En löytänyt Toivo Pekkaselle nimikkoseuraa, https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/. Kirjailija oli syntynyt Kotkassa ja kirjoitti mm. työväen oloja kuvaavaa kirjallisuutta. Ehkä Kymenlaakson museo, https://www.kotka.fi/vapaa-aika/museo/, Kotkan kaupunginkirjasto, https://www.kotka.fi/vapaa-aika/kirjastot/ tai Työväenliikkeen kirjasto… voisivat olla kiinnostuneita teoksesta. Sitä voisi myös yrittää myydä antikvariaattiin tai verkkohuutokaupoissa, sitä kautta voisi löytyä kiinnostunut keräilijä.
Etsimänne kirja on todennäköisesti vuonna 1948 ilmestynyt Mies ja minä, jonka on julkaissut Tammi. Kirjan on piirtänyt Engholm ja kertonut Hast. Suomentaja on Jari Louhija.
Kirja on eläintarhassa asuvan elefantin kertoma tarina hänen ja hänen hoitajansa "Miehen" karkureissusta. Elefantti kaipaa isompia kylpyammeita ja mies puolestaan puolukkapuuroa, jota ei saa kotonaan tarpeekseen.
Valitettavasti kirjaa ei löydy Kymenlaakson kirjastoista, mutta sen saa kyllä kaukolainattua Kuopion Varastokirjastosta kirjastomme kautta.
Voisiko kyseessä olla Kari Levolan Elämä jatkuu, Rouslain -kirja? Kirja on osa Levolan kirjoittamaa kirjasarjaa, jossa alakouluikäinen päähenkilö Rouslain kirjoittaa muistelmiaan.Löydät kirjan kannen ja juonikuvauksen Kirjasampo-palvelusta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auccf779af-dd8c-4fd2-88a7-dbbf1230b104Helmet-kirjastoissa kirjasta on jäljellä yksi kappale, voit halutessasi varata kirjan verkkokirjastosta: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1371270?sid=4870382553
Tänä vuonna on ilmestynyt Ilmo Häkkisen kirja " Toipumiskulttuuri: päihdetoipuminen ja esimerkin voima". Vähän vanhempi teos on Jean Kirkpatrickin "Täyskäännös: uutta toivoa päihderiippuvaisille naisille". se on julkaistu 2000. Molempia kirjoja löytyy yleisistä kirjastoista.
Katja Kuusisto on tehnyt väitöskirjan: Kolme reittiä alkoholismista toipumiseen: tutkimus muutoksesta hoidon ja vertaistuen avulla sekä ilman professionaalista hoitoa. Julkaisu on luettavissa myös verkossa.
Osoite on:
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66569/978-951-44-7957-1.pdf…
Tiina Harjula Raija Utriainen ovat tehneet opinnäytetyön, jonka lähdeluettelostakin voisi olla teille hyötyä. Tutkimuksen nimi on "Vertaistuen merkitys naisten päihdekuntoutuksessa...
Runon "Once in a Saintly Passion" on kirjoittanut skotlantilainen James Thomson (1834-1882). Runo on vuodelta 1869.
Runoa ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/poeticalworksofj01thom_0
http://en.wikipedia.org/wiki/James_Thomson_(B.V.)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Laulu synnyinseudulle on Aulis Raitalan sävellys. Sanat ovat Martti Korpilahden tekemät. Siitä ei ole nuottia, jossa olisi klarinetille tehty sovitus. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy muutama nuotinnos kyseisestä kappaleesta. "Perinnemaisemia lauluin" -kokoelmassa olevassa versiossa on sanat ja melodia. "Aulis Raitalan sävellykset" niminen julkaisu sisältää yksinlauluversion (lauluääni ja piano) sekä sekakuoroversion.
Aineistoa voit hakea ja sen saatavuuden tarkistaa verkkokirjastosta:
www.keskikirjastot.fi
Voit myös soittaa Jyväskylän kaupunginkirjaston (pääkirjaston) musiikkiosastolle:
014-2664158
Sään ennustaminen on meteorologin työtä. Tuuli ja ilmankosteus vaikuttavat lämpötilan tuntuun iholla. Esimerkiksi tuulen voimistuminen talvella saa lämpötilan tuntumaan kylmemmältä ja toisaalta sitten lämpimällä ilmalla suuri ilmankosteus vähentää kosteuden haihtumista ja ilma tuntuu siksi tukalammalta kuin mitä lämpömittari näyttää.
