Kyyti-tietokannasta (www.kyytikirjastot.fi) löytyy mm. seuraavat Kotkan kirkkojen historiaa käsittelevät teokset:
-Harjunpää, Kaisu: Kotkan kirkko 1898-1998.1998
-Kotkan Pyhän Nikolaoksen kirkon historia. 1995
Kotkan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy mm. lehtileikkeitä Kotkan kirkoista ja vhs-tallenne Kotkan neljä kirkkoa. Kotiseutukokoelman teoksiin voi tutustua Kotkan pääkirjastossa.
Kotka-aiheisia kuvateoksia ovat mm.
-Kotkalainen kirja. 2006.
-Komulainen, Jorma: Kotka. 2002
-Mäkelä, Pekka: Kotka, merestä noussut. 1987
-Vainonen, Joel M.: Kotka. 1982
-Bonin, Volker von: Kotka. 1975
-Savikko, Jorma: Kotka. 1962
-Kotka. (toimittanut: Eino Mäkinen) 1952
-Sandberg, Börje: Kotka. 1936
Edellä mainitut kirjat ovat mm. Kotkan...
Pusula-kunnasta on käytetty aiemmin myös nimityksiä Puslaa ja Pussulla. Pusulan kylään rakennettiin kappelikirkko vuonna 1838, ja kylän nimestä tuli koko kappeliseurakunnan ja pitäjän nimi. Nimi perustuu todennäköisesti henkilönnimeen Pusu tai Pussu, joka ilmeisesti perustuu skandinaaviseen miehennimeen Bose, Bosse, Busse. Lohjalta tunnetaan henkilönnimet Olof Pussusson (1404) ja Johan Boos (1583).
(Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
Pauli Salonen on tehnyt suomenkieliset sanat Veniamin Basnerin lauluun S tšego natšinajetsja Rodina eli Mistä saa alkunsa synnyinmaa. Sanat sisältyvät esimerkiksi julkaisuihin Volga virtaa : Lauluja Neuvostoliitosta 1. (1982), Legendaarinen Agit-Propin lauluvihko (1982) ja Ystävyyttä laulu soi (1982).
Mikään edellämainituista julkaisuista ei näytä kuuluvan lähikirjastosi kokoelmiin, mutta verkkokirjastoalueesi kokoelmista ne löytyvät, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Vinkkejä siihen, mitä tahoja voit lähestyä:
Tarjoa käsikirjoitustasi tai ohjelmaideaasi | YLE Kohtaus | yle.fi
Kannattaa ottaa yhteyttä suomalaisiin tuotantoyhtiöihin ja tv-kanaviin.
Luokka:Suomalaiset tuotantoyhtiöt – Wikipedia
Varmasti Suomen elokuvasäätiö osaa kertoa enemmän.
Etusivu - Suomen elokuvasäätiö (ses.fi)
Lisäksi Facebookin ryhmiin kannattaa tutustua. Esim. hakusanalla lyhytelokuvat tai käsikirjoittaminen
Tässä joitakin kollegan kokoamia suosittuja kirjasarjoja. Osaa lukevat joukon pienimmät, ja osaa kouluikäiset. Kirjoja saa lainaan kirjastoista.
- Ryhmä Hau
- Frozen
- Neropatin päiväkirja / Jeff Kinney
- Lasse-Maijan etsivätoimisto / Martin Widmark
- Tatu ja Patu / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Risto Räppääjä / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Lukupalat
- Ystäväni Maisa / Lucy Cousins
- Puppe / Eric Hill
kun kirjoista tehdään hyllyvaraus, niin varaukset menevät varauslistalle, mikä esimerkiksi pääkirjastolla saattaa olla 700-800 kappalettakin pitkä ruuhkaisina aikoina. Listaa sitten lähdetään purkamaan järjestyksessä, ja jos lista sattuu olemaan pitkä, niin siihen muodostuu viive ennen kuin varattu kirja on haettu hyllystä. Työntekijä siis hakee kirjan ja palauttaa sen päätteellä, jolloin kirjan status muuttuu joko noudettavaksi ja asiakkaalle lähtee viesti tästä tai sitten kirja lähtee kuljetukseen toiseen yksikköön, jos noutopaikka on toisessa kirjastossa. Joskus käy myös niin, että kirja on kadonnut hyllystä, ja viive kasvaa, mutta saman päivän aikana vähintään ilmoitetaan asiakkaalle, että kirja on kadonnut tai sitten tilataan toisesta...
