En löytänyt kasville lainkaan suomenkielistä nimeä, vaikka etsin useammasta lähteestä. Vuonna 1994 julkaistu Otavan kasvitieto (painos vuodelta 2005) esittelee kyllä tämän kasvin, mutta suomenkielistä nimeä ei tästäkään opuksesta löytynyt.
Lainaus kirjan alkusivuilta:
"Kasvien suomenkieliset nimet ovat Suomen Biologian Seuran Vanamon nimistötoimikunnan hyväksymiä tai, Suomessa vain viljeltyinä kasvavien lajien osalta, Puutarhaliiton julkaiseman 'Viljelyskasvien nimistön' mukaisia. Uudisnimiä ei ole tätä kirjaa varten ollut syytä keksiä, eikä eräiden muiden hiljan ilmestyneiden kirjojen omatekoisia uudisnimiä ole katsottu hyväksyttäviksi. Niinpä suuri joukko Suomesta puuttuvia lajeja on ja on olevakin ilman suomenkielistä nimeä."
Arvelenpa...
teos voisi olla Sheri S. Tepper: Portti naisten maahan, Karisto 1990. Tämä löytyy Jyväskylän kirjastostakin. Tässä linkki, missä kuvausta teoksesta:
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/portti-naisten-maahan/
Seuraavista kolmesta teoksesta saattaisi löytyä jotakin kahvileipähistoriasta. Nämä teokset ovat tällä hetkellä saatavissa ainakin Tikkurilan kirjastosta.
Kahvikirja / [toimitus: Sirkku Boström, Maarit Cederberg, Susanna Rajasalo]. - [Helsinki] : [Paulig], 1997.
ISBN 951-97730-0-2
Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä / Bo Lönnqvist. - [Espoo] : Schildt, 1997.
ISBN 951-50-0847-6
Piparikirja / Anna-Liisa Mattila. - Jyväskylä : Atena, 2001.
ISBN 951-796-263-0
Seuraavat teokset sisältävät leivonnaisohjeita ja ovat ilmestyneet 1920- ja 1930-luvuilla. Ne löytyvät Kansalliskokoelmasta Helsingin yliopiston kirjastosta (Unioninkatu 36). Kirjoja ei voi lainata, vaan niihin on tutustuttava kirjaston lukusalissa.
Kakkuja ja leivonnaisia jos...
Maailman runosydän -käännösrunoantologiassa (1998)on sivulla 655 Usko-niminen runo, joka alkaa "Minun on uskottava / että yhä olet olemassa. / Jossakin. /--". Tekijäksi on mainittu Ann Thorp, Englanti. Suomennos on Janne ja Hannu Tarmion. Muista painetuista kirjoista ei kansallisbibliografia Fennica tai käännösrunotietokanta Thorp-suomennoksia löydä. Painamattomissa lähteissä suomennoksia saattaa kuitenkin olla, esimerkiksi hengellisissä teoksissa ja/tai eri taiteiden teoksissa.
Kortin numeron muistaminen ei riitä. Lainatessa on mukana oltava fyysinen kirjastokortti tai kortin tietojen tulee löytyä puhelimen Taskukirjasto-sovelluksesta.
Kyseessä on varmaankin Albert Camus'n novelli Jonas ou l'artiste au travail, suomeksi Jonas eli taitelija työssään. Novelli sisältyy Camus'n novellien kokoelmaan Maanpako ja valtakunta (1960) Maija Lehtosen suomentamana.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=camus+maanpako&type=AllFi…
Albert Camus: Jonas ou l'artiste au travail
Carl Gustaf Mannerheim oli vapaaherra, itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka. Mannerheimistä on kirjoitettu paljon. Seuraavasta hakutuloksesta löydät viitteitä kirjoihin ja lehtiartikkeleihin Mannerheimista: (Aihe:Mannerheim, Carl Gustaf Emil) | Hakutulokset | Finna.fiTietoa Mannerheimistä löytyy verkosta muun muassa seuraavilta sivustoilta:Mannerheim-museo - Gustaf MannerheimSotapolku.fi - Mannerheim, Carl Gustaf EmilCarl Gustaf Emil Mannerheim – Sotilas ja tutkimusmatkailija - 375 Humanistia
Uskonnollista sanastoa löytyy laajoista suomi-englanti tai englanti-suomisanakirjoista esim.
HURME, Raija: Uusi suomi-englanti suursanakirja. WSOY, 1987.
REKIARO, Ilkka. Nykyenglannin käyttösanasto aihealueittain. Gummerrus, 1997.
