Olet oikeassa, eli jugurtissa tapahtuu käymisreaktio, jonka seurauksena syntyy hiilidioksidia. Aiheesta on myös tieteellinen artikkeli: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1155/2018/8121606
Hyvin toimivassa kompostissa vaikuttaa suuri määrä erilaisia hajottajia. Mikrobitasolla toimivat mm. bakteerit, matalissa lämpötiloissa esiintyvät psykrofiilit sekä lämpimämmässä viihtyvät mesofiilit ja termofiilit. Lisäksi hajottamiseen osallistuvat antinobakteerit (vanhentunut nimitys 'sädesienet') ja saprotrofiset sienet (mm. homeet ja hiivat).
Kompostissa viihtyvät myös monenlaiset alkueläimet ja pieneliöt: lierot, sukkulamadot ja hyppyhäntäiset. Turilaat ja sarvikuonokkaatkin talvehtivat mielellään kompostissa.
Toimivassa kompostissa ei ole varsinaisesti mädättäjäbakteereja, ne toimivat vain anaerobisessa, hapettomassa tilassa. Kompostissa hajoaminen on aerobista, eli vaatii happea toimiakseen.
Matti Klingen kirjassa Suomen ylioppilas (Keuruu 1991) kerrotaan, että Suomessa mustaa ylioppilaslakkia käytettiin melko yleisesti vuosisadan loppuun asti. Suomessa mustan lakin syrjäytti valkoinen ylioppilaslakki, joka on ollut käytössä vuodesta 1865 alkaen. Kuitenkin Ruotsissa eri yliopistot olivat kehittäneet omia versioita ja käytäntöjä ylioppilaslakista. Esimerkiksi Lundin yliopistossa valkoista hattua käytettiin kesällä ja tummansinistä villaista hattua talvella. Talvinen ylioppilaslakki vaihdettiin päähän 4. lokakuuta ja sitä käytettiin 30. huhtikuuta saakka.
Lisäys: Osa nykyistä Mannerheimintietä oli aiemmin nimeltään Heikinkatu. Metro Auton myymälä oli 1930-luvulla Heikinkadulla tai Kaisaniemenkadulla. Mannerheimintiellä se oli 1950-luvulla.
Kansallisdiskografia Violan mukaan Päivänne-Mieskuoro ja Säynätsalon Sekakuoro ovat julkaisseet vuonna 1975 albumin "Kantaatti" (Posetiivi PPLP1), jolta löytyy myös tama Sibeliuksen sävellys, jonka levyllä esittää Säynätsalon Jousikvartetti. Sibelius teki sävellyksen Säynätsalon tehtaitten 25-vuotisjuhlille 28.12.1922 ja se on omistettu Walter Parviaiselle. Muun ohjelmiston johtaa Vilho Maaniemi. Muita Vilho Maaniemen levytyksiä ei valitettavasti löydy.
Tämä äänite taitaa olla erittäin hankala tapaus löytää, sillä Kansalliskirjastossa ei näytä olevan siitä omaa kappaletta. Yleisradion äänilevystössä levy on, mutta se kuullakseen täytyy asiasta sopia levystön kanssa erikseen ja tulla Pasilaan kuuntelemaan. Lainaksi sitä ei saa.
Levy löytyy...
Voisikohan kyseessä olla Neil Gaimanin vuonna 1998 suomennettu fantasiaromaani Neverwhere - maanalainen Lontoo? Ks. https://www.risingshadow.fi/library/book/5-neverwhere--maanalainen-lontoo
”Uinu, poijut/poiut kaunokainen, tuuti, tuuti tuu!” alkaa ”Kasakan kehtolaulu”. Se perustuu venäläiseen kansanlauluun ”Spi mladenets moi prekrasnyi”. Nuotissa Sonninen, Ahti: ”Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten” (Otava, 1962, 4. painos, s. 261) tämän suomenkielisen sanoituksen tekijäksi on merkitty R. R. Ryynänen. Kaikissa lähteissä sanoittajaa ei ole mainittu. Laulun sanat löytyvät myös seuraavista nuoteista: ”Perinnemaisemia lauluin” (Kalevi Heikkinen, 2006) ja ”Laulajan kirja” (toimittanut Aapeli Vuoristo, Otava).