Lisätietoa:
Mitä tarkoittaa "tuntuu kuin" -lämpötila? - Forecan Sääpedia
Ilmatieteen laitos
Kappaleeseen ei löydy nuottia minkään kirjaston kokoelmista Frank-monihaulla (monihaku.kirjastot.fi), eikä sitä ole myöskään Suomen kansallisdiskografiassa Violassa (finna.fi). Todennäköisesti kappaletta ei ole koskaan julkaistu nuottina.
Tässä näyttäisi olevan enemmän kyse vertailevasta sananparresta kuin osasta laajempaa kokonaisuutta: tutkimissani lähteissä "savolainen pulloposki" ja "kainuulainen kaitanaama" (varhaisemmissa versioissa "meriläinen mekkotakki") esiintyvät poikkeuksetta parina sananlaskussa, jossa yksi syö ruokansa leivän kanssa, kun toiselle se kelpaa ilman leipääkin.SKVR-aineistosta (Suomen Kansan Vanhat Runot) löytyvät esimerkit:http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-025235 http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-029686 Savolaisten ja kainuulaisten keskinäisessä nokittelussa ollaan maakuntatasolla, mutta jos kylien ja pitäjien välinen pilkka kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti tutustua Kirsti Mäkisen nimittelyperinnettä käsittelevään kirjaan Lollot ja...
"Vihreät omenat" -kappaleen on säveltänyt Bobby Russell ja suomeksi sanoittanut L. Vaajakorpi (eli Lasse Mårtenson). Kappaleen alkuperäinen nimi on "Little green apples". Se alkaa: "Ja mä herään aamun koittaessa tukka silmilläin". Laulun suomenkielinen sanoitus sisältyy vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 78 : 4 - 1968" (Musiikki Fazer, 1968). Voit tarkistaa aineiston saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Uuden avaimen taloyhtiön roska-astiaan saanee taloyhtiön isännöitsijältä. Ottaisin yhteyttä isännöitsijään ja kysyisin asiasta häneltä. Asunnon avaimet saa isännöitsijältä (tai myynti-/ostotilanteessa asunnon myyjältä) ja sama tilanne koskee mielestäni kaikkia asuntoon liittyviä avaimia. Isännöitsijän ja huoltoyhtiön yhteystiedot ovat yleensä rapussa ilmoitustaululla.
Romaanin alkuperäinen nimi oli Sotaromaani, joka ilmestyi sillä nimellä vuonna 2000.
Allaolevasta Timo Sedergrenin artikkelista löytyy tietoa tästä Sotaromaanista, https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108173/63197
Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi vuonna 1954.
Uutta nimeä ehdotti Linnan ystäväpiiriin kuulunut kirjailija Veikko Pihlajamäki.
Pentti Lempiäisen kirjasta Sano se kukkasin : kasvit vertauskuvina (1992) ilmenee, että ruiskaunokkiin, kuten moniin muihinkin kukkiin, on liitetty eri aikoina ja kulttuureissa monenlaista symboliikkaa ja tarinoita. Lempiäisen mukaan ruiskaunokki on kuvannut muun muassa rakkautta, herkkyyttä, keveyttä, maanpäällistä onnea ja toivetta vastarakkaudesta. Ruiskaunokkiin on yhdistetty kreikkalainen mytologian jumalatar Demeter ja sen myötä hedelmällisyys ja kasvu. Taivaan kuningattaren, Neitsyt Marian, puhtaus ja vaatimattomuus yhdistetään sinisen värin kautta ruiskaunokkiin. Kirjassa mainitaan myös, että ruiskaunokki on Saksan kansalliskukka ja Päijät-Hämeen maakuntakukka.
Wikipedia-artikkelin mukaan ruiskaunokki liitetään Preussin ja...
Tämänhän tiedätkin: Tuulimunaraskaudessa hedelmöitynyt munasolu kehittää kohtuun ainoastaan tyhjän sikiöpussin. Sikiötä ei siis muodostu lainkaan. Tästä huolimatta naisella kehittyy raskaushormonia ja raskaustesti näyttää positiivista.
