Kyllä vain, selkokieli tarkoittaa helppoa suomen kieltä, joka sopii ihmisille, joille yleiskieli on syystä tai toisesta liian vaikeaa. Selkokielestä voi lukea lisää Selkokeskuksen sivuilta.
Kirjojen selkomukauttaminen tarkoittaa sitä, että kirjan kieli on mukautettu selkokielelle. Tämä selviää esim. Tieteen termipankin määritelmästä. Esim. monia klassikkoteoksia (ja uudempia kirjoja) on selkomukautettu, eli niistä on tehty selkokieliset versiot yleiskielisten rinnalle.
Sinuhe egyptiläisen ensimmäinen painos julkaistiin v. 1945 kahdessa osassa. Kirjasta julkaistiin samana vuonna toinen painos ja se on yhteensidottu. Tiedot löytyvät Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia) ja esim. kirjasta Mika Waltarin juhlakirja (WSOY 1958) Sinikka Musikan kirjoittamasta osasta Mika Waltarin tuotanto.
Löytämieni Gandhin kuolemaa koskevien sitaattien joukosta lähimmäs tämän suuntaista ajatusta on tainnut osua Gandhi itse. Kirjassaan Brahmacharya Gandhi and his woman associates Girja Kumar mainitsee Gandhin suorastaan toivoneen kuolemaa salamurhaajan uhrina. Kumarin mukaan Gandhi sanoi useasti, että hän olisi "väärä Mahatma", jos hän kuolisi luonnollisen kuoleman. ("Gandhi is also on record for his wish to die at the hands of an assassin. He had said several times, he would be a 'false Mahatma' if he were to die a natural death." Kumar, s. 357)
Siskan tunnussävelmän sävelsi saksalainen nykysäveltäjä Eberhard Schoener. Teemalla ei näytä olevan muuta nimeä. Se on kuultavissa muun muassa YouTubessa.
Schoener sävelsi myös musiikin Siskan kaikkiin jaksoihin ja esimerkiksi Kettu-sarjan tunnussävelmän.
http://krimiserien.heimat.eu/s/siska_eberhard_schoener.htm
Ilmatieteenlaitos tarjoaa sen havaintoasemiin perustuvaa tietoa menneiden ajankohtien lumimääristä. Vantaalla sijaitsee yksi tällainen havaintoasema Helsinki-Vantaan lentoasemalla, ja sen mukaan lunta on tullut 7 cm verran 3.4.2024, kun taas edeltävinä päivinä lumen määrä on ollut olematonta.Lähteet:https://fmiodata-timeseries-convert.fmi.fi/Vantaa%20Helsinki-Vantaan%20lentoasema:%201.4.2024%20-%207.4.2024_2385a14e-fcb7-42e6-a51a-5221f071c7c0.html
Pakolaisista, maahanmuuttajista ja/tai ulkomaisista vieraista kertovat esim. seuraavat pikku koululaisille sopivat kirjat:
Marttinen, Tittamari: Severin yllätysvieras. Tammi 1997 (Kirjava kukko-sarja), ISBN 951-31-0978-X ;
Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan?
Scritti 1999 (ISBN 952-5298-05-1);
Talvio, Pirkko: Minä olen Davor. Tammi 1994 (Vihreä varis-sarja), ISBN 951-31-0371-4 ;
Uspenski, Eduard: Fedja-setä menee kouluuun. Otava 1999(ISBN 951-1-16275-6)
Vähän toisenlaista näkökulmaa aiheeseen tarjoavat mm. seuraavat kirjat:
Oranen, Raija: Kolmimetrinen mies. Tammi 1989, ISBN 951-30-9122-8 ;
Scheffler, Ursel: Vakooja vintillä. Lasten keskus 1997 (Minäpä luen itse-sarja), ISBN 951-627-181-2 ;
Gaarder, Jostein: Haloo...
Jonkin verran kirjaa on lainattu HelMet-kirjastoista, mutta ei se mikään kovin suosittu ole. Vuoden 1945 painoksen 9 kappaletta on lainattu kirjaston järjestelmän mukaan parin vuoden aikana 6 kertaa. Uudempaa vuonna 1994 ilmestynyttä painosta puolestaan on HelMet-kirjastoissa 21 kappaletta, ja niitä on lainattu parin vuoden aikana yhteensä 51 kertaa. Teos on ilmestynyt myös ”Kootut kertomukset” -sarjassa, jonka painoksia HelMet-kirjastoissa on 32 lainattavaa kappaletta ja niissä lainoja 73.
