Kyllä. Jatkokoulutuksen turvin ja muilla järjestelyillä valtaosa kansalaiskoulun opettajista sijoittui koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Lähde: Nurmi, V.: Kansakoulusta peruskouluun. WSOY, 1989
Katkelma on Arvi Jänneksen (Arvid Genetzin) runosta "Herää, Suomi!" vuodelta 1881, tosin hiukan muuttuneessa muodossa.
Runossa on kahdeksan säettä. Seitsemäs säe, josta rivit ovat, kuuluu näin:
"Vasta kun leijona valveutuu,
Loppuvi kärsimys Suomen;
Kun kuka kansoa halveksuu,
Sortuvi niin kuni juureton puu,
Silloin on Suomessa huomen."
Voit lukea koko runon alla olevasta linkistä Project Gutenbergiin. Runo löytyy myös mm. teoksesta Suuri runokirja (Karisto, 1998)
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/files/25790/25790-8.txt
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Suuri runokirja (toim. Hannu Sarrala), Karisto 1998
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvid_Genetz
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutamia kappaleita yksityiseen käyttöön. Siinä ei edellytetä, että kopioija omistaisi teoksen kappaleen, joten kirjastosta lainatun teoksen kopioiminen on myös sallittua. Jos levy on kuitenkin suojattu tehokkaalla teknisellä suojauksella, sitä ei saa 50 a §:n mukaan kiertää kopioimista varten. Kopioitavan kappaleen on oltava myös laillisesti valmistettu: 57 §:n mukaan korvausvelvollisuus voi syntyä, jos ”kappaleen valmistaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää”,...
Suomen historiaa lapsille löytyy esim. seuraavista
kirjoista:
Hanste, Tuulikki: Tarua ja totta: Suomen historian
lukemisto (WSOY)
Aikamatka Suomen historiaan (WSOY)
ja keskiajasta kertova Hetemaa: Suomen keskiaika.
Jos on intoa ja aikaa perehtyä löytyy Maijaliisa Dieckmannilta Porvoon historiasta kertovia lasten kirjoja: Keisari ratsastaa kaupunkiin
Kolme hopeasormusta
Hopeasormuksen taika.
Kuninkaantiestä löytyy lukuisia kirjoja, tässä muutama
esimerkki:
Gardberg C J: Kuninkaantie (Otava)
Kuninkaantieltä kerrottua: matkailijoiden kuvauksia 1700-luvulta (SKS), kirjat ovat aikuisille tarkoitettuja.
Kuninkaantiestä löytyy runsaasti materiaalia, lisää aineistoa voi etsiä esimerkiksi HelMet-aineistohausta käyttämällä sanahakua ja...
Useissa Helmet-kirjastoissa on bassokitaroita, joita voi lainata käytettäväksi kirjastojen äänitysstudioissa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_musiikkiosastoilla/Soitti…
Kotiin lainattavaa bassokitaraa ei valitettavasti kokoelmista löydy. Haun perusteella lainattavia bassokitaroita on Suomen kirjastoissa hyvin vähän.
https://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/soitinlainaus/
https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=OR&lookfor0%…
Hei, Kyseinen tarina on tuttu myös minulle (en voi tarkistaa, onko tämä nimenomianen löytämäni versio, koska meillä ei ole kirjaa kokoelmissa). Kyseessä voisi olla Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963).Kirja sisältää mm. tarinan Kesäpäivän säilöminen : Pirkko Karpin mukaan.
