Jonkin verran kirjaa on lainattu HelMet-kirjastoista, mutta ei se mikään kovin suosittu ole. Vuoden 1945 painoksen 9 kappaletta on lainattu kirjaston järjestelmän mukaan parin vuoden aikana 6 kertaa. Uudempaa vuonna 1994 ilmestynyttä painosta puolestaan on HelMet-kirjastoissa 21 kappaletta, ja niitä on lainattu parin vuoden aikana yhteensä 51 kertaa. Teos on ilmestynyt myös ”Kootut kertomukset” -sarjassa, jonka painoksia HelMet-kirjastoissa on 32 lainattavaa kappaletta ja niissä lainoja 73.
Kaikkiaan kirjaa on siis 62 lainattavaa kappaletta, joille on kertynyt parin vuoden aikana lainakertoja 130. Se tekee noin 2,1 lainakertaa kirjaa kohti eli hiukan päälle yhden lainakerran vuodessa. Tosin tällä vastaushetkellä kirjaa näytti olevan HelMet...
Jo ennen tietotekniikan aikakautta Helsingin kaupunginkirjaston luettelokortteihin kirjattiin myös kääntäjät, joten tällöin kirjaston kortistoa selattaessa kääntäjätiedot näkyivät hyvin.
Ajanjaksolla 1980-1992 luetteloiduissa kirjatietueissa tietoa oli niukalti (minimissään vain kirjan kirjoittaja, nimeke, kirjastoluokka, painovuosi ja ISBN-numero). Syynä tähän oli käytössä olleen rekisterin tekniset vajavuudet. Vaikka useita tietueita onkin jälkikäteen täydennetty, niin vieläkin osasta puuttuu esim. juuri nuo kääntäjätiedot.
Vuodesta 1993 lähtien luetteloiduissa kirjoissa kääntäjätiedot ovat aina näkyvillä ”teoksen nimi” –kentässä – varmaankin tähän viittaat, kun toteat kääntäjän nimen näkyvän jo ensimmäistä hakua tehtäessä....
Tätä tietoa oli hieman vaikea löytää. Kollega muisteli, että Sakari Pälsin "Pohjankävijän päiväkirjasta : matkakuvauksia Beringiltä, Anadyriltä ja Kamtšatkasta" kerrotaan ranskalaisesta tutkimusmatkailijasta, joka oli tutkinut pohjoista noihin aikoihin. Voisiko olla kyseessä tämä teos?
Suomen sähköntuotannosta tuotetaan pieni osa myös öljyllä. Energiateollisuus ry:n sivuilla on taulukko sähköntuotannosta energialähteittäin (7/2018-8/2020):
https://energia.fi/files/1414/a_Sahkontuotannon_kk_polttoaineet_Elokuu…
Tilastokeskuksen sivuilla on taulukko sähkön ja lämmön tuotannosta tuotantomuodoittain ja polttoaineittain vuonna 2018:
http://www.stat.fi/til/salatuo/2018/salatuo_2018_2019-11-01_tau_001_fi…
Jari Aarniosta löytyy kirjoja ja artikkeleita, mutta niistä emme löytäneet tätä tietoa, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=jari+aarnio&type=AllFields…;
Verkosta etsimällä löytyy vuodelta 2017 Seiskan artikkeli, jossa kerrotaan, että Aarnion paino on laskenut lähes 10 kiloa, https://www.seiska.fi/Uutiset/Jari-Aarnio-laihtui-9-kiloa-Farkut-eivat-…. Tässäkään tekstissä ei kerrota, mikä paino on ollut ennen tuota laihtumista eikä jälkeenkään. Sen lisäksi artikkeli on neljä vuotta vanha, joten asiassa on voinut tapahtua muutoksia.
Kirjastossa ei ole pääsyä sellaisiin tietoihin, joita ei ole julkisissa tiedonlähteissä näkyvissä. Tähän kysymykseen voisi oikeastaan vastata vain Aarnio itse. Vielä viime vuonna ainakin hän on...
Kantapäästä otettavasta näytteestä etsitään synnynnäisiä aineenvaihduntatauteja. Näitä sairauksia on Lääkärilehden artikkelin mukaan seulottu vuodesta 2015.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa jossakin päin Suomea joku muistaisi etsimäsi kappaleen! Ilmoitamme sinulle mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen laulun?
Saattaisi olla vesirotta eli piisami.
Piisami on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen, pääosin vedessä elävä myyrälaji, jota on istutettu turkiseläimeksi myös Suomeen. Kansankielellä siitä käytetään toisinaan nimeä vesirotta. https://www.suomenoja.fi/muut-elaimet/piisami/
Piisami on painoltaan 500-1700 grammaa ja pituutta sillä on ilman häntää 20-40 senttimetriä. http://www.riistakoulu.com/lue-kuule-ja-opi/nisakkaat/jyrsijat/piisami/
Cd:ltä Sounds of the fascinating animal world löytyy 70 eri eläimen äänet, ja pitäisi olla myös ampiaisen surina. Cd on saatavilla kirjastossa, esim. Helmet-alueella, http://helmet.fi
Hei,
kirja voisi olla vuonna 2002 ilmestynyt Maailman eläimiä-kirja. Sen tekijät ovat:
Felix, Jiri ; Knotek, Jaromír, kuvittaja ; Knotková, Libuše, kuvittaja ; Nuuja, Ismo, kääntäjä.