Kaikkiaan kirjaa on siis 62 lainattavaa kappaletta, joille on kertynyt parin vuoden aikana lainakertoja 130. Se tekee noin 2,1 lainakertaa kirjaa kohti eli hiukan päälle yhden lainakerran vuodessa. Tosin tällä vastaushetkellä kirjaa näytti olevan HelMet...
Valitettavasti monet herkut katoavat kauppojen hyllyltä. Tuokin pussi kuulostaa kovin tutulta...
Kenties se olisi ollut jokin Fazerin alkuajan Mixeistä tai Cloetta Malacon Lauantaipussi?
Monet blogit ja lehtijutut muistelevat menneitä makuja. Ehkä kaipaamasi löytyy näiltä sivuilta? Esim.
https://www.niihinhetkiin.fi/2021/03/naita-nostalgisia-herkkuja-kaipaan.html
https://www.niihinhetkiin.fi/2021/03/naita-nostalgisia-herkkuja-kaipaan.html
https://focusonfavorites.fi/2014/03/15/menetetyt-tapaukset/
Jospa joku lukija muistaa tämän pussin ja lisää vastauksen kommentteihin.
Kysyjä tarkoittanee 4625 kHz taajuudella lähettävällä äänisignaalilla venäläistä UVB-76 -nimellä kutsuttua radioasemaa. Se on lähettänyt 1980-luvulta asti merkkiääntä, numerosarjoja ja radioaakkosia. Niiden tarkoituksesta on esitetty monenlaisia spekulaatioita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/UVB-76
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000864755.html
Vastaavia erilaisia numero- ja kirjainkoodeja lähettäviä lyhytaaltotaajuuksilla toimivia radioasemia on vuosikymmenten aikana ollut toiminnassa useita eri puolilla maailmaa. Näistä numeroasemiksi kutsutuista operoijista UVB-76 lienee pitkäikäisin. Numeroasemien arvellaan olevan valtioiden omistamia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Numeroasema
englanninkielisen wikipedian laajempi artikkeli:...
Lahdessa on tosiaan Lahden Kartanon (nyk. Historiallinen museo) omistajan kapteeni August Fellmanin mukaan nimetty katu ja puisto.
Kadun oikea kirjoitusasu: Fellmaninkatu
Puiston oikea kirjoitusasu Fellmaninpuisto
Lisätietoja Lahden nimistöstä:
Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle aggregaatti myös merkityksen kokouma tai yhdistelmä. Esimerkki on taloustieteen alalta: Kulutuskysyntää tarkastellaan aggregaattina, joka koostuu asuntojen, ruoan, vaatteiden yms. kysynnästä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/aggregaatti?searchMode=all
Suomen etymologisessa sanakirjassa todetaan sanan alkuperästä näin:
Lähtökohtana lähinnä latinan aggregatum ’yhdistetty, liitetty’, johdos verbistä aggregare ’liittää joukkoon, yhdistää’, jossa ag- (ad-) ’luo, kohti’ + grex ’lauma, joukko’.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_id=ETYM_d2ad2a1c6a31024b4be31f52d6aaeb71&list_id=1&keyword=aggregaatti&...
Vain syntymäpäivällä haku voi olla todella haastavaa. Onko hän varmasti syntynyt Suomessa? vai kenties Venäjän alueella?Kaikkien suomen kirkonkirjojen selailu vie aikaa. Kansallisarkisto Arkistojen portti palvelusta voisi alkaa. Linkki sivulle
Voikukkien perusteella tekisi mieleni ehdottaa Jevgeni Jevtušenkoa, joka 60-luvun alussa runoili voikukkahöytyvien lailla lentävistä aatteista. Vuonna 1963 Neuvostoliittoinstituutin vuosikirjassa julkaistussa Beatnikien monologi -runossa "aatteet lensivät luotamme / kuin voikukan höyhenpallot" Erkki Peurasen suomentamana. Jevtušenko-suomennoskokoelmissa Olen vaiti ja huudan (Kirjayhtymä, 1963) ja Runoni (Kirjayhtymä, 1984) ilmestynyt Markku Lahtelan tulkinta samasta runosta (Beatnikien yksinpuhelu) korvaa höyhenpallot siemenillä: "kuin voikukan siemenet aatteet ovat lentäneet".
