Muistelemasi kirja on Sisko Latvuksen Kaksi sateenkaarta (WSOY 2014).
Kirja sijoittuu vuoteen 1991, kun Neuvostoliitto hajoaa. 15-vuotias Inna muuttaa inkerinsuomalaisen perheensä kanssa Pietarista Helsinkiin. Ensirakkaus Daniel jää Pietariin.
En löytänyt kummankaan nimen alkuperälle selitystä paikannimiä käsittelevistä julkaisuista. Myöskään möllö tai pesos eivät yksistään tarkoita mitään ainakaan Kielitoimiston sanakirjan tai murresanakirjan mukaan. Voit kysyä asiaa suoraan Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta.
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Lisätietoa paikannimistä: Suomalainen paikannimikirja https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Vuonna 2008 satavuotiaita tai sitä vanhempia oli yhteensä 514 (77 miestä, 437 naista). Kuluvan vuoden osalta tilastoja ei ole vielä saatavissa.
100-vuotiaita oli yhteensä 242 (miehiä 35, naisia 207), 101-vuotiaita 137 (miehiä 25, naisia 112), 102-vuotiaita 74 (miehiä 11, naisia 63), 103-vuotiaita 28 (miehiä 2, naisia 26), 104-vuotiaita 12 (miehiä 1, naisia 11), 105-vuotiaita 10 (kaikki naisia), 106-vuotiaita 7 (kaikki naisia), 107-vuotiaita 3 (2 miestä, 1 nainen) sekä yksi 111-vuotias mies.
Lähde: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
Voisiko kyseessä olla Walter Moersin ”Huviretki hukkateille”? Kansikuva näkyy osoitteessa http://www.risingshadow.fi/library/book/968-huviretki-hukkateille-seikk…. Se on tosin uudempi kuin muistamasi ajankohta.
Kysymys kannattaa suoraan ohjata kaupungin rakennusvalvonnasta vastaville. Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimiala huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista.
Kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelun ja neuvonnan yhteystiedot:
https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot/
Asiakaspalveluun voi olla yhteydessä puhelimitse tai jättää kysymyksen verkkolomakkeen kautta.
21.7.2014 oli maanantai. Tieto löytyy esimerkiksi internetistä löytyvistä monista laskureista, joita löytyy mm. hakusanoilla "ikuinen kalenteri" tai "aikalaskuri". Lisäksi vastaajalla on tallella vuoden 2014 pöytäkalenteri, josta tieto löytyi.
Pirkko-valssi löytyy Dallapén vihkosesta Dallapé 70 : suosituimmat humppasävelmät N:o 3 ja samoin nuottijulkaisusta Dallapé-orkesteri : Tanssiorkesteri Dallapé ; 38 (1937). Edellinen on myös Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
"Yrjö on mörökölli" löytyy Aukusti Salon ja Urho Somerkiven Meidän lasten aapisesta (7.p. 1945).
Topeliuksen Koivu ja tähti sisältyy moniin kansakoulun lukemistoihin,
esim. K.A. Horman, Hilda Huntuvuoren ja E.A. Saarimaan Kansakoulun lukukirja I:een (5.p. 1945).
Lausetta "Sieneni on niin sininen", sanoi Enni ei aapisista löydy,
mutta kyseessä voi olla Metsässä-sadun Enni: "Eino muisti kissankellon.
Voi, miten sininen se on, Enni huudahti." Satu on Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapisessa (8.p. 1957).
Etsimäsi Eeva-Liisa Mannerin runo on nimeltään Puutarhuri palasi puutarhaan ja se sisältyy kokoelmaan Jos suru savuaisi (1968). Runo on luettavissa myös Mannerin koottujen runojen kokoelmasta Kirkas, hämärä, kirkas (toim.Tuula Hökkä, 1999).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teosten saatavuuden Lastu-kirjastoissa.
http://lastukirjastot.fi/search?query=jos+suru+savuaisi&searchtype=Biblioteket&sort=Relevance
Tämä on sen tyyppistä tutkimusta ja tietoa, että sitä kannattaa tiedustella Aalto yliopistolta, jonka osa Kauppakorkeakoulu nykyään on. Taloustieteen laitos löytyy täältä https://www.aalto.fi/fi/taloustieteen-laitos, ja kirjaston eli oppimiskeskuksen tietopalvelun tiedot täältä https://learningcentre.aalto.fi/fi/tietopalvelut-ja-tiedonhankinnan-opetus/ sekä osoite, josta voi kysyä oppimiskeskus@aalto.fi.
