Kirjastotilastot viime vuodelta löytyvät täältä: http://tilastot.kirjastot.fi/
Perustilastoista voit hakea joko kunnan mukaan tai maakuntakirjastoalueen (Pohjois-Karjala) mukaan. Siellä on kaikki kirjastotilastot, myös kokonaislainaus / asukasluku. Sehän on Pohjois-Karjalassa 19,87, kun koko maan keskiarvo on 17,19.
Tilastohausta voit katsoa koko maan tilannetta ja eritellä tuloksia myös kunnittain. Pohjois-Karjalan kunnista Nurmeksessa oli 25,36 lainaa / asukas, joka on kolmanneksi parhaiten Suomen kirjastoista, Joensuun seutukirjastossakin oli 21,06 lainaa vuonna 2013.
Pantoumin syntyjuuret ovat Malesiassa 1400-luvulla. Alkuun se oli lyhyt kansanruno, jossa oli riimejä. Myöhemmin, kun muodon käyttö levisi, länsimaiset kirjoittajat muuttivat muotoa, jolloin riimityksien ja lyhyyden tärkeys väheni. Pantoum oli erityisen suosittu ranskalaisten ja britannialaisten kirjoittajien keskuudessa 1800-luvulla. Esimerkkeinä sitä käyttäneistä Charles Baudelaire ja Victor Hugo, jota pidetään muodon esittelijänä eurooppalaisille kirjoittajille.Lähde ja lisätietoa englanniksi Pantoum-runon ohjeet lyhyesti suomeksi Marjukka Kaitakorven opinnäytetyön liitteessä 3.Jim Greene: Pantoums (englanniksi)Sean Glatch: How to Write a Pantoum Poem (laajemmat ohjeet pantoum-runojen kirjoittamisesta englanniksi)Pantoum-runoja...
Keskimääräinen suomalainen käy kirjastossa 10,24 kertaa vuodessa (vuonna 2009) ja lainoja on keskimäärin 18,62 vuodessa (2009).
Kirjastotilastoja löytyy lisää täältä:
http://tilastot.kirjastot.fi/
Aiheesta on kirjoittanut professori Juhani U.E. Lehtonen Vapaussoturi-lehdessä 1996. Hänen artikkelinsa mukaan valkoinen väri juontaa jo Ranskan vallankumouksesta, jolloin valkoinen hahmottui punaisen ideologiseksi vastaväriksi, olihan kyseessä Bourbonien hallitsijasuvun vaakunaliljan väri. Venäjällä kumouksen tekemiseen ja vastustamiseen liittyvä värisymboliikka tunnettiin, ja ajatus valkoisesta punaisen vastavoimana levisikin Suomeen Venäjältä.
Jo suurlakon ajalta tuttu punainen tuli Suomessa käyttöön varhemmin, vastavoiman nimen ollessa ensin hakusessa, mutta Suomessa olleet venäläisjoukot ottivat käyttöön kotimaastaan tutun valkokaartien käsitteen, ja nimitys levisi nopeasti molempien osapuolien käyttöön.
Suomalaista värisymboliikkaa...
Tätä sanontaa on palvelussamme ihmetelty ennenkin, tässä linkki aiempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-sanonta-piru-merrassa?languag…
Patjas, Liisa-Maria, Kortesuo, Katleena: Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön (2015) kirjan mukaan Aurora on kreikkaa ja tarkoittaa aamuruskoa ja aamuruskon jumalatarta. Auroran perinteinen lempinimi tai luhennelmä on ollut Aura tai Auri. Vanhin auraksi suomessa kastettu on ollut Aura Otavatar Gottlund 1844.
Runo onkin Antero Kajannon, ja se on hänen kokoelmastaan Paarma: eläintarinoita. Runon nimi on Turilaan ristiäiset (s. 46). Kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2164654__Spaarma__Orightre…
Kyseessä on ilmeisesti Louis Mallen elokuva Näkemiin lapset (Au revoir, les enfants, 1987). Tästä elokuvasta Matti Myllykoski puhui radio-ohjelman Tarua ja totta toisesta maailmansodasta kuudennessa jaksossa Ei mitään kesäleirejä – junia ja tarinoita ilman paluulippuja.
