C Morea ei kovin monella ole käytössä, mutta sarjaa katsoneen kollegan mukaan kyseessä on kappale Moscow Noir Main Theme. Tämä kappale kuulemma soi usein pitkin sarjaa.
Asian voi tarkistaa. Sarjan alkuperäinen nimi on Dirigenten, ja sille löytyy soundtrack Spotifysta. Sinne tarvitsee tehdä tunnukset, mutta sisältöä voi kuunnella muuten ilmaiseksi (ajoittaisia mainoksia toki luvassa musiikin soiton lomassa).
https://open.spotify.com/album/0rAtDwOzI8WgwqFVdbZPs9
Kappale löytyy myös Youtubesta: https://youtu.be/AvtO9N5S64E
Sarjan tunnuskappale on tosiaan Unohtumaton ilta (Moscow Nights)
Turun kadunnimistä löytyy muutama teos:Turun katuja ja toreja : nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään (2011)https://vaski.finna.fi/Record/vaski.694843?sid=5164966529Levo: Tuula Turun henkilönnimipohjaiset kadunnimet (1986)https://vaski.finna.fi/Record/vaski.240119?sid=5164966529
Hämeenlinnan issikoista eli vossikoista eli ajureista ei löydy kovin paljon painettua tietoa.
Hämeenlinna-julkaisussa vuodelta 1955 on Arvo Nikon kirjoittama artikkeli Kuoleva ammattikunta (1955, s. 23-24) ja samassa julkaisussa v. 1954 (s. 18-21) Akseli Salokanteleen kirjoitus Vanhaa Myllymäkeä, jossa mainitaan ajurit Siren, Enqvist ja Lindberg. Hämeenlinnan kaupungin historian kolmannessa osassa Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809-75 on s. 145-151 artikkeli Timmermannit, ajurit ja issikat. Koko teos on digitoituna Lydia-sivustolla, ks. http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/21
1800-luvun Hämeenlinnassa ajurien piti saada maistraatilta lupa harjoittaa ammattiaan ja maistraatti vahvisti myös ajurien taksat....
Areenasta löytyy Metsäradion lähetyksiä vasta 2011 alkaen.
https://areena.yle.fi/audio/1-2742726
Yleisradion Elävästä arkistosta löytyy vain pieni historiikki Metsäradiosta ja muutama juhlaohjelmia
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/08/31/metsaradio
Sinun kannattaa ehkä vielä ottaa suoraan yhteyttä Yleisradioon ja varmistaa sieltä, löytyykö näin vanhoja ohjelmia.
Yhteydenotot ja palaute: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Valitettavasti tätä Mosfilmin vuonna 1976 tekemää yli viisituntista elokuvaa, alkuperäisnimeltään Legenda o Tile, joka televisioesitystä varten leikattiin neljään osaan, ei ole julkaistu Suomessa dvd-muodossa. Voit esittää Ylelle uusintapyynnön tästä hienosta teoksesta osoitteessa https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp.
Selkokirjoja lukioikäisille S2-opiskelijoille löytyy esimerkiksi Selkokirjatietokannasta ja Celian kirjavinkeistä. Myös Lukemossa voi rajata hakuun selkokirjoja.
Oulun kaupunginkirjaston S2-diplomin kirjalistalle on valittu helppolukuista kirjallisuutta, mutta ei varsinaisesti selkokirjoja. Myös monikulttuurisuus on huomioitu aineiston valinnassa.
Nimeä ei löytynyt paikannimijulkaisuista, joten varmaa tietoa alkuperästä ei pystynyt selvittämään. Myöskään kotimaisten kielten keskus ei enää vastaa etymologiaa koskeviin kysymyksiin. Nykysuomen sanakirjan mukaan sana rio kuitenkin tarkoittaa risua (esim. kompastui rioon ja kaatui). LähdeNykysuomen sanakirja, osa 4: O-R: https://kotus.fi/sanakirjat/muita-sanakirjoja/nykysuomen-sanakirja-1951…
Digi- ja väestötietoviraston etunimihaun mukaan vuosina 2000-2009 syntyneitä Frans-nimisiä miehiä on 1019.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Vuosikohtainen etunimihaku on poistettu tietosuojasyistä. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Ranskan asemaan suosittuna matkailumaana vaikuttaa varmasti moni asia. Sillä on pitkä historia, se on maantieteellisesti monipuolinen, paljon erilaisia nähtävyyksiä, hyvänä pidetty ruokakulttuuri, eurooppalaisittain keskeinen sijainti eli se on helposti saavutettavissa ym. Näillä samoilla perusteilla toki moni muukin maa voisi saada kärkisijan matkailumaavertailussa. Ehkäpä ranskalaiset vain ovat osanneet markkinoida maataan muita paremmin.
Houreesta heränneenä omenapuita katseli Yrjö Jylhä. Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat Kurimus-kokoelmaan (Otava, 1928) sisältyvän runon Hiljainen vieras ensimmäinen säkeistö:
"Olin houreesta herännyt juuri / ja raotin silmiäin / ja pihalla omenapuiden / lumivalkeina kukkivan näin."
Venäjän alueella on lukuisia linnaksi tai linnoitukseksi laskettavia rakennelmia. Viipurin linna on Suomea lähellä oleva esimerkki.Muita venäläisiä linnoja löytyy esimerkiksi Wikipedian listauksista.
