Helvetissä susia vartaassa paistavat jänikset esiintyvät Anne Geelhaarin kertomassa ja Ingeborg Meyer-Reyn kuvittamassa kirjassa Järkikulta auttaa aina (Kansankulttuuri, 1981). Siinä susi ja jänis kohtaavat kuohuvan virran yli siltana kulkevalla laudalla, ja välttyäkseen joutumasta syödyksi ja päästäkseen pakenemaan kiperästä tilanteesta nokkela jänis alkaa pelata aikaa ja kertoo sudelle kolme tarinaa. Niistä viimeinen, Valehtelukilpailusta, sisältää kysymyksessä muistellun kohdan.
Kehitysvammaliiton mukaan ”FASD (fetal alcohol spectrum disorders) tarkoittaa alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden laajaa kirjoa. Vaurioiden vakavin muoto on FAS, joka tarkoittaa sikiön alkoholioireyhtymää. Tunnistettavia ulkoisia piirteitä ovat pienikokoisuus, pieni pää ja poikkeavat kasvonpiirteet. Alkoholin aiheuttamissa sikiövaurioissa FAS on kuitenkin vain jäävuoren huippu.”
https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaisuus/fasd/
Lisää tietoa alkoholin vaikutuksesta sikiöön löydät täältä:
https://www.kaypahoito.fi/nix00350
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/miten-selvitamme-lisaantyvatko-alkoholin-aiheuttamat-sikiovauriot/
Pohjois-Amerikassa tehtyjen tutkimusten mukaan näyttää siltä, että FASD-...
Ståhlberg kirjoitti kuvauksen ylioppilasnuorukaisten kotimatkasta vuoden 1884 muistikirjaansa, joka sisältyy hänen arkistoituun yksityiskokoelmaansa. Pääasiassa tämän muistikirjan merkintöjen perusteella ensimmäinen Ståhlberg-elämäkerturi Yrjö Blomstedt laati yhteenvedonomaisen esityksen matkan kulusta:"Saatuaan ylioppilaslakkinsa lähtivät Oulun pojat takaisin kohti kotikaupunkia – jalkapatikassa. Viisi iloista ylioppilasta vaelsi Helsingistä ensin Uudenmaan ja Kaakkois-Hämeen kautta Päijänteen etelärannoille, luultavasti Kalkkisiin. Tällöin mahdollisesti kuljettiin Nastolankin kautta, koska ministerivaltiosihteeri Casimir Ehrnrooth myöhemmin muisteli kerran kutsuneensa K. J. Ståhlbergin tietä vaeltavana ylioppilaana päivällispöytään....
Järvenpään kirjastosta kerrottiin, että Ratamolainan eli Ratamo-kirjastoista tehdyn varauksen hinta on 2 euroa eli se ei ole varsinainen kaukolaina. Pahoittelut tästä väärästä tiedosta. Alla linkki kirjaston sivulle, josta löytyvät tiedot kirjaston maksuista
https://www.jarvenpaa.fi/--Maksut--/sivu.tmpl?sivu_id=481
Hei
Tässä muutama kirja, joista voisi olla apua.
lasten tietokirjoja:
14.8 Kari Kiianmaa: Huomenna on paremmin : selviytymisopas, kun vanhemmat eroavat
14.8 Anna-Mari Kaskinen: Koti kahdessa sydämessä : kun isä ja äiti eroavat
30.15 Juholla on kaksi kotia : puhutaan avioerosta lapsen kanssa
lasten romaaneja:
Ulla Pulkka: Pikku punkkarin romurinkka
Markku Karpio: Mun isäni on avaruusmies
Jacqueline Wilson: Kahden kodin välillä
Jo Hoestland: Pikku mäyrän kaksi kotia
satukirjoja:
Satulaivan matkassa : sadut lapsen apuna erotessa
Sinimarja Saarenvirta: Älkää huutako : satu perheen ero- ja muutostilanteisiin
kuvakirjoja:
Kes Gray: Rakkausliima
Babette Cole: Avioerotus
Brigitte Weninger: Nähdään taas, isä
Riina Katajavuori...
Kysyin asiasta Sanastolta, joka hallinnoi kirjastojen lainauskorvauksia (joita on maksettu vuodesta 2007) ja Suomen kirjastoseurasta. Ikävä kyllä tietoja aiemmista lainatuimmat -listauksista ei heiltäkään löytynyt.
Helmet-kirjastossa otettiin tuolloin 2014 käyttöön erillinen tilastointiosio, josta nuo tiedot saa helposti haettua, joten sitä aiempia tietoja ei meillä ole. Joillain kirjastoilla saattaa ehkä olla omia listoja, joista voi vinkata tämän vastauksen kommenteissa.