Hei! Itse musiikkivideon alkuperästä en saanut laajemmin tietoa mutta luultavimmin musiikkivideolla ajassa 0.09 (linkki alla) esiintyvä näyttelijä joka heittää vastanäyttelijää laukulla on Lauri Nurkse. Nurkse on ollut 2000-luvun alussa mukana useammissa pientuotannoissa ja ajan mukaan isommissakin. Saattaa olla mahdollista että otokset ovat otettu jostakin näistä tuotannoista jos niitä ei ole tehty nimenomaisesti musiikkivideota varten.
Smak,Nousen-musiikkivideo Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=uQQl0vR6_qw
Lauri Nurkse Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&limit=0&f…
Smak on julkaissut vuonna 2005 DVD:n nimeltä Gloria Mundi, jolta kyseinen...
Kukkian valssin sanat ja nuotti (melodia, sointumerkit) löytyvät nuotista Sipponen, Eino: Eino Sipposen sävelmistöä : tangot, valssit, laulut, humpat, jenkat. Vihko n:o 2. Tämän nuotin saa lainaksi ainakin Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Voit mennä lähimpään kirjastoosi ja tehdä kaukolainapyynnön.
Hei,
Tässä olisi ainakin hyvä ehdokas Suomen vanhimmaksi moottoripyörälehdeksi:
Suomen moottorilehti
Linkki digitoituun aineistoon Vuosien 1924-1929 digitoidut numerot vapaasti verkossa
Vuosien 1930-1944 digitoidut numerot käytettävissä vapaakappalekirjastoissa
Aikakauslehti
Werner Söderström 1924-1946.
Teto tästä lehdestä löytyi Varastokirjasto Finnasta (vaari.finna.fi). Hakusanoina käytin: moottoripyörät, aikakauslehdet ja rajasin aineistotyypin lehtiin. Vapaasti verkossa olevat digitoidut numerot löytyvät Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelusta.
Hyvä kakkonen on Moottoriurheilu, joka oli Suomen moottoriliiton virallinen äänenkannattaja ja...
Linkin takaa löytyy The most mysterious song of the Internet eli "internetin salaperäisin laulu". Tämän Youtubesta useina versioina löytyvän laulun alkuperää on tiettävästi yritetty selvittää jo kauan, mutta vasta 2019 siitä tuli viraali ilmiö, kun se pääsi Youtuben sarjaan Tales from the Internet. Kukaan ei silti vieläkään tiedä laulun nimeä, sen esittäjää eikä sen tekijöitä.
Taustakertomuksen mukaan saksalainen nuorukainen - josta tiedetään nimimerkki Darius S. - äänitti laulun c-kasetille vuonna 1983 tai 1984 saksalaisen NDR-radiokanavan nuortenohjelmasta. Ohjelmaa tuolloin juontanut Paul Baskerville kommentoi kesällä 2019, ettei muista eikä tunnista tällaista laulua.
Musiikki on tyyliltään tuon ajan "uutta aaltoa" tai post punkia....
Yrjö Koskinen on julkaissut runoja Suomettaressa sekä Joukahainen-albumissa. Etsimänne runo on ilmestynyt Joukahaisessa (Joukahainen VI, 1869).
Käytetty lähde: Suomen runotar I, 6.p. (Kirjayhtymä 1990)
Miimon perusteella kyseessä voisi olla Matleena ja Anna Taurialan Runoaapinen (Artko, 1978), joka on runomuotoinen seikkailukertomus Miimon, Bäbän, Danin ja Eetun retkestä ihmeelliseen metsään ja lammelle, jossa he tapaavat lammenhaltijan, räpylävarvas Samin ja hyllyväpylly Simin sekä muuta hassua väkeä.
Sankarihautoja (Hjältegravar) on ilmestynyt Diktoniuksen runokokoelmassa Stenkol vuonna 1927. Arvo Turtiaisen käännös Diktoniuksen runoista on julkaistu vuonna 1972 nimellä Runoni.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=diktonius+sten…
https://finna.fi
