Kyllä mainitsemiasi nuorten sarjoja edelleen lainataan. Lisäksi Enid Blytonin Viisikko-sarja, Karolyn Keenen Neiti Etsivä-sarja sekä Louisa M. Alcottin kirjat kiertävät vielä kohtalaisesti. Samoin pojat lukevat myös 3 etsivää-sarjaa, jota aluksi markkinoitiin Alfred Hitchcockin nimellä, mutta sarjalla todellisuudessa on eri kirjoittajia.
Kyseessä on varmaankin Albert Camus'n novelli Jonas ou l'artiste au travail, suomeksi Jonas eli taitelija työssään. Novelli sisältyy Camus'n novellien kokoelmaan Maanpako ja valtakunta (1960) Maija Lehtosen suomentamana.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=camus+maanpako&type=AllFi…
Albert Camus: Jonas ou l'artiste au travail
Carl Gustaf Mannerheim oli vapaaherra, itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka. Mannerheimistä on kirjoitettu paljon. Seuraavasta hakutuloksesta löydät viitteitä kirjoihin ja lehtiartikkeleihin Mannerheimista: (Aihe:Mannerheim, Carl Gustaf Emil) | Hakutulokset | Finna.fiTietoa Mannerheimistä löytyy verkosta muun muassa seuraavilta sivustoilta:Mannerheim-museo - Gustaf MannerheimSotapolku.fi - Mannerheim, Carl Gustaf EmilCarl Gustaf Emil Mannerheim – Sotilas ja tutkimusmatkailija - 375 Humanistia
Näin vähillä tiedoilla kun kysytään, joutuu vastaaja olettamaan aika paljon. Tässä tapauksessa oletan ensimmäiseksi, että kysyjä tarkoittaa Kalervo Halosen säveltämää ja Vexi Salmen sanoittamaa laulua "Maailma on kaunis", jonka Irwin tulkitsi vuonna 1989. Ainakaan tämän nimistä kirjaa ei näyttäisi olevan, ei myöskään kilpailevaa laulua.
Kysymys "löytyykö ruotsiksi" voi tarkoittaa joko ruotsinkielistä esitystä levyllä tai ruotsinkielistä käännöstä tekstistä (nuottina tai muuten). Tässä tapauksessa vastaus näyttää molempiin olevan kielteinen, ainakaan Viola-tietokanta ei tunne ruotsinkielisiä käännöksiä missään muodossa. Savonkielinen versio on tehty, ruotsinkielistä ei.
Heikki Poroila
Ylitornion kristillisen kansanopiston vuosikertomuksista löytyy oppilasluettelot. Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston kokoelmissa on opiston 1930-luvun vuosikertomukset.
Vuosikertomukset eivät ole lainattavissa, mutta niihin voi tutustua paikan päällä Lappi-osastolla. Vuosikertomuksia lainataan tarvittaessa muihin kirjastoihin lukusalilainaan.
Helmet-verkkosivut siirtyvät toiselle alustalle ja Taskukirjasto-sovelluksen ylläpito on lopetettu, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjaston kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jolle Kansalliskirjasto ei ole kehittänyt omaa mobiilisovellusta.
Uusi Helmet-verkkokirjasto on jo avattu koekäyttöön, ja sen mobiilisivusto on korvannut Taskukirjasto-sovelluksen.
Lisää tietoa aiheesta ja ohjeita uuden Helmet-mobiilisivuston käyttöön löytyy täältä: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa
Sitä en tiedä, miksi Helmet ei ole pystynyt lisäämään tätä tietoa tuon virheilmoituksen tilalle.
