.narc.fi/fi/
Toinen verkosta löytyvä aineisto on valtiorikosylioikeuden aktit, joita voi hakea Kansallisarkiston digitaaliarkistosta sukunimen perusteella:
http://digi.narc.fi/digi/search.ka
Leireiltä selvinneiden tietoja voi löytyä Sotavankilaitoksen arkistosta, jota säilytetään Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Sotavankilaitos
Sotavankileirin vankikortisto on digitoitu ja haettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=111047.KA
Henkilötietoja ajalta voi löytyä myös ajan sanomalehdistä, joista voi tehdä tekstihakuja Kansalliskirjaston digitaalisista...
Iso suomen kielioppi kertoo muodon olevan mahdollisuusrakenne, joka tarvitsee toimiakseen myös olla-verbin, eli se on muotoa "olla tavattavissa". Verbiliitto ilmaisee dynaamista mahdollisuutta. Tämän rakenteen voi muodostaa mistä tahansa ns. transitiiviverbistä: esim. "olla korjattavissa", "olla tehtävissä". Lisää aiheesta Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1584
FT Heli Pekkarinen on tutkinut rakennetta. Lisää tietoa rakenteen kehityskulusta löytyy mm. näiltä sivuilta:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/mahdollisu…
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/kurssi2.htm
Seuraava vastaus perustuu Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaan Sukunimet (Otava, 2000 uudistettu laitos).
Lintunen, Lintu ja Lintula sisältäisivät ikivanhan suomalaisen henkilönimen. Vanhoihin suomalaisiin ja erityisesti karjalaisiin nimiin sisältyi paljon linnun nimityksiä. Lintu-pohjaisia nimiä on jo keskiajalla esiintynyt Savossa, Karjalassa Hämeessä ja Satakunnassa. Lintunen on edelleen savolainen ja karjalainen sukunimi. Sen kantajia on edelleenkin paljon Joroisissa, Juvalla, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä.
Saarikoski-nimi on yleinen kosken nimenä eri puolilla Suomea. Talon ja suvun nimenä se on esiintynyt vain Pohjanmaalla. Saarikoskia on ollut Etelä-Pohjanmaalla, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla. Talonnimenä Saarikoski on...
Lausuntopalvelu.fi on oikeusministeriön ylläpitämä ja tuottama verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden pyytää ja antaa lausuntoja sähköisesti. Ko. palvelu ja siinä oleva sisältö on julkista
Lausuntopalvelusta löytyy lausuntopyyntö Arviomuistio alaikäisavioliittojen sääntelytarpeesta. Mukana on Suomen ortodoksisen kirkon vastaukset ja kommentit lausuntopyynnön kysymyksiin.
Marcel Aymén kirjat Delphinestä ja Marinettesta, joihin Kippurahännän kertomuksia perustuu, ilmestyivät vuosina 1934–46. Vuonna 1940 ilmestynyt Le mouton sisältää vaivihkaisen viittauksen sotaan, joten lienee sallittua olettaa, että kirjat sijoittuvat suurin piirtein kirjoittamisajankohtaansa. Vastaani ei tullut viitteitä siitä, että meillä televisioitua piirrossarjaa olisi ajantasaistettu tai modernisoitu, joten kaiketikin myös piirrossarjan tapahtumien voisi arvella ajoittuvan 30- ja 40-lukujen vaihteen tienoille. Piirrossarjan visuaalinen toteutus pohjautuu kirjoista 80- ja 90-luvulla otettuihin Claudine ja Robert Sabatierin kuvittamiin uusintapainoksiin.
Planète Jeunesse - Les Contes du Chat Perché (1994) (planete-jeunesse.com)
Lahti Osakeyhtiön toimialana oli puunjalostusteollisuus. Toiminta Lahti Osakeyhtiö -nimellä alkoi 1941, jolloin vanhin Lahden kauppalassa ja kaupungissa toiminut teollisuuslaitos Lahden Saha joutui Kansallis-Osake-Pankin haltuun. Tällä nimellä toiminta jatkui vuoteen 1952, jolloin Lahti Osakeyhtiö liitettiin Rauma-Repola -konserniin. http://www.lahdenmuseot.fi/kuka-mita-lahti/lahden-historia/teollisuuskaupunki/lahden-puunjalostusteollisuus-sotien-jaelkeen/
Lisätietoja teoksissa:
Lahden historia 3 : Lahden talouselämän historia. Lahti 1996. s. 316-318
Könönen, Terho A.: 100 vuotta sahausta Lahdessa. Lahden Saha 1969-1965. Lahti 1969
Ainoa tapa, miten saat kirjastokorttisi numeron on käydä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjaston toimipisteessä. Jos kortti on kadonnut, sinulle tehdään uusi kortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä joitakin vinkkejä.
Koskinen, Karoliina: Likkoje jutui (Minerva 2006)
Laaksonen, Heli: useita runokokoelmia
Luhtanen, Sari & Paju, Tiina: Maisa & Kaarina. Naisen nyrkkisäännöt (Otava 2004)
Oksanen, Aulikki: Kootut mustelmat : runoja ja lauluja (WSOY 1992)
Perttula, Pirkko-Liisa: Harmaat pantterit (Otava 2011)
Toppi, Merja: useita runokokoelmia