Swattaus on Suomessa harvinainen ilmiö. Yhdysvalloissa se on kuitenkin ollut 2010-luvulla ongelma, ja siellä poliisi on jäljittänyt useita swattaajia.
Swattaajat pyrkivät toimimaan anonyymisti, mikä on nykyään internetissä melko helppoa. He eivät yleensä soita suoraan hätänumeroon, koska se yhdistäsi heidät paikallisiin hätäpalveluihin. Sen sijaan he soittavat ei-kiireiseen hätänumeroon ja pyytävät puhelun siirtoa. He käyttävät yleensä VOIP-teknologiaa (Voiceover-IP), jossa puhe muutetaan digitaaliseen muotoon ja siirretään verkon yli. Jos IP-puhelun vastaanottajan puhelin on kytketty perinteiseen puhelinverkkoon, puhelu siirretään puhelinkeskukseen ja muunnetaan paikallispuheluksi. Näin swattaaja saa puhelun vaikuttamaan siltä...
Oletan Parkkisen tarkoittavan, että Puotilan Leikkimäen alapuolella, maan alla, olisi työkone. Väite saattaa pitää paikkansa, mutta varmaa tietoa en löytänyt. Ajattelin, että asiaan voisi liittyä mahdollisesti Puotilan alla olevat metrotunnelit, minne olisi jäänyt hylätty työkone. Tarkistin Helsingin Sanomien arkistosta kaksi artikkelia koskien metrotunneleita (Helsinki löysi arkistojen kätköistä kartat 60-luvun huimista metrosuunnitelmista (1.5.2015) sekä Helsingin alla kummittelee neljä haamuasemaa – HS tutustui kummajaisiin (15.2.2015)), mutta kummassakaan ei ollut mainintaa Puotilan alla olevista tunneleista.
Ehkä joku lukijoista tietää vastauksen?
Kyseessä on varmaankin Immi Hellénin runo "Luonnonkirjaa lukemassa", joka löytyy Hellénin teoksesta "Lasten runokirja. Suomen pojille ja tytöille omistettu" (Valistus, 1930). Runo sisältyy myös mm. Immi Hellénin runojen kokoelmiin "Lapsuuden lauluja" (Karisto, 1991) sekä "Hyvää huomenta, Punahilkka!" (toim. Tuula Korolainen, Tammi, 2011).
Runo alkaa näin:
"Ukki on luvannut viedä Mirjan
lukemaan lehviä luonnonkirjan.
Suuntaavat kulkunsa metsäteille,
poluille, kukkakumpareille."
Saat koko runon sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Hellén, Immi: Hyvää huomenta, punahilkka! (toim. Tuula Korolainen, Tammi, 2011)
Soi kunniaksi Luojan... -virrestä löytyi vain yksi versio, vaikka tarkistin sanoja eri vuosikymmenillä julkaistuista nuottikirjoista. Oikea muoto on "Sen rakkauden pohjaa ken pystyy koskaan tutkimaan".
Virsikirjan virret löytyvät myös verkosta, tämä virren sanat löytyvät verkko-osoitteesta: http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/virsi/462?OpenDocument .
Geenimuunneltu liha ei koskaan ole luomua eikä sitä saa myydä luomuna. Luomu tarkoittaa luonnonmukaisesti tuotettua ja geenimuunneltu taas sitä, että tuotetta, tai lihatuotannon tapauksessa eläinten rehua, on muunneltu geneettisesti. Jos tuote sisältää tai sen valmistukseen on käytetty enemmän kuin 0,9 prosenttia GMO-raaka-aineita, siitä täytyy olla merkintä. Luomu-sertifikaattia taas ei myönnetä lihalle, jonka tuotannossa edes epäillään käytettäneen muuntogeenirehua.
Lähteet & lisätietoa:
Luomuliitto & GMO: http://www.luomuliitto.fi/onko-lautasellasi-gmo/
Ruokaviraston juttu muuntogeenisistä elintarvikkeista: https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/muuntogeeniset-elintarvikkeet/...
Kyseessä on Lauri Viljasen runo Evoe! kokoelmasta Tähtikeinu (1926).
Voitte lukea runon myös esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Uusi Suomi -lehden numerosta 18, joka ilmestyi 1.5.1926. Lehden sivu aukeaa alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705213?term=KEV%…