Imuroitavia sanakirjoja ei tunnu löytyvän. Netistä löytyy kyllä muuten ilmaiskäytössä olevia sanakirjoja, esim.yksi suomi-ruotsi -sanakirja sivulta http://www-lexikon.nada.kth.se/skolverket/sve-fin.shtml (on nimeltään Svensk-finskt lexikon, mutta hakea voi myös suomen kielen sanoilla). Linkkejä verkosta löytyviin sanakirjoihin ja kielenkääntäjiin löytyy enemmänkin Makupalat-hakemistosta http://www.makupalat.fi/kieli2.htm
Sanakirjoja on myös cd-romeina, esim. Lahden kirjastosta löytyvät WSOY:n Suomi-ruotsi-suomi -sanakirja sekä Suuri suomi-ruotsi -sanakirja A-Ö.
Mitä todennäköisimmin viittaus liittyy digitaalisuuteen: DDD (”digital, digital, digital”), kaikki vaiheet on tehty täysin digitaalisesti. Sen sijaan ADD on CD-levyllä oleva tunnus, joka kertoo CD:n olevan nauhoitettu analogisesti ja miksattu/editoitu sekä masteroitu digitaalisesti.
Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajien levy nimeltä Legenda on julkaistu vuonna 1999, ja sillä on mm. Madetojan kappale De profundis, op56. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista levy on ainoastaan Vantaan musiikkivaraston kokoelmissa Tikkurilassa. Voit saada levyn lainattavaksi Kauklahden kirjastosta tekemällä varauksen Helmet-sivuston kautta. Voit myös pyytää kirjastojen henkilökuntaa tekemään varauksen:
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slegenda%20kauppakorkeakoulun%20ylioppilaskunnan%20laulajat__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
"Runo" on tosiasiassa suorasanaista tekstiä, lainaus Waltarin Ihmisen ääni -kirjan luvusta 'Yksinäisyys'. Siinä Waltari pohdiskelee yksinäisyyden ongelmaa ja pyrkii aluksi lähestymään aihetta "erään pöytälaatikkorunonsa" avulla, jonka säkeet – "vain katse, kosketus, ihmisen lämpö / riittää elämäksi / muukalaiselle" – luovat pohjan pohdiskelulle, jonka osa kysymyksen sitaatti on. (Waltarin toistama vuodelta 1947 peräisin oleva pöytälaatikkoruno on julkaistu hieman Ihmisen ääni -versiosta poikkeavassa muodossa nimellä Muukalainen kokoelmassa Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967. Myös myöhempi Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 -valikoima sisältää Muukalaisen alkuperäisessä asussaan.)...
Olisikohan kyseessä ehkä Arne Martin Klausenin Et liv i kulturkollisjon? "Gjennom mer enn 40 år som samfunnsforsker har sosialantropolog Arne Martin Klausen opplevd de fleste former for kulturkollisjon. I denne selvbiografien reflekterer han over fremveksten av det moderne Norge; han forteller om sin egen oppvekst og oppbruddet fra et strengt og fundamentalistisk barndomsmiljø - og om sitt mangeartede faglige virke."Arne Martin Klausen – Norsk biografisk leksikon (snl.no)
Eduskunnan kirjaston http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ Selma-kokoelmaviitetietokannasta voi etsiä viitteitä juridisesta kirjallisuudesta.