Elokuvasta tehty DVD-tallenne kuuluu useiden kirjastojen kokoelmiin, niin myös teidän kirjastoalueenne kirjastojen hyllystä sen pitäisi löytyä.
https://finna.fi/Record/kirkes.347693
https://areena.yle.fi/audio/1-50712252
https://www.imdb.com/title/tt0092593/releaseinfo
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_684160
Suomen kirjailijaliiton sivuilla on aiheesta tietoa otsikon Kirjailijoiden toimeentulo alla:
Tilastoja ja tutkimuksia - Suomen Kirjailijaliitto
Journalismin opiskelijoiden verkkojulkaisun tutka.pro-sivulla on artikkeleita, joista löytyy myös tietoa:
Suomalainen menestyskirja voi myydä myös vähän – Tutka
Kirjailijat kärsivät, kun äänikirjapalvelut kasvavat nopeasti – Tutka
Voisiko kyseessä olla itävaltalaisen Alois Theodor Sonnleitnerin (oik. Alois Tlučhoř) vuonna 1957 julkaistu nuortenromaani Salaisen rotkon lapset. Toini Havu kuvaili teosta Helsingin Sanomien kritiikissä 21.12.1957 lyhyesti näin: "Salaisen rotkon lapset kertoo kekseliäistä lapsista, jotka yksin ja avuttomaksi jääneinä pystyvät elämään yksinäisessä vuorenrotkossa ja ruokkimaan ja vaatettamaan itsensä alkukantaisin keinoin." Tapahtumat sijoittuvat noin vuoteen 1680. Kirjasammossa romaanin aihepiiriksi on merkitty noitavainot.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub3b379cf-89e7-4e7b-8319-4…
Helmet-kirjastojen kokoelmissa kirjaa ei enää ole. Ainoastaan Vanamo-kirjastojen Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta näyttäisi löytyvän yksi...
Vauva.fi -palstalle voi kirjautua Sanoma-tilillä. Jos sinulla ei ole vielä Sanoma-tiliä, valitse Vauva.fi -sivuston oikeasta yläreunasta Kirjaudu ja sen jälkeen Luo Sanomatili.
Aiheesta löytyy mm. seuraavia teoksia:
Wright, Georg Henrik von: Logiikka ja humanismi, 1998
Ajattelu, kieli, merkitys--analyyttisen filosofian avainkirjoituksia, 1997
Kaila, Eino: Valitut teokset 2--1936-58, 1992
Cohen, L. Jonathan: The dialogue of reason--an analysis of analytical philosophy, 1989
Kirjojen saatavuuden kaupunginkirjastoista voit tarkistaa Plussa-tietokannasta
www.libplussa.fi. Jos haluat aiheesta enemmän tietoa, niin voit tehdä samassa Plussa-tietokannassa aihehakuja em. suuntauksen edustajien nimillä.
Örmarkien kirja löytyy nimellä ”Konsta Karkkilan Hemmejä, Sandra Ristiinan Kokkosia” (1999) esimerkiksi Nummi-Pusulan pääkirjaston aikuistenosastolta. Tällä vastaushetkellä se on hakujärjestelmän mukaan jopa hyllyssä hyllypaikassa 99.31 ÖRM.
Sen sijaan teosta ”Sukua Kärkölästä” ei löytynyt mistään käyttämästäni tietokannasta. Oletko varma, että kirjan nimi on oikein? Erkki Apajalahti on kyllä kirjoittanut teoksen ”Genealogia Nils Jacobi”, joka käsittelee Apajalahden ja Lindqvistin sukuja. Myös sitä on Nummi-Pusulan pääkirjaston aikuistenosastolla hyllypaikassa 99.31 APA, ja nyt se on järjestelmän mukaan hylyssäkin.