Sokerihappo kuuluu karboksyylihappoihin. Karboksyylihappoja löytyy luonnosta monista hedelmistä ja marjoista, mm. puolukasta, sitruunasta tai viinimarjoista.Lähteet:https://www.synonyymit.fi/sokerihappohttps://www.synonyymit.fi/karboksyylihappohttps://peda.net/kotka/perusopetus/kotkansaaren-koulu/kt/oppiaineet/kemia/jannen-ryhmat/3ok/fr/karboksyylihapot2https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/k9lu/saojm/6-hiiliyhdisteet/karboksyylihapot2Mälkönen, Pentti: Orgaaninen kemia. Helsinki: Otava, 1979
Taiteilijaa ei löytynyt Kuvataiteilijamatrikkelista eikä Ars mundista. Kannattaa lähettää kuva taidearvioitsijoille esimerkiksi huutokauppoihin, esimerkiksi:
Bukowskis
Helander
Mika Waltarin lehdissä olleita matkakertomuksia on ilmestynyt "Matkakertomuksia - Mika Waltarin matkassa 1927-1968" WSOY 1988. Waltarin matkakirjoja ovat "Lähdin Istanbuliin - totta ja tarua Euroopasta 1947" WSoy 1948 ja "Yksinäisen miehen juna " Wsoy 1929.
Hakemalla löytyi lopulta Hyvän olon hoitola Anne Sandbergin blogiteksti, josta löytyi hyvin samantapainen runo: http://annenhyvanolonhoitola.blogspot.com/2021/01/vuoden-alussa.html
Tiedustelin asiaa blogin kirjoittajalta, ja hän puolestaan kysyi asiaa ystävältään, joka oli tekstin aiemmin hänelle antanut. Ystävä oli saanut tekstin ulkoa opeteltavaksi joskus n. 55 vuotta sitten ollessaan seurakuntakerhossa. Hänellä ei valitettavasti ollut tietoa kirjoittajasta.
Runsaasta salapoliisityöstä huolimatta en valitettavasti onnistunut löytämään runoa mistään muualta, enkä siten myöskään sen tekijätietoja.
Desmond Marwoodin ja Paricia Ludlowin teoksessa Lasten runojen aarteet (2000, Desmond The children's treasury of verse, toim. ja suom. Leena Mäkijärvi) on Leena Mäkijärven käänös runosta. Runon otsikko on suomeksi Kukka muurin kolossa ja se on teoksen sivulla 21.
On olemassa käänteissanakirjoja eli sanakirjoja, joissa sanat ovat aakkosjärjestyksessä sanan lopusta alkaen. Niiden avulla voi siis löytää esim. suomen kielen it-loppuiset sanat.
Helmet-kirjastoista löytyy Suomen kielen käänteissanakirja (koostanut Tuomo Tuomi, 1980): http://helmet.fi/
Monesti käänteissanakirjoja on vain yliopistojen kirjastoissa, esim. tämä englannin kielen käänteissanakirja:
- Reverse English dictionary: based on phonological and morhhological principles (Gustav Muthmann, 1999)
Sepänkatu 19 Helsingin Punavuoren Joutsenen korttelissa on Puhvelista Punatulkkuun kirjan mukaan Suomen Punaisen Ristin rakennuttama talo. Rakennuksesta ja sen sisäpihan rakennuksesta on valokuvia kuvateksteineen Finna-tietokannassa (www.finna.fi). Kaupunginarkistosta löytynee talon piirustuksia ym. Aineiston saatavuutta ja tutkijansalin käytettävyyttä voi tiedustella kaupunginarkiston päivystäjältä, ks. Helsingin kaupunginarkisto | Helsingin kaupunki
Helsingin kaupunginmuseo on suljettu ainakin 10.1.2021 saakka ks. Helsingin kaupunginmuseo.
Lähteitä:
Ollila, Kaija ja Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita, s. 246-247
Sundman, Maud: Vardagsliv i södra...
Olisiko kyseessä tämä kirja?
TEKIJÄ Helakisa, Kaarina, kirjoittaja
TEOS Ainakin miljoona sinistä kissaa : saturomaani / Kaarina Helakisa ; kuvittanut Jori Svärd
PAINOS 2. painos 1984
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1978
ULKOASU 188, [1] sivua : kuvitettu ; 25 cm
Gustav Djupsjöbackan mukaan Oskar Merikannon yksinlaulun ”Skogsduvors toner”, op47, nro 1, sanoitus on peräisin tanskalaisen kirjailijan Jenny Blicher-Clausenin romaanista ”Farbror Frans : en stilfærdig historie” (1901), johon sisältyy myös runoja. Tämä runo, joka päätyi Merikannon laulun sanoitukseksi, on romaanin loppuvaiheessa. Laulun on suomentanut Ilta Koskimies nimellä ”Metsäkyyhkyset”. Laulun suomenkielinen sanoitus ei ole suoraan romaanin suomennoksesta, vaan erillinen käännös. Ruotsinkielisen sanoituksen alkuperästä ei ole tietoa.
