Kappalenumeroidusta painoksesta voidaan käyttää nimeä bibliofiilipainos.
Suomessa puhutaan tavallisesti vain numeroiduista kirjoista tai painoksista, koska tämä on yleensä oleellinen tunnusmerkki.
Joskus osa kirjan ensipainoksesta on numeroitu. Numeroitu kappale on arvokkaampi kuin numeroimaton ja alkupään numero arvokkaampi kuin loppupään. Tällöin bibliofiilipainoksen rinnalla on siis toinen, numeroimaton ja suurempi painos, joka on yleensä myös halvempi.
On myös mahdollista, että numeroitu ensipainos on teoksen ainoa painos.
Lähteet:
Kalevi Kuitunen: "Kirjatoukan tietolipas" (1994), s. 108-109.
http://www.mikawaltariseura.fi
Vidlaa meillä ei ole käytössä, mutta jotain pientä vastaavaa löytyy. http://ekirjasto.kirjastot.fi/videot
Helmet e-aineistosta löytyy kohta linkkejä muille sivuille. Sen kautta pääsee eKirjastoon.
eKirjaston valikoimista löytyvät myös elokuvat. http://ekirjasto.kirjastot.fi/videot
Sivulla sanotaan näin: "Elokuvat ja videot
Helmet- ja Vaski-kirjastojen kokoelmat sisältävät englanninkielisiä elokuvia ja videoita. Valikoimaa voi selata aihepiireittäin vasemmalla olevan valikon kautta."
Kun valitset sivun yläreunasta kirjastoksesi Hlmet-kirjaston, saat näkyviin filmikokoelmamme. (aika suppean) http://ekirjasto.kirjastot.fi/videot
Ulkolinjan ohjelmassa kirjailija ja toimittaja Sergio Rizzo väittää, että vuonna 1993 Italiassa oli 150 000 lakia, kun Saksassa oli n. 7000 - 8000 ja Ranskassa muutama tuhat. Nykyään Italiassa on Rizzon mukaan 200 000 lakia ja 50 000 alueellista lakia. Näiden lakien määrään emme pysty ottamaan kantaa.
Ulkolinja: Koronarahaa mafialle? https://areena.yle.fi/1-63576152
Lakien määrän kasvua Suomessa voisi selittää Saija Nirosen Yleisradion uutisille vuonna 2013 tekemä artikkeli, jossa on haastateltu lainsäädäntötutkimuksen emeritusprofesori Jyrki Talaa. Pidemmällä ajanjaksolla vuosittaisen sääntelyn määrä on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti. Säädösten määrä kasvaa kaikissa kehittyvissä maissa, eikä Suomi poikkea muista. Mitä kehittyneempi...
Neuvostoliitosta ja Neuvostoliitossa kirjoitettua kirjallisuutta on tarjolla valtavasti. Alla listattuna joitakin vinkkejä, jotka ovat saatavilla Helmet-kirjastoissa. Voit hakea aineistoa myös itse hakusanalla neuvostoliitto ja rajaamalla vaikkapa ainoastaan kaunokirjallisuuteen. Myös Kirjasampoa kannattaa hyödyntää.
Kaunokirjallisuus, klassikot (kirjoitettu Neuvostoliitossa tai Neuvostoliiton aikana)
Boris Pasternak: Tohtori Živago
Maksim Gorki: Nuoruuteni yliopistot
Mihail Bulgagov: Saatana saapuu Moskovaan
Vladimir Dudintsev: Valkeat vaatteet
Andrei Bitov: Puskinin talo
Vasili Grossman: Elämä ja kohtalo
Aleksandr Solzenitsyn: Ivan Denisovitšin päivä
Anna...
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy useita sekä suomalaisia että ulkomaisia etunimiä esittteleviä teoksia.
Niitä voi hakea tieokannastamme http://www.aaltokirjastot.fi/asiasanalla etunimet ja samalla voi tarkastaa teosten saatavuuden.