Aivan täysin yksiin kysymyksessä kuvatun kanssa se ei mene, mutta siinä määrin lähelle, että ehdotan P. C. Jersildin kirjaa Lasten saari (Tammi, 1976). Siinä lähes 11-vuotias Reine päätyy viettämään kesää Tukholmassa, kun hän jättää menemättä kesäsiirtolaan ('Lasten saari'), jonne hänen yksinhuoltajaäitinsä on poikaa lähettämässä. Reine saa kaikenlaista toimittelevan juoksupojan paikan Olga-tädin ateljeesta, jossa maalataan tekstejä hautaseppeleiden nauhoihin. Tarinan mies, jonka kanssa Reine viettää joutilasta aikaansa, on Stig, "yksi äidin kavereista, joka oli nukkunut muutaman yön vierashuoneessa viime pääsiäisenä".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9205
Löysin Google-haulla "rakennusten karttamerkit väritykset peruskartta" Karttapalvelun käyttöohjeen vuodelta 2017.
Siinä sivulla 6 kerrotaan, että kirkolliset rakennukset merkitään yleensä violetilla merkitään kirkolliset rakennukset. Asuinrakennukset merkitään peruskarttaan mustalla, lomaasunnot vihreällä, teollisuus harmaalla ja liike- ja julkiset rakennukset vaaleanpunaisetlla. Muut rakennukset merkitään vaalena harmaalla.
Olisiko S-talo siis seurakuntatalo? Eri aikojen kartoissa väritykset saattavat vaihdella.
Kehitysvammainen aikuinen julkisen terveydenhuollon asiakkaana on aihe, jota on tutkittu jonkin verran. Valitettavasti tutkimus on useimmiten tehty hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Kehitysvammaisten itsensä mielipiteitä saamastaan palvelusta ei löytynyt. Muuta aiheeseen liittyvää, joita ehkä kannattaisi tutkia on:
Ojuri, Auli: Ammatillista yhteistyötä - keiden kanssa ja keiden ehdoilla: tapaustutkimus eri toimijoiden yhteistyöstä Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kehitysvammaneuvolassa. Lisensiaattityö Lapin yliopistossa 1995. (Saatavissa mm. Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa.)
Koivuranta, Eija: perusteltuja rajoituksia vai huonoa kohtelua: selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon pakotteista. Sosiaali- ja...
Namespedia-sivustolta löytyy Rekan-nimihaulla tilasto, jonka mukaan Rekan on sukunimenä yleisempi (70%) kuin etunimenä (30%). Eniten sitä on sukunimenä seuraavissa maissa: Latvia, UK, USA, Malesia, Indonesia, Pakistan ja Saudi Arabia. Tilastosivu: http://www.namespedia.com/details/Rekan
Google-hakujen perusteella näyttää siltä, että sukunimi on vahvasti aasialaista alkuperää. Esimerkiksi Indonesian pääkaupungissa Jakartassa toimii yritys nimeltä Anwar, Sugiharto & Rekan. Isossa-Britanniassa asuvien Rekan-nimisten henkilöiden etunimi viittaa myös Pakistanin ja muun Aasian suuntaan. Mitään varmaa alkuperän selitystä ei kuitenkaan löytynyt.
Tammen Maailmantaide -sarjan osa 9 käsittelee barokkia. Se on varmastikin hyvä yleisteos aloittaa tutustuminen tähän tyylisuuntaan.Yleisempi taidehistorian perusteos on Maalaustaiteen historia renessanssista nykypäivään.
Suomen maalaustaiteesta perusteos on Suomen taiteen historia.
Löydät lisää Helmetistä lisää teoksia hakusanalla taidehistoria ja voit halutessasi yhdistää siihen halutun tyylisuunnan.
Ilmaisu "vikatiketti" ei näyttäisi olevan virallinen atk-termi. Se ei esiinny ATK-sanakirjassa (2003). Verkkohaku antaa tuloksen, josta voi päätellä että ilmausta "vikatiketti" käytetään Helsingin kaupunginkirjaston Tietotekniikkayksikössä ja Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortion http://www.amkit.fi -verkkosivustolla.
Vastaavaa ruotsinkielistä ilmaisua tuskin käytetään. Help-desk -toimintojen yhteydessä sen sijaan termi "felanmälan" on hyvin tavallinen. Vikaa ilmoitettaessa voi myös antaa "felbeskrivning", jossa kuvaillaan vikaa tarkemmin.
DVD-tallenne elokuvasta Ratkaisun päivät on parhaillaan tilauksessa ainakin HelMet-kirjastoille, joten oletettavasti se on saatavana ostamalla muutenkin. Ainakin Discshop myy sitä kympillä.
Heikki Poroila
Ratkaisun päivät -elokuva on katsottavissa myös Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston 10 katselupisteessä Helsingistä Ouluun. Katselu- ja kuuntelupisteissä voi katsella ja kuunnella vuoden 2009 alusta lähtien tallennettua ohjelmavirtaa useilta kanavilta sekä Yleisradion tuottamia digitoituja tv-ohjelmia vuodesta 1957 lähtien.
https://kavi.fi/fi/rtva/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/ohjelmavirta
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 25 A, 5. kerros,...
“The best way to predict your future is to create it.” -lausahduksen sanojaksi mainitaan usein Abraham Lincoln. Sitä ei kuitenkaan löytynyt yhdestäkään sellaisesta listasta, johon oli merkitty lähdetiedot eli maininta mistä puheesta tai kirjoituksesta ajatus oli poimittu.
Sanonta on ongelmallinen myös siksi, että Abraham Lincolnin lisäksi sen isäksi on tarjottu itävaltalais-amerikkalaista professoria Peter Druckeria sekä amerikkalaista tietojenkäsittelytieteilijää Alan Kaytä.
Voinee siis sanoa, että kyse on nokkelasta lausahduksesta, jolle on haluttu arvokas lähde. Se ei tarkoita etteikö Abraham Lincoln olisi sitä voinut sanoa, mutta siitä ei ole jäänyt luotettavaa lähdetietoa.
Abraham Lincolnilla oli monia yleviä ja painavia ajatuksia...