Nummi-Pusulan kirjaston muuta aineistoa voit tarkastella osoitteesta http://nummi-pusula.verkkokirjasto.fi.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Jonathan Emmett: Henkka Huimapää pelastaa maailman
Henkan vanhemmat huolestuvat, koska heidän poikansa ei pelkää mitään. Mitä tapahtuu, kun ulkoavaruuden hirmuiset ärmätit hyökkäävät Maahan?
H. I. Larry: Myrkkysaari
Zac Power on ihan tavallinen 12-vuotias poika... paitsi että hän on myös salainen agentti. Tällä kertaa hänellä on 24 tuntia aikaa löytää katala tiedemies huippuvaaralliselta Myrkkysaarelta.
Roope Lipasti: Lätkä-Lauri ja ihmeräpylä
Hauska tarina jääkiekkojoukkueesta, joka on niin hyvä, että harjoitteleekin vain kerran viikossa. Lauri saa unelmiensa paikan maalivahtina, mutta huomaa, että torjunnat eivät olekaan tosielämässä yhtä helppoja kuin unelmissa. Mikä avuksi?
Paula Noronen: Yökoulu...
Signe Hammarsten-Janssonista on vähänlaisesti kirjallisuutta Vaski-kirjastoissa. Suomeksi Hamista ja Viktor Janssonista on kirjoitettu osiot esimerkiksi Riitta Konttisen teokseen Suomalaisia taiteilijapareja ja Erik Kruskopfin teokseen Kuvataiteilija Tove Jansson. Erik Kruskopfin ruotsinkielinen kirja Boken om Ham : Tecknaren Signe Hammarsten Jansson osoittautuu varmasti hyödylliseksi ja mainittuja suomenkielisiä teoksia kattavammaksi lähteeksi - mukana on myös monipuolisesti kuvia Hammarsten-Janssonin piirtämistä postimerkeistä ja muista kuvituksista.
Vaski-kirjastojen hakutulokset Signe Hammarsten-Janssonista pääset katsomaan tästä linkistä.
Turun yliopiston kirjastosta löytyy Juhani Hyytiäisen ja Maija Elon toimittama teos nimeltä...
Kaikkia kirjoja ei ole saatavilla, joten vastaus pohjautuu myös verkkolähteisiin. Arkadi Renko näyttää olevan sitkeästi elossa ja pitkälti muuttumaton 2010-luvulla. Hän palasi Moskovaan, toimii yhä rikosetsivänä ja ratkoo rikoksia, joita hänen korruptoitunut syyttäjäesimiehensä ei aina haluaisi hänen ratkovan. Ura ei siis ole edennyt eikä Renkon persoona kauheasti kehittynyt. Tämä siitäkin huolimatta, että hän sai luodin päähänsä. Hän toipui kuitenkin nopeasti, eikä tunnu hätkähtävän, vaikka luodinsirpaleet liikuskelevat kallon sisällä. "Sitten voikin panna tupakaksi", hän toteaa fatalistisesti viimeisen kuultuaan, joten tupakointi jatkuu eikä keuhkosyöpä vielä uhkaa. Ikäkään ei juuri hidasta.
Uudelleen naimisiin Renko ei ole mennyt...
Kysymys on laaja. Toisen maailmansodan aikana Baltiasta pakeni noin 35 000 ihmistä Ruotsiin, heistä suurin osa Virosta. Virolaisten joukossa oli ehkä noin 7000 vironruotsalaista. Gotlantiin näistä tulijoista saapui noin 10 000. Gotlantiin ja muualle Ruotsiin perusttiin pakolaisleirejä, joihin pakolaisia aluksi majoitettiin. Suurin osa pakolaisista jatkoi matkaansa ja Gotlantiin jäi noin 100 virolaista. Gotlannin virolaisilla on vielä toimiva yhdistys Gotlands Estniska Förening. Yhdistyksen kautta voisi saada tietoja pakolaisista. Yhdistyksen yhteystiedot: https://relgotland.wordpress.com/om/ .
Arkeologi Mirja Arnshav on julkaissut tuoreen väitöskirjan De små båtarna och den stora flykten (2020). Teksti vapaasti luettavissa...