Lauseen alkuperästä on esitetty useita teorioita, mutta varmuutta asiasta ei vaikuta olevan. Jake Remington ei itse ilmoittaudu lauseen keksijäksi. Tšingis-kaanilta se ei ole peräisin. Variaatioita siitä on viime vuosina esiintynyt esim. Mission: Impossible - Fallout -elokuvassa ja Game of Thrones -sarjassa sekä lukuisissa verkkomeemeissä. Lause ei nähdäkseni esiinny kirjallisuudessa ennen 2000-lukua.
Kysyjän viittaama, Ylellä 1980-luvulla lähetetty ensimmäinen suomalainen äänielokuva voisi olla esimerkiksi Erkki Karun vuonna 1931 ohjaama Tukkipojan morsian. Elokuva on esitetty muun muassa TV2:ssa tammikuussa 1987 Kari Uusitalon esittelemänä ja sitä on pidetty ensimmäisenä varsinaisena kotimaisena näytelmä-äänielokuvana.
Kyseisessä elokuvassa ei ole kuitenkaan esille tuotua kohtausta eikä kyseessä liene mikään muukaan aivan varhaisen äänikauden elokuva.
Mainittu repliikki voisi olla jo 1930-luvullakin sanottuna hieman leikillinen, jolla viitattaisiin nykyajassa aiempiin aikoihin.
Tyylillisesti se voisi sopia esimerkiksi Valentin Vaalan elokuviin.
Kotimaisia elokuvaehdokkaita voi selata kätevästi Elonet-palvelussa rajaamalla...
Hei,
Sanakirjat ja sanastot merkitään YKL-luokituksessa muotoluokalla 038, joka tulee varsinaisen luokan perään. Esimerkiksi lakialan sanasto on luokassa 33.038 ja liiketalouden sanakirjat/sanastot luokassa 69.038. Samoin muut sanastot, joissa on selkeä teema ovat siis kyseisessä luokassa, jonka perään liitetään tuo muotoluokka. Monikieliset yleissanakirjat joita ei voi luokitella mihinkään erityiseen teemanmukaiseen luokkaan ovat luokassa 87.038.
Muotoluokka käsittää: "Eri kielten sanakirjat ja sanastot. Yksi-, kaksi- ja monikieliset sanakirjat ja sanastot Sivistys-, synonyymi-, slangi-, frekvenssi-, lyhenne- ja etymologiset sanakirjat ja sanastot Eri alojen sanakirjat ja sanastot, joissa sanojen tai termien merkitykset on esitetty...
Arvi-tietokantoja on useampikin.1. Arvi on Hämeenlinnan seudun yleisten kirjastojen paikallistiedon tietokanta, johon on vuodesta 2002 lähtien tallennettu Hämeenlinnaa, Hattulaa ja Janakkalaa käsitteleviä artikkeliviitteitä sanoma- ja aikakauslehdistä sekä kokoomateoksista. Arvi on ollut useamman vuoden pois julkisesta käytöstä, mutta on kuitenkin kokenut uuden tulemisen osana Kansalliskirjaston Arto-tietokantaa. Arto-kokoelman pääasiallinen hakukäyttöliittymä on Finna ja Finna.fi:ssä voit rajata haun tai hakutuloksen Arto-kokoelmaan valitsemalla organisaatiovalikosta ”Kansalliskirjasto / Arto”.Suurin osa Arvi-artikkelien emojulkaisuista löytyy seudun kirjaston kokoelmista. Yksittäisiä artikkeleita on kopioituina Hämeenlinnan pääkirjaston...
Hei!
Kyseessä saattaa olla Martti Haavion Tuhkimus-satu, joka alkaa näin: "Olipa kerran ukko, ja ukolla oli kolme poikaa, ja kaksi oli vilkasta ja ahkeraa ja hyvin somaa, mutta kolmatta kaikki moittivat. Ja kolmannen pojan nimi oli Tuhkimus Tähkimys uunin pankolla." Kaksi vanhinta veljestä saavat isältä rahamassit ja kehotuksen lähteä maailmalle onnea koettelemaan. Näin he tekivät ja tulivat hyödyllisiä kauppoja tehtyään rikkaina takaisin. Tuhkimusta halveksittiin ja pilkattiin. Tuhkimus sai hauelta saksanruokopillin, johon puhaltamalla Tuhkimuksen toiveet toteutuvat. Pillin avulla Tuhkimus pelastaa kuninkaan tyttären tornista ja satu päättyy onnellisesti: "Ja sitten he elivät onnellisina monta vuotta, ja saivat paljon lapsia".
Koska...
Kyseessä näyttäisi olevan Alex von Kothenin laulu Ristiretkeilijä (Korsfararen), joka alkaa sanoin ”Taiston kentiltä käännyin”. Suomenkieliset sanat lauluun on tehnyt Jussi Snellman.
Laulun sanat ja nuotti sisältyvät nuottijulkaisuun Kokoelma yksinlauluja. 1 (Fazer, 1977, lisäpainokset 1979, 1982, 1986 ja 1987. Nuotti on aiemmin ilmestynyt nimellä Kokoelma yksinlauluja nuorisolle, I. (Helsinki : Fazer , 1977).