”Karjalan kunnailla” -laulun karjalankielinen nimi on ”Karjalan kumbuzil” (tai joskus myös ”Karjalan kumbusil”). Laulu alkaa: ”Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah”. Alkuperäinen sanoitus on Valter Juvan...
Näppituntumalta ja kokemuksesta (15 vuotta) Helmet-kirjastoissa työskennelleenä voisin sanoa, että yhdestä kirjastosta saattaa "kadota" lähes joka päivä joitakin niteitä, niin uusia kuin vanhempiakin. Kun teos ei ole omalla hyllypaikallaan eikä sitä löydy muista ns. loogisista paikoista, se joudutaan merkitsemään kadonneeksi. Nide kuitenkin saattaa löytyä myöhemmin esimerkiksi inventoinnin yhteydessä. Kysyin Helmet-kirjaston järjestelmänvalvojaltamme arviota kadonneiden niteiden määrästä vuosittaisessa tietueiden poisto-operaatiossa. Hänen mukaansa poistotilastoja tehdään, mutta niistä ei selviä poiston syy tai teoksen ikä.
Clarice Lispector ei kenties edusta mitään tiettyä genreä vaan on vain oma kiehtova itsensä kirjoittaessaan. Luetteloinnissa hänen teoksiaan on asiasanoitettua nykykirjallisuudeksi sekä filosofisiksi romaaneiksi, psykologisiksi romaaneiksi, pienoisromaaneiksi ja kehitys romaaneiksi.
Kenties tuo filosofinen romaani on se osa-alue jota etsit. Tein sillä haun Helmetistä ja löysin 283 tulosta. Linkki Hakutulokseen Rajamalla tulosta esim. psykologisiin romaaneihin, voi saada vielä hieman lajiteltua tulosta.
Luultavasti on todettu, että aikaisempi periaate jonka mukaan jokainen erillinen seurakunta oli täysin itsenäinen, ei välttämättä kaikissa tilanteissa ole osoittautunut tarkoituksenmukaisimmaksi.
Käytännön hyötynä on ainakin se, että Avioliittolain 14 § mukaan oikeus vihkiä avioliittoon voidaan myöntää vain rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle. Helluntaiseurakuntien perinteinen yhdistysmuoto ei olisi antanut tähän mahdollisuutta.
Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat voivat anoa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä taloudellista avustusta, määräraha on yhteensä ollut vuosittain 200 000 euroa.
Helluntaikirkko on saanut tästä seuraavia avustuksia:
2009 - 21 508 euroa
2010 - 22 079 euroa
2011 - 27 937 euroa
2012 - 25 825 euroa
2013...
"Mie tahon miun mössykkäin!" julistaa Eemeli kirjan alkusivuilla. Vähän myöhemmin äiti toruu Eemeliä keiton hörppimisestä. "Eihän se muuten keitolta maistu, sanoi Eemeli. Tai oikeastaan hän sanoi näin: — Silleen se vasta makosalt maistuu. Mutta mitäpä murteesta, ei välitetä siitä nyt."
Vain tarinan alussa kääntäjä Aila Meriluoto siis vihjaa parilla lauseella, että Kissankulmalla puhutaan paikallisella murteella. Muuten käännös noudattaa jatkossa muutamaa murteellista ilmaisua lukuun ottamatta yleiskieltä.
Professori Aila Mielikäinen on artikkelissaan Murteiden käyttö ja asema suomenkielisessä kirjallisuudessa todennut Eemelin olevan kirjan alusta päätellen suomennoksessa karjalaispoika. Mie ja sie -pronominit katsotaan yleensä...
Kyseessä on Anton Tšehovin novelli Seireeni (Сирена, 1887).
Juhani Konkan suomennos novellista sisältyy kokoelmiin Valitut novellit 1 (1959) ja Hevosenkaltainen sukunimi ja muita novelleja (1985).
Novelli on suomennettu aiemmin nimellä Oikeudenistunnon jälkeen Keskisuomalainen-lehteen (25.9.1926), mutta tässä yhteydessä kääntäjästä tiedetään vain nimimerkki P. L.
https://finna.fi/Record/arto.017519720
https://www.unz.com/print/AmMercury-1947mar-00354/
https://www.tommisal.fi/tsehovteos.php?id=126
https://ru.wikisource.org/wiki/%D0%A1%D0%B8%D1%80%D0%B5%D0%BD%D0%B0_(%D…
Väinö Linnalta on ilmestynyt esseitä näissä kokoelmissa: Oheisia: esseitä ja puheenvuoroja; Esseitä; Murroksia: esseitä, puheita ja kirjoituksia ja Kootut teokset 6: esseitä. Valitettavasti esseitä ei löytynyt e-kirjana tai verkossa julkaistuna.