Skodan logossa on siivekäs nuoli.Tiedätkö, mistä Skoda on saanut logonsa? Valmistaja valottaa siipinuolen historiaa - MTVuutiset.fiLogo TimelineŠkodan siipinuolen vuosisata
Etsimäsi teos voisi olla Howard Dullyn kirjoittama My Lobotomy (julkaistu 2007). Dullylle tehtiin niin sanottu jääpiikki-lobotomia, kun hän oli 12-vuotias. Teoksessa Dully kertoo muun muassa tuon operaation monista vaikutuksista hänen elämäänsä. Teosta ei tekemäni Finna-haun perusteella valitettavasti löydy mistään suomalaisesta kirjastosta, mutta se on tilattavissa monen kirjakaupan kautta.Dullyn teos on ainoa löytämäni, jossa kirjailija kertoo itselleen tehdystä lobotomiasta. Operaation kohteeksi joutuneista kerrotaan esimerkiksi näissä teoksissa:Kate Clifford Larson - Rosemary: The Hidden Kennedy Daughter. Tosikertomus Rosemary Kennedystä, jolle tehtiin lobotomia 23-vuotiaana.Ken Kesey - Yksi lensi yli käenpesän. Yhdelle teoksen...
Korpelan tekijänoikeus-kirjassa http://bit.ly/2s0wnVt sanotaan esimerkiksi mietelauseiden kohdalla, että ne voivat olla niin vanhoja, että tekijänoikeudet eivät ole enää voimassa. Mutta voi olla niin, että tekijänoikeudet ovat siirtyneet kääntäjälle.
Kannattaa tutkia tekijänoikeuslakia http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160972 ja lähettää kysymys Tekijänoikeussivustolle http://www.tekijanoikeus.fi/ .
Lisätietoa https://www.sanasto.fi/ .
Kianto kirjoitti Punaisen viivan loppuluvut saatuaan "verisen iskun vasten sydäntä", kun hänen esikoispoikansa Kalevi oli kuollut tuberkuloottiseen aivokalvontulehdukseen. "Sama kohtalo joka käsittämättömän, suuren ja ankaran Pyhän Jumalan sallimuksesta oli tapahtunut Korpiloukolla, oli kirjoittaessani mainittua opusta tapahtunut myös minulle."
Tuberkuloosin osuus suomalaisten kokonaiskuolleisuudesta oli noussut 13%:iin 1900-luvulle tultaessa. Tuberkuloottinen aivokalvontulehdus kuului taudin nopeasti kuolemaan johtaviin muotoihin ja siihen menehtyi varsinkin pieniä lapsia.
Kun Kianto sai idean romaaniinsa, hän halusi tehdä tarkkaa työtä. Siksi hän kirjoitti vanhalle ystävälleen kauppias Heikki Turuselle kirjeen, joka sisälsi kuusi sivua...
Kun sarjaa tai elokuvaa ryhtyy katsomaan, voi DVD- tai BluRay-levyn asetuksista valita suomenkielisen tekstityksen. Kirjastosta lainattavista sarjoista ja elokuvista löytyy useimmiten suomenkielinen tekstitys, mikäli niissä puhuttu kieli on muu kuin suomi.
Lastenkirjoja, jotka käsittelevät lastenkotia ja siellä asumista, ei ole kovin paljoa. Joitain kuitenkin löytyy, joissa joko sivutaan lastenkodissa tai orpokodissa asumista tai vältytään tällaiselta kohtalolta. Astrid Lindgren: Rasmus ja kulkuri (kirja Helmet Finnassa). 9-vuotias Rasmus asuu lastenkodissa kirjan alussa, mutta karkaa sieltä etsimään onneaan.Tomi Kontio: Keväällä isä sai siivet (kirja Helmet Finnassa). Kaksoispoikien isä saa siivet, ja heidän äitinsä ja siskonsa katoavat. He joutuvat Huostala-nimiseen kasvatuslaitokseen/lastenkotiin.Anna Laitinen: Miria viikinkien jäljillä (kirja Helmet Finnassa). Miria, lastenkodissa asuva orpotyttö, uskoo olevansa viikinkien sukua.Sari Peltoniemi: Täältä minä karkaan (kirja Helmet...