Blicher-Clausen kirjoitti romaaninsa tanskaksi. Tanskankielistä alkuteosta en pääse näkemään, mutta se on saatavissa kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta. Romaanin on kääntänyt ruotsiksi...
Kysyjän etsimä laulu on vuonna 1919 ensimmäisen kerran julkaistu I Betlehem lyste en stjärna, op. 103, nro 4. Alkukielisen tekstin tekijää ei varmuudella tiedetä, mutta kyseessä saattaa olla Mikael Nyberg. Suomenkielisen tekstin Jo paistavi tähtönen Betlehemin on laatinut Jussi Snellman. Tekijänoikeussyistä (Snellman kuoli vasta vuonna 1969) en voi tätä tekstiä tähän mukaan laittaa, mutta se löytyy monen vanhemman nuottikokoelman lisäksi WSOY:n vuonna 1982 julkaisemasta kokoelmasta Suuri joululaulukirja (toimittanut Elsa Kojo), joka löytynee useimpien kirjastojen kokoelmasta. Jos kysyjä ottaa sähköpostitse yhteyttä, voin ne sanat suoraankin lähettää.
Heikki Poroila
Eduskuntavaalien ehdokasmäärät voi poimia tarpeen mukaan Tilastokeskuksen Doria tilastoista http://www.doria.fi/handle/10024/67154 ,
tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.fi/tk/he/vaalit/index.html
tai oikeusministeriön vaalitulospalvelusta https://tulospalvelu.vaalit.fi/
Kysymys on ilmeisesti Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemästä laulusta "Juokse sinä humma", jonka melodia on kansansävelmä ja jonka sanoituksen Rautavaara on muokannut. Olavi Virta ei ole tätä kappaletta levyttänyt.Muistelemiasi "alkuperäisiä" sanoja en löytänyt. Lasse Erolan mukaan sanoituksen pohjana on ollut rekilaulu, joka sisältyy Erkki Ala-Könnin kokoamaan ”Härmän laulukirjaan”. Laulu on laulukirjassa nimellä ”Eihän se oo kumma : Kujanpään Kaappoo-kräätärin laulu”. Laulu alkaa: ”Eihän se oo kumma, kun poika on tumma”. Erolan mukaan Rautavaara muokkasi sanoitusta pitkään.Aiempi vastaus lähdeviitteineen tätä laulua koskevaan kysymykseen löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytyisi-...
Pienet kalat hakeutuvat nukkuessaan pohjan läheisyyteen kasvillisuuden sekaan tai kivien koloihin. Jotkut kalat saattavat lekotella kivien päällä. Kalat eivät vaivu niin syvään uneen, että uppoaisivat pohjaan. Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne nukkuvat silmät auki. Eri kalalajeilla on erilainen vuorokausirytmi.Lähde: Helsingin yliopiston kalatalouden professorin Hannu Lehtosen haastattelu Ylellä 12.8.2011 https://yle.fi/a/3-5405884
Päiviä, joina myöhästymismaksut annettiin anteeksi, on Helsingin kaupunginkirjastossa pidetty viimeksi vuosia sitten, edellisestä kerrasta on kulunut ainakin 15 vuotta. Seuraavan vastaavan päivän järjestämisestä ei ole mitään suunnitelmia; todennäköistä on, ettei sellaisia enää järjestetä.
Jos asiakas ei pysty maksamaan hänelle kertyneitä maksuja, niistä on mahdollista anoa vapautusta. Lisätietoa tästa löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivulta http://www.lib.hel.fi/page/804EE080-A8EF-403A-80AC-CCB0AD6A2074.aspx