Nuottijulkaisut löytyvät useista Suomen kirjastoista. Mikäli ne eivät kuulu oman kirjastoverkkosi kokoelmiin, ne voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.finna.fi/
Finnaan ei välttämättä tarvitse kirjautua sisälle, jotta sillä voisi hakea aineistoja.
https://finna.fi/
Tein sinulle valmiiksi haun hakusanalla ja aiheella Opinto-ohjaus sekä rajasin sen verkossa saatavilla oleviin väitöskirjoihin.
https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&view=condensed&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FThesis%2FThesis%2F%22&filter%5B%5D=~sector_str_mv%3A%221%2Flib%2Funi%2F%22&filter%5B%5D=free_online_boolean%3A%221%22&filter%5B%5D=~topic_facet%3A%22opinto-ohjaus%22&lookfor=opinto-ohjaus&type=AllFields
Jos muutat haun aihe-rajausta, saat esille opinto-ohjauksen erilaisia näkökulmia.
Hei,
sanat löytyvät esim. seuraavasta nuottijulkaisusta:
SALMINEN, Jukka (säv.)
Jalanjäljissä : lauluja matkan varrelta
Tätä nuottijulkaisua ei valitettavasti ole Vaasan kokoelmissa, mutta sen voi tilata kaukolainaksi esim. Tampereen kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voi lähettää myös sähköpostitse, osoitteella kasi.kirjasto@vaasa.fi. Kaukolainat ovat maksullisia, toki useimmiten peritään vain ilmoitusmaksu 50 snt (ellei lähettävä kirjasto peri omaa maksuaan).
yt
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Los éxitos de... Victor Manuel, Andrés do Barro, Mary Cruz on kokoelma-LP/-kasetti, jonka julkaisi lähinnä erilaisiin kokoelmiin erikoistunut Olympo-levymerkki. Kaikki kappaleet näyttävät olevan peräisin Olympon tai Belter-levymerkin julkaisuilta vuosilta 1967 - 75. Useimmat olivat julkaisuvuotenaan hittejä tai myöhemmin tunnetuksi tulleita kappaleita. Levy ei näytä olevan mikään keräilyharvinaisuus, vaikka kappaleita ei tällä hetkellä ole laajasti markkinoilla tai kirjastoissa.Levyn kolmesta laulaja-lauluntekijöistä Victor Manuel on kuuluisin ja hänen uransa on ollut pisin. Monet hänen 70-luvun puolivälin ja sen jälkeiset kappaleensa käsittelivät poliittisia ja yhteiskunnallisia teemoja. Andrés do Barro (1947 - 1989) oli kotoisin...
Darling-laulajanimen takana on saksalainen laulaja nimeltä Catherine Frey. Alla linkit Suomen kansallisdiskografia Violaan ja Discogs-sivustolle:
https://finna.fi
https://www.discogs.com/artist/643631-Darling-3
Enter ry on tehnyt selkeän esityksen tästä amerikkalaisesta yhtiöstä Se löytyy alla olevasta linkistä:
https://bin.yhdistysavain.fi/1577988/mI6VEavfJZxtCCbENKe40SdYOs/Kansalliset_Seniorit_Googlen_palvelut.pdf
Hei!
Henkilöhahmojen nimiä on tapana muuntaa kielialueelle sopiviksi. Tässä tutkimustyö aiheesta esimerkkinä Harry Potter -kirjat :
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/124658/gradu2015kosunen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
esimerkki Ronja Ryövärintytär-elokuvasta:
https://eoto.blogs.tamk.fi/tag/film-industry/
Alkuperäinen nimi on kyllä Mattis, kuten tältä sivulta käy ilmi:
http://paljonmeluakirjoista.blogspot.com/2015/06/astrid-lindgren-ronja-rovardotter-elina.html
Kreikkalaista kirjallisuutta julkaistaan suomeksi harvakseltaan. Tässä kuitenkin jonkinlaista listaa.
2000-luvulla:
Doxiadis, Apostolos: Petros-setä ja Goldbachin hypoteesi (Like, 2004)
Näkymätön ja näkyvä : nykykreikkalaisia novelleja (Suomen Ateenan-instituutti, 2000)
Russu, Nikol: Sano Morfiinille et mä etin sen vielä (Kääntöpiiri, 2000)
Staikos, Andreas: Herkullisia suhteita (Tammi, 2000)
Ennen 2000-lukua mm.:
Assimacopoulos, Kostas: Sarastus (Kirjayhtymä, 1980)
Jordanidu, Maria: Kultainen sarvi : kreikkalaisen naisen tarina (Otava, 1985)
Kazantzakis, Niko: Kerro minulle, Zorbas (1. painos 1954)
Kazantzakis, Niko: Veljesviha (1. painos 1967)
Kazantzakis, Niko: Viimeinen kiusaus (1. painos 1957)
Vassilikos, Vassilis: Valokuvat (...