Ainakin Ylellä on esitetty viime vuosina muun muassa seuraavat australialaiset televisiosarjat:Rakkautta ja jälkikasvua (Offspring)Offspring (TV series) - WikipediaKotiin takaisin (A Place to Call Home)Kotiin takaisin – australialainen draamasarja alusta asti, rakastettu sukutarina valloitti suomalaiset – Yle TV1 – yle.fiSydänlääkärin syöksykierre (A Heart Guy)Sydänlääkärin syöksykierre – australialainen draamasarja uraohjuksen elämänmuutoksesta – Yle TV1 – yle.fiKimppakämppä Kimppakämppä – australialainen draamakomedia viiden sinkun päähänpistosta – Yle TV1 – yle.fiKaksi sinkkua ja Colin (Colin from Accounts)Kaksi sinkkua ja Colin -komediasarja sijoittuu SydneyynRakkauden ja häpeän hedelmät (Love Child)Australialaissarja Rakkauden ja...
Ultraviolettivalon vaikutus ei ole tummassa ihossa yhtä voimakas kuin vaaleassa ihossa, eli mitä enemmän on melaniinia sitä vähemmän iho tuottaa D-vitamiinia.
Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Yle uutiset 14.8.2014 https://yle.fi/uutiset/3-7410764
Nykyisissä merivoimien ohjesäännöissä ja normeissa kaksilippujärjestelmä ei tosiaan näytä enää esiintyvän. Varhaisempia suomalaisia lippuviittoilun käytänteitä on kuvattu ainakin seuraavissa teoksissa:Laivaston signaaliohjesääntö: (L.S.O.). Helsinki, 1921.Gröndahl, H. Lippu-, morse- ja semaforimerkinanto merellä, maalla ja ilmassa: lyhyitä ohjeita taulukkoineen ja esimerkkeineen: uuden kansainvälisen merkinantokirjan mukaan. Otava, 1934.Suojeluskuntalaivaston matruusin oppikirja. Suojeluskuntain yliesikunta, 1932.Erityisesti Gröndahlin teos vanhemmista voisi olla hyödyllinen. Kaksilippujärjestelmää kutsutaan teoksessa semaforijärjestelmäksi, ja siinä on kuvattu erikseen kansainvälinen (=englantilainen) ja suomalainen (=saksalainen)...
Juice oli ns. vanhanaikainen taiteilijatyyppi, jota ei ilmeisesti kiinnostanut opetella käyttämään tietokonetta, sähköpostia ynnä muuta. Omien sanojensa mukaan hän oli lapsesta saakka ollut hieman sopeutumaton. Kuitenkin varmaan vain Juicen lähipiiri voi tietää, mistä tässä vastahankaisuudessa oli todella kyse.
Seuraavissa lähteissä on mainintoja siitä, ettei Juice ollut tietoteknisesti kovin etevä tai maallisista asioista aina kiinnostunut:
https://www.is.fi/viihde/art-2000006413036.html
https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1391686
https://www.youtube.com/watch?v=ZFy-QSZpuM4
Antti Heikkinen: Risainen elämä: Juice Leskinen 1950-2006. Siltala, Helsinki. 2014.
Rahojen arvo riippuu paljon niiden kunnosta. Arviointiasioissa voi ottaa yhteyttä Oulun Numismaattiseen Kerhoon info(at)oulunnumismaatikot.fi, tarkemmat yhteystiedot toimihenkilöt-sivulla. Yksityisille arviointipalvelu on ilmaista.
Kyseessä lienee Nuorten toivekirjastossa vuonna 1975 julkaistu Juri Korinetsin Kaukana joen takana tai sen samana vuonna ilmestynyt jatko-osa Leiritulen äärellä.
"Enoaan Miša rakastaa yli kaiken, toista hänen kaltaistaan ei ole. Hän on karhujen ystävä, yksinkulkija, mainio kalamies ja juttujen kertoja.. -- Kolmetoistavuotiaana Miša pääsee enon kanssa eräretkelle Kuolan niemimaalle -- . Koskaan Miša ei myöskään väsy kuuntelemaan enon jännittäviä kertomuksia vallankumouksen alkuajoilta." (kirjojen takakannen kuvauksesta; molemmissa kirjoissa on täsmälleen sama teksti)
Radion rinnakkaisohjelman lähetin Rovaniemelle tuli vuoden 1963 aikana. Television näkyvyysalue saavutti Rovaniemen 1964.Lähde: Yleisradion historia. 2, 1949–1996