Nimipäiväkäytäntö vaihtelee huomattavasti eri maissa, joten tarkkoja päiviä on hyvin vaikea löytää. Internetistä, esim. Googlesta http://www.google.fi/ voi koettaa hakusanoilla "baby names" tai "first names" ja calendar.
Pertti Lempiäisen teoksesta Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kerrotaan mm., että Kaarlo on suomalainen muunnos nimestä Karl (saks.= mies, kosija). Lisää nimen alkuperästä voi lukea ko. teoksesta.
Samassa teoksessa kerrotaan myös, että Angelinan lähtökohtana on kreikan sana...
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen ovat kirjoittaman kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) mukaan nimi Theo on lyhenne kreikkalaisesta nimestä Theodoros, joka tarkoittaa ’Jumalan lahjaa’. Kirjan mukaan nimi voi olla lyhentynyt muistakin theo-alkuisista nimistä, kuten Theodosiuksesta. Theo on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1973, ja suomenkielisessä sitä vastaa muoto Teo.
Internet-osoitteesta http://www.ksk-clausthal-zellerfeld.de/fre/bbe/jacq.html löytyi kirjailija Christian Jacqin syntymävuosi 1947. Päivämäärää ei löytynyt.
Etsitty kuvitettu sinikantinen satukirja saattaisi olla Kokoelma eläintarinoita (Kirjalito, 1984), joka sisältää kahdeksantoista tarinaa ja kaksi runoa kuuluisilta kirjailijoilta Graeme Kentin mukailemina. Kirjan dinosaurustarina on Arthur Conan Doylen Kauhunhetkiä viidakossa ja tiikeriaiheinen runo William Blaken Tiikeri.
"Lasten- ja nuortenkirjallisuus" on hyvä ja paljon käytetty vastine englanninkieliselle ilmaukselle "children's literature".
Lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyvää terminologista hämminkiä on omiaan lisäämään se, että lastenkirjallisuuden ja nuortenkirjallisuuden rinnalla käytössä on myös termi "nuorisokirjallisuus" jälkimmäisen synonyyminä. Tämä on myös hakuteosten suosima muoto puhuttaessa nuortenkirjallisuudesta ilman "lasten- ja" -etuliitettä.
Kun tarkastellaan termien "lastenkirjallisuus" ja "nuorisokirjallisuus" määritelmiä erikseen, näyttää siltä, ettei näitä kahta ole välttämättä helppo erottaa toisistaan: kumpaakin näkee käytettävän vastineena pitkälle ja hankalalle lasten- ja nuortenkirjallisuus -yhdistelmälle. Esimerkiksi...
Iltalehti 8.11.2019 uutisoi:"Universumin muodosta on käyty kosmologipiireissä pitkään kiivasta väittelyä, mutta nykyisin yleisesti vallalla olevan käsityksen mukaan universumi on litteä ja ääretön. Siten esimerkiksi valonsäde, joka lähetetään eteenpäin, jatkaa matkaansa suoraviivaisesti ikuisesti palaamatta koskaan takaisin.
Kuitenkin maanantaina Nature Astronomy -lehdessä julkaistun uuden tutkimuksen mukaan universumin muoto on ehkä käsitetty väärin. Tutkimuksessa vedotaan Planckin avaruusobservatoriossa tehtyihin mittauksiin kosmisesta taustasäteilystä. Ne antavat viitteitä siitä, että universumi olisikin muodoltaan enemmän pallon kaltainen ja äärellinen. Näin ollen suoraan eteenpäin lähetetty valonsäde voisi periaatteessa...