Sanasta kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksen Kielitioimiston neuvonnasta, jossa jäljille päästiin suomi–saksa-sanakirjan avulla. Tuulimuna kun on MOT-sanakirjan mukaan saksaksi Blasenmole tai Windei. Suomessa käytössä oleva sana näyttää siis tuon jälkimmäisen suoralta käännökseltä. Siitä ei ole varmuutta, mitä kautta tai milloin sana on Suomeen tullut, mutta Windein alkuperästä löytyi tietoa (teoksesta Etymologisches Wörterbuch der deutschen...
Tällaisesta kylmän sodan aikana Pohjois-Suomeen pudonneesta neuvostoliittolaisesta lentokoneesta ei löytynyt tietoja, mutta voisiko kyseessä ollakin Lappiin pudonnut neuvostoliittolainen ohjus? Sellainen löytyi Inarijärveltä tammikuussa 1985. Ohjus oli pudonnut jo joulukuun lopussa 1984.
Lähde: Yle https://yle.fi/a/74-20004834?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Rivit ovat Aaro Hellaakosken runosta Ääni läheltä. Runo on kokoelmasta Huojuvat keulat (1946).
Voit lukea runon myös täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927102?term=Hellaakoski&term=%C3%84%C3%84NI%20L%C3%84HELT%C3%84&page=76
Vaatimus puhelinmyynnin kieltämisestä on noussut julkiseen keskusteluun säännöllisesti. Tällä hetkellä vahvasti rajoitettua on vain puhelinliittymien myynti.Vuonna 2017 kuluttaja-asiamies, Kuluttajaliitto ja tietosuojavaltuutettu vaativat puhelinmarkkinointiin opt-in-mallia, jossa "puhelinmarkkinointi edellyttäisi kuluttajan ennakkosuostumusta myyntipuheluiden vastaanottamiseksi." Linkki lausuntoon: Puhelinmyynti luvanvaraiseksi vaativat kuluttaja-asiamies, Kuluttajaliitto ja tietosuojavaltuutettu | Tietosuojavaltuutetun toimisto (luettu 20.2.26). Kuluttajaliitto on sittemmin toistanut vaatimuksensa vuonna 2021. Linkki kannanottoon: Kuluttajaliitto ottaa kantaa: puhelin- ja kotimyynnille tiukemmat pelisäännöt | Kuluttajaliitto (luettu 20.2...
Kurkkulamput olivat teuraseläimen, yleensä naudan, talista valmistettuja kynttilöitä. Nimitys tulee siitä, että kurkkulamppujen valamiseen käytettiin teuraseläimen omaa kurkkutorvea. Pluseja eli kurkkulamppuja eli lehmänkurkkulamppuja on käytetty ainakin Hämeen, Kymen ja Keski-Suomen alueella. Mainintoja löytyy etenkin joulun viettoon liittyvistä teksteistä.
Kurkkulamppuja poltettiin luultavasti tavanomaisen kynttilän tapaan, mutta ne valmistettiin usein itse, ja sydämenä saattoi olla "puupuikon ympärille kääritty riepu", kerrotaan Ylen artikkelissa vuodelta 2010.
Lähteitä:
Suomen murteiden sanakirja
Yle (2010)
Kotka-Kymin seurakunnan lehti Osviitta
Ilkka (1938)
Martti Merenmaan runon "Kissankello" ovat säveltäneet ainakin Sulho Ranta, Jaakko Tuuri ja Lassi Utsjoki. Kysymyksestä ei selviä, kenen sävellystä haet. Kaikista näistä sävellyksistä on olemassa nuotti mieskuorolle:
Maanpuolustajain lauluja. 2 (toimittaja Martti Turunen; Otava, 1943; säveltäjä Sulho Ranta; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa)
Laulu-Miesten lauluja. 2 (toimittaja Raimo Spolander; Laulu-Miehet, 1947; säveltäjä Jaakko Tuuri; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa)
Mieskuoro Sirkkain ohjelmistoa. [3. vihko] ([Mieskuoro Sirkat], 1963; säveltäjä Lassi Utsjoki; alkusanat: Me kuljimme illan saatossa)
Serenadeja (toimittaja Aino Herranen; Suomen Mieskuoroliitto ry, [2019]; säveltäjä Lassi Utsjoki;...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan piittaamaton on välinpitämätön, penseä tai häikäilemätön. Esimerkiksi teko voi osoittaa täydellistä piittaamattomuutta:
https://mot.kielikone.fi/mot/helkaukir/netmot.exe