Kirjastoissa käytettävissä olevista viitetietokannoista voi hakea esim. tiettyä aihetta käsitteleviä artikkeleita. Aleksi-nimiseen tietokantaan on tallennettu viitteitä vuodesta 1980 alkaen ja Artoon vuodesta 1982 alkaen. Molemmat tietokannat sisältävät viitteitä mm. seuraavista julkaisuista: Defensor Legis, Lakimies, Lakimiesuutiset ja Oikeus.
Suomen asianajajaliiton kotisivuilta Internet-osoitteessa http://www.asianajajat.fi/ kohdasta 'Julkaisut' löytyvät Advokatti ja Defensor Legis -lehtien hakemistot muutaman vuoden ajalta. Saman sivuston kohdasta 'Lakilinkit' - 'Lehdet ja julkaisut' löytyvät mm....
Kuopion kaupunginkirjastosta ei löydy tätä kirjoitusta Vapaita aatteita -lehdestä. Meiltä puuttuvat sivut 81-120.
Tämä esitelmä löytyy digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmista.
Se löytyy Fennican kautta (https://finna.fi), josta hakuun lehti "Vapaita aatteita". Tulos antaa suoran linkin digitoituihin vuosikertoihin 1889 ja 1890.
Vuotta 1890 selaamalla löytyy Minnan esitelmä sivuilta 109-115.
Sen pystyy myös tallentamaan ja tulostamaan itselleen sivustolta.
Kansallisdiskografia Violan mukaan tätä joululaulua on löytynyt vain äänitteinä, kasettina ja äänilevynä, Kotikirkkoni joulun kellot : uusia hartaita joululauluja. - [Helsinki] : JP-Musiikki, p1981.Valkeaa joulua. 1990. Sound Cat (MiniMusic) MIC255.
Nuotteja ja sanoja ei siis näyttäisi olevan. Netistäkään ei näytä löytyvän laulun sanoja, mutta Youtubesta (http://www.youtube.com/) laulun nimellä hakemalla löytyy ainakin Maija Hapuojan esitys.
Teosto antaa tietoa musiikin tekijänoikeuksista ja lupien hakemisesta. Tekstit ja lyriikat ovat teoksia ja tekijänoikeuksien suojassa, joten käännöksiin pitää olla lupa, mikä tekijänoikeus on vielä voimassa. Tarkempia tietoja ja vastaus kysymykseesikin löytyvät Teoston sivulta, https://www.teosto.fi/usein-kysyttya/#mista-saan-luvan-biisin-sovittami…
Eniten MM-kisoja voittanut jalkapalloilija on brasilialainen Edson Arantes do Nascimento eli Pelé. Hän voitti urallaan kolme maailmanmestaruutta, enemmän kuin yksikään pelaaja on voittanut. Lähde:Ilta-Sanomat: Kommentti: Kaikkien aikojen suurin on poissa
Eduskunnan verkkosivuilta löytyvien tietojen mukaan August Vatasen (kansanedustajana 2.2.1914–3.4.1917) koko nimi oli August Veli Vatanen.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911706.aspx (ks. CV)
Lämpimästi suosittelen hankkimaan jonkin hyvän hyönteismääritysoppaan esim. kirjastosta luokasta 58.21. Äkkiseltään tutkaillen tuossa voisi olla turkiskuoriaisten sukuun kuuluvia kovakuoriaisia, mihin sisällä esiintyminen myös viittaisi. Lajeja on suvussa runsaasti enkä ala nyt enempää arvailla. Tuossa suvussa on pahoja tekstiilituholaisia. Luonnossa monet lajit elävät esim. lintujen ja muiden eläinten pesissä ja ne ovat hyviä lentäjiä. Suosittelen tutustumaan esim. Kodin kutsumattomat vieraat-tuholaisesitteeseen https://hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf - jospa siellä näkyisi samanlaisia hyönteisiä lajin määrittämiseksi. Mutta määritys jää nyt epävarmaksi, suosittelen tosiaan hyönteisaiheista aineistoa...