Helen Kellerin Elämäni tarina (WSOY, 1957) löytyy Pasilan kirjavarastosta. Voit varata sen lähimpään Helmet kirjastoon. Linkki Helmet hakuun.Tai voit tiedustella lainaustesi sanamuotoa, jos tiedät tarkemman sivun, jossa ne voisivat sijaita. Kirjavarasto palveleeAvoimet ovet ovat joka keskiviikko klo 15–19 21.5.2025 asti, jolloin voit omatoimisesti tutustua kirjavaraston kokoelmaan.Avoimien ovien ulkopuolella voit tulla Pasilan kirjastoon ja pyytää Pasilan kirjaston henkilökuntaa hakemaan kirjavaraston teokset sinulle Pasilan kirjaston aukioloaikojen puitteissa tai varata kirjavaraston kirjan noudettavaksi lähikirjastostasi Helmet-alueella.maanantai - torstai 10 - 20perjantai 10 - 18 ja lauantai 10 - 16Varmista Pasilan kirjaston...
Kirja on tulossa ainakin Helsingin kaupunginkirjastoon suomenkielisenä. Suomennoksen nimi on juuri Spektaakkelin yhteiskunta. Kustantajan mukaan se ilmestyy kuitenkin vasta huhtikuussa 2004, joten lainaksi sen saanee vasta ensi keväänä. Helsingin yliopiston kirjastosta kirjan voi lainata englanninkielisenä. Se on hankittu Opiskelijakirjastoon ja Humanistisen ja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastoihin.
Marja Kurkelasta ei kovin paljon löydy tietoa. Meillä on kuitenkin täällä Tampereen kaupunginkirjastossa hänestä kerättynä lehtileikkeitä, jotka saa lainaan viikoksi. Lehtileikkeitä voi pyytää virkailijalta.
Marja Kurkela on kirjoittanut myös teoksen Toinen nainen vasemmalta, 1977.
Suomen kirjailijat -matrikkelista Kurkelasta löytyy myös lyhyt selostus.
Hei,
voisiko se olla John Praterin kuvakirja jonka nimi on Lahja. Se on julkaistu vuonna 1985 ja kertoo mielikuvitusmatkasta pahvilaatikolla ja on tosiaan tuollainen tekstitön kirja.
Löytyy Vaara-kirjastojen kokoelmasta: Lahja | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi).
Ikävä kyllä Philip José Farmerin Riverworld-sarjan muita osia ei ole käännetty kuin tämä ensimmäinen. Sarjassa on viisi osaa
To Your Scattered Bodies Go (1971), suomennettu nimellä Elämän ja kuoleman virta (1988)
The Fabulous Riverboat (1971)
The Dark Design (1977)
The Magic Labyrinth (1980)
[The] Gods of Riverworld (1983)
Lisäksi Riverworld-maailmaan liittyvät antologiat Tales of Riverworld (1992) ja Quest to Riverworld (1993), joissa on Farmerin novellien lisäksi muiden kirjailijoiden tarinoita. Näitä ei myöskään ole käännetty suomeksi.
Farmerilta on lisäksi ilmestynyt suomeksi WSOY:n FAN-sarjassa kirjat Night of Light (1966) nimellä Valon yö (1992) ja Lord Tyger (1970) nimellä Lordi Tyger (1993) sekä novelli...
Valitettavasti emme löytäneet kirjakauppaa tai antikvariaattia, joka myisi tätä vuonna 2007 ilmestynyttä kuvakirjaa. Alla kirjan esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789518827224
Valitettavasti ei löydy.
Adam Gottlob Oehlenschlägeristä löytyy wikipediasta tietoa: https://fi.wikisource.org/wiki/Luokka:Adam_Gottlob_Oehlenschl%C3%A4ger
Linkki maailman runouteen tietokanta löytää 12 suomennosta, mutte ei runoa Guldhornene http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?AuthorID=f1a0d45d-d67a-4ab3-b53d-c0bdecd71e2d&LanguageID=&Country=
Muistelemasi kirja on Mary Hoganin Ihan kivat kasvot (Karisto 2009).
Muita ulkonäköpaineita käsitteleviä nuortenkirjoja ovat mm.:
Murphy, Julie: Dumplin
Heinonen, Henna Helmi: Lähes täydellinen Miisa
Hulkko, Johanna: Suojaava kerros ilmaa
Van Wagenen, Maya: Suosittu : omaelämäkerta
Teräs, Mila: Perhosen varjo