Kirjaston koneita tulee käyttää niin, ettei häiritse muita kirjaston kävijöitä ja ettei koneelle tai sen käyttäjälle koidu vaaraa. Koneelle ei myöskään saa asentaa itse ylimääräisiä ohjelmia.
Mikäli striimaus onnistuu niin ettei häiriötä tule eikä asennuksia tarvita, voi konetta käyttää myös livestriimaukseen. Kirjaston muita käyttäjiä tai henkilökuntaa ei saa kuvata ilman heidän lupaansa. Kysy kirjastostasi, olisiko siellä myös mahdollista varata tilaa, jossa kirjaston läppärillä voi striimata rauhassa.
Jos haluat käyttää erillistä huonetta työskennelläksesi rauhassa omalla läppärilläsi, voit varata huoneen, jossa on tietokone. Sinun pitää kirjautua normaalisti kirjaston tietokoneelle ja sen jälkeen voit käyttää omaa konettasi.
Kun haluat varata huoneen käyttöösi, voit ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon tai varata itse huoneen ajanvarausjärjestelmästä. Kirjastojen yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
www.lib.hel.fi
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=&lang=FI
Kyseessä on varmaankin Irja Askolan runo, joka alkaa rivillä Vaikeimpia ovat perjantait. Runo sisältyy Irja Askolan ja Anja Porion yhteisteokseen Mikä nainen (1985, useita painoksia, Kirjapaja, s. 104 -105).
https://finna.fi/
Kysymyksestä ei selviä, millaista nuottia tai mille soittimelle etsit. "Les patineurs" -valssi on sävelletty orkesterille, mutta siitä on olemassa erilaisia ja vaikeustasoltaan vaihtelevia sovituksia eri soittimille ja kokoonpanoille. IMSLP Petrucci Music Library -palvelusta löytyy valssin partituuri ja myös esimerkiksi sovitus pianolle. Finna-hakupalvelun avulla löydät lisää nuotteja, joissa kaikissa ei kuitenkaan ehkä ole koko valssia kaikkine osineen.
IMSLP Petrucci Music Library:
https://imslp.org
Waldteufel, Émile: Les patineurs, op183 (partituuri):
https://s9.imslp.org/files/imglnks/usimg/1/17/IMSLP172450-PMLP21292-Wal…
Waldteufel, Émile: Les patineurs, op183 (pianosovitus):
https://...
Valitettavasti E-kirjastossa ei sopimuksellista syistä ainakaan toistaiseksi ole ollenkaan Sanoman julkaisemia aikakauslehtiä, joihin ET-lehtikin kuuluu. Toivottavasti nämäkin lehdet saataisiin kuitenkin tulevaisuudessa palvelun valikoimiin.Palautetta ja hankintaehdotuksia E-kirjaston valikoimista on kätevin jättää suoraan E-kirjasto-sovelluksen kautta. Sovellukset asetuksista löytyy "Anna palautetta"-kohta, josta pääsee antamaan myös hankintaehdotuksia.
Hölmöläissadut ja -tarinat ovat suomalaisesta kansanperinteestä nousevia humoristisia kansansatuja. Satujen mukaan hölmöläiset asuvat paikassa nimeltä Hölmölä, sen asukkaat ovat erityisen typeriä. Suomenruotsalaisessa perinteessä Hölmälän sijasta puhutaan Benbölestä ja Espoon Bemböleä onkin pidetty Hölmölänä. Hölmöläissaduista on tehty monta erilaista kokoelmaa. Ensimmäiset jo 1800-luvulla. Monet kirjailijat ovat myös muokanneet hölmöläistarinoita ja luoneet niiden pohjalta uutta taidetta. Kuten kaikki kansanperinne, myös hölmöläistarinat ovat osa kulttuureja yhdistävää tarinaperinnettä. Hölmöläistarinoita vastaavia humoristisiä kertomuksia tunnetaan monista muistakin kulttuureista. Esimerkiksi Tanskasta, Saksasta,...