Kirjan kannessa nimi on punaisella ja kansikuvan keskellä on norsu.
Tässä on vielä linkki (alla) OUTI-kirjastojen sivustolle, jossa kyseinen kirja näkyy. OUTI-kirjastoissa kirjaa on saatavana Kuusamon, Kiimingin ja Rajakylän kirjastoissa. Voit varata sen omaan lähikirjastoossi (OUTI-kirjastot) maksutta.
https://outi.finna.fi/Record/outi.555799
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut runoa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Runoa ei ilmeisesti ole käännetty englanniksi eikä ruotsiksi. Kävin läpi Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan ja kirjastosta löytyviä Leino-käännösten kirjoja enkä löytänyt käännöksiä. Kysyin asiaa vielä varmuuden vuoksi Eino Leino -seurasta. Sieltä sain vahvistuksen siitä, että Kyltyyri-runoa ei ole käännetty englanniksi eikä ruotsiksi, mutta kuulin, että saksannos on olemassa. Ilmoita, jos olet kiinnostunut saksannoksesta. Voin lähettää sen sinulle suoraan sähköpostiin.
Lähteet:
Käännöstietokanta
Näytelmä on Nikolai Erdmanin Eläköön itsemurhaaja - elämä on ihanaa! Sen on suomeksi julkaissut Näytelmäkulma 1990-luvulla. Sen on julkaissut myös Työväen näyttämöiden liitto vuonna 1969 nimellä Elämä on ihanaa: viisinäytöksinen huvinäytelmä. Alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Samoubijtsa.
Näytelmä on julkaistu vain näytelmämonisteena. Uudempi versio on Teatterikorkeakoulun kirjastossa ja vanhempi Oulun yliopiston kirjastossa.
https://finna.fi
Kirjan voi lähettää postitse suoraan siihen Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen, jonka aineistoa ko. kirja on. Mikäli kirjasta ei löydy tietoa siitä, minkä kirjaston kokoelmiin se kuuluu, sen voi lähettää vaikka lähikirjastoosi, josta se palautuu omistajakirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
Kirjastojen välistä "sisäistä postia" ei ole. Kaukolainoja toimitetaan kirjastojen välillä eri puolille Suomea, mutta kaukolainosta peritään maksu.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
Aloittelevan kirjailijan ura on usein hankala ja oikeaa tietoa kirjoittamisesta ja kirjojen kustantamisesta voi olla vaikea saada. Suosittelen, että tutustut Suomen kirjailijaliiton sivuihin. Sieltä saa perustietoa ja vinkkejä kirjailijana olemiseen ja kustannussopimusten tekemiseen. Voit olla myös suoraan yhteydessä Suomen kirjailijaliiton työntekijöihin esimerkiksi sähköpostilla ja saada sitä kautta tarkempaa tietoa kirjojen kustantamiseen liittyvissä asioissa.
Sivustolla on muun muassa Suomen Kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat ja Suomen Kustannusyhdistys yhdessä laatimat hyvät käytännöt ja muistilista kustannussopimusneuvotteluihin. Molemmilla on tarkoitus edistää kirjailijan ja kustantajana välistä sujuvaa...
Valitettavasti verkkolähteistä ei löydy tietoa siitä, miksi Sylvi Kekkonen ei pitänyt anopistaan. Voi olla, ettei kyseinen tieto ole levinnyt julkisuuteen. Asian tutkimiseksi ensisijaisia lähteitä ovat Kekkosen ja hänen perheenjäsentensä elämäkerrat, joita olitkin jo pari lukenut.
Sylvi Kekkosen elämäkerrat on löytyvät Helmet-kirjastosta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssylvi%20kekkonen%20el%C3%A…
Tietoa voi etsiä myös Urho Kekkosen elämäkerroista, jotka löytyvät Helmet-sivustolta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Surho%20kekkonen%20el%C3%A4…
Financial Timesin artikkelin "Knock on Wood - how a 1960s soul hit was radically reinvented" mukaan Eddie Floyd ja Steve Cropper halusivat kirjoittaa laulun taikauskosta. He valitsivat lopulta idiomin "knock on wood" eli koputtaa puuta, millä toivotaan, että nykyinen suotuinen asiantila jatkuu tai epäonni pysyy loitolla. Laulun kertoja sanoo, ettei ole taikauskoinen mutta koputtaa silti varmuudeksi puuta, ettei vain menettäisi rakastamaansa naista (Stewartin versiossa miestä). Muuten kertoja vain kuvailee rakkautensa kiihkoa vertaamalla sitä rajuilmaan.
Ikävä kyllä en löytänyt taiteilijaa, joka käyttäisi signeerausta BL. Mainitsemasi Björn Landström voisi olla oikea, mutta kaikki löytämäni teokset on signeerattu joko hänen koko nimellään tai pelkällä sukunimellä. Kuten itse sanoitkin. Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista, tässä muutama: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Helmet-kirjastokorttisi on voimassa 18-vuotispäivääsi asti, jos olet käyttänyt sitä viimeisen kolmen vuoden aikana. Kortissa olevat takaajatiedot voidaan poistaa kirjastossa nyt, kun olet täyttänyt 15 vuotta. Ota mukaan kirjastokortti ja henkilötodistus. Alle 18-vuotiailla henkilötodistukseksi käy myös kuvaton Kela-kortti. Alla vielä linkki Helmetin käyttösääntöihin:
https://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