(aiheena mm. uskonto, tosin sanasto on suppea)
Jos näiden teosten sanasto ei riitä ja tarvitset erikoisterminologiaa, kehoitan tiedustelemaan
sanastoa Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta, internet -osoite on:
http://www.helsinki.fi/teol/kirjasto/kotisivu.html tai puh.09-19123870
Sirkka Marttila...
Kaikki kirjat ovat nuorten fantasia- tai scifikirjoja, ja saattavat olla turhan jännittäviä herkälle 13-vuotiaalle. Lasten- ja nuortenkirjoja hyvin tunteva kollega ehdotti niiden tilalle näitä:
- Eoin Colfer, Artemis Fowl -sarja
- D. D. Everest, Archie Greene -sarja
- Brian Jacques, Seikkailusarja
- Philip Pullman, fantasiakirjat
- Christopher Paolini, fantasiakirjat
- Rick Riordan, fantasiakirjat
- Timo Parvela, Sammon vartijat -sarja
Suomalainen novellihakemisto ei tunne ystävä- tai ystävyysaiheisia novelleja, mutta ko. sanat esiintyvät sielläkin kyllä novellien nimissä.:
Lappalainen K, Ystävieni malja; Canth M , Ystävykset; Haanpää P, Ystävykset; Hesse H, Ystävykset; Kojo V, Ystävykset; Maupassant G, Ystävykset; Reijonen J, Ystävykset; Turgenev I, Ystävykset; Pentikäinen M, Ystävyys; Salmela M, ystävyys; Kojo V, Ystävä; Talvio M, Ystävä; Maugham W, Ystävä hädässä; Järvinen AE, Ystävän salaisuus; Laxness H, Ystäväni.
Romaaneja ystävä- tai ystävyysaiheisia ovat mm. Steinbeck, Ystävyyden talo; Trojepolski, Bim mustakorva; Bach, Lähellä jokainen sydän; Morrison, Sula; Carpelan Bo, Axel; Aaltonen, Anna kulkee enkelin kanssa. Saatavuustiedot kannattaa tarkistaa sekä...
Neljäs laulu Franz Schubertin laulusarjassa Talvinen matka (Winterreise, op. 89, D. 911) Wilhelm Müllerin sanoihin on nimeltään Erstarrung. Lauluun löytyy kuusi suomennosta Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokannasta Laurasta.
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
Suomennokset löydät täältä:
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=e2bc0188241591f76…
Suomennosaikoja ei valitettavasti ole mainittu.
Ylitornion kristillisen kansanopiston vuosikertomuksista löytyy oppilasluettelot. Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston kokoelmissa on opiston 1930-luvun vuosikertomukset.
Vuosikertomukset eivät ole lainattavissa, mutta niihin voi tutustua paikan päällä Lappi-osastolla. Vuosikertomuksia lainataan tarvittaessa muihin kirjastoihin lukusalilainaan.
Kirjaston nimikirjoista ei löytynyt muuta tietoa kuin, että nimi Jouni on peräpohjalais-lappalainen nimi, joka alkoi yleistyä suomalaisten parissa 1900-luvun alkupuolella ja että se on johdannainen nimestä Johannes.
Rovaniemen kirjaston saamelaisosasto antoi tietoa nimen suosiosta Lapissa:
Nickul on tilastoinut Suomen saamelaisalueen nimistöä vuonna 1962. Hän erottelee suomalaiset ja saamelaiset henkilönnimet, ja tukeutuu jaossa Itkosen vuonna 1948 määrittelemiin silloisiin saamelaisten etunimiin. Jouni kuuluu tuohon saamelaisnimien ryhmään.
Nickulin mukaan Jouni-nimen ja sen rinnakkaisnimien käyttö saamelaisalueella (tunturi- ja kalastajasaamelaisilla; kolttien nimien historia on erilainen) on runsasta. Varianteista...
Helmet-verkkosivut siirtyvät toiselle alustalle ja Taskukirjasto-sovelluksen ylläpito on lopetettu, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjaston kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jolle Kansalliskirjasto ei ole kehittänyt omaa mobiilisovellusta.
Uusi Helmet-verkkokirjasto on jo avattu koekäyttöön, ja sen mobiilisivusto on korvannut Taskukirjasto-sovelluksen.
Lisää tietoa aiheesta ja ohjeita uuden Helmet-mobiilisivuston käyttöön löytyy täältä: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa
Sitä en tiedä, miksi Helmet ei ole pystynyt lisäämään tätä tietoa tuon virheilmoituksen tilalle.
Skodan logossa on siivekäs nuoli.Tiedätkö, mistä Skoda on saanut logonsa? Valmistaja valottaa siipinuolen historiaa - MTVuutiset.fiLogo TimelineŠkodan siipinuolen vuosisata
Henkikirjoituksen mukaan Uudessakaupungissa oli vuoden 1952 alussa 4308 asukasta. Vuodesta 1950 vuoteen 1960 kaupungin väkiluku lisääntyi noin 250 asukkaalla: vuonna 1950 uusikaupunkilaisia oli 4290, vuonna 1960 henkikirjoituksen ilmaisema asukasmäärä oli 4536.
Vuonna 1945 aloitetun sotakorvaustuotannon myötä alun perin pienestä Uudenkaupungin Telakka Oy:stä tuli nopeasti kaupungin suurin työnantaja, ja Neuvostoliiton sotakorvaussuoritusten jälkeen jatkuvasti tekemät tilaukset työllistivät telakkaa vielä pitkään tämän jälkeenkin. Vuoden 1966 lopussa henkilökuntaa oli 550. (Yhtiö myytiin Rauma-Repolalle vuonna 1973 ja fuusioitiin 1976. Vuonna 1991 telakan osti uusi Uudenkaupungin Telakka Oy, joka meni vararikkoon 1993...
Kun sarjaa tai elokuvaa ryhtyy katsomaan, voi DVD- tai BluRay-levyn asetuksista valita suomenkielisen tekstityksen. Kirjastosta lainattavista sarjoista ja elokuvista löytyy useimmiten suomenkielinen tekstitys, mikäli niissä puhuttu kieli on muu kuin suomi.
Lastenkirjoja, jotka käsittelevät lastenkotia ja siellä asumista, ei ole kovin paljoa. Joitain kuitenkin löytyy, joissa joko sivutaan lastenkodissa tai orpokodissa asumista tai vältytään tällaiselta kohtalolta. Astrid Lindgren: Rasmus ja kulkuri (kirja Helmet Finnassa). 9-vuotias Rasmus asuu lastenkodissa kirjan alussa, mutta karkaa sieltä etsimään onneaan.Tomi Kontio: Keväällä isä sai siivet (kirja Helmet Finnassa). Kaksoispoikien isä saa siivet, ja heidän äitinsä ja siskonsa katoavat. He joutuvat Huostala-nimiseen kasvatuslaitokseen/lastenkotiin.Anna Laitinen: Miria viikinkien jäljillä (kirja Helmet Finnassa). Miria, lastenkodissa asuva orpotyttö, uskoo olevansa viikinkien sukua.Sari Peltoniemi: Täältä minä karkaan (kirja Helmet...
Tätä kirjoitettaessa viimeinen uusi julkaisu Pink Floydin nimellä oli single "Hey, Hey, Rise Up!" huhtikuussa 2022. Yhtyeen kitaristi David Gilmour sanoi tuolloin, että kyseessä oli yksittäinen hyväntekeväisyysjulkaisu Ukrainan auttamiseksi ja ettei Pink Floydia ole tarkoitus koota uudelleen. Vuonna 2015 hän sanoi, että olisi väärin jatkaa Pink Floydia ilman vuonna 2008 kuollutta kosketinsoittaja RIck Wrightia. Yhtye ei ole esiintynyt konserteissa vuoden 2005 jälkeen. Sen sijaan yhtyeen jäsenet ovat esittäneet yhtyeen musiikkia elävänä omien soolokokoonpanojensa kanssa.
Lähteet:
https://www.rollingstone.com/music/music-features/pink-floyd-david-gilm…
https://web.archive.org/web/20161018075857/https://www.theguardian....
Kirjastonhoitaja ei ole lakiasiantuntija, joten vastaus perustuu ainoastaan löytämiini lähteisiin. Työturvallisuuslaissa (738/2002) sanotaan, että työhuoneen tilavuuden ja pinta-alan tulee olla riittävä. Siellä tulee olla myös riittävästi tilaa työn tekemistä ja työn vaatimaa liikkumista varten (33§). Valaistuksesta sanotaan, että työpaikalla tulee olla työn edellyttämä ja työntekijöiden edellytysten mukainen sopiva ja riittävän tehokas valaistus ja sinne on mahdollisuuksien mukaan päästävä riittävästi luonnonvaloa (34§). Myös valtioneuvoston asetuksessa työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003) on maininta, että työpaikkana käytettävä maanalainen tila, ikkunaton rakennus tai rakennuksen osa tai muu sellainen työpaikka...
