Taistelu sanan rinnakkaismuoto, jota on käytetty etenkin runokielessä.
Taisto nimen juuria voi hakea kahtaalta. Nimi on sota-ajan synnyttämä ja ilmeisesti peräisin itsenäisyystaistelun alkuajoilta. Toisaalta nimi on peräisin työväenliikkeemme varhaisvuosilta 1900-luvun alusta. Sen antamiseen lienee vaikuttanut työväenmarssin säe "tää on viimeinen taisto"
Lähteet:
Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen
Etunimet / Kustaa Vilkuna
Wisløff-suvusta:
A)Johan Martin W. (30.12.1873-17.12.1944), Sisälähetysyhdistyksen johtaja, jolla pojat
1)Hans Edvard (Hansen) W. (10.5.1902-14.9.1969), Bodøn piispa (suomennetut teokset: Avoimen taivaan alla - Ei koskaan yksin - Hiljaisia hetkiä - Illan tullen - Jumalan hoivassa - Kirkkautta elämän arjessa - Kolme kultaista avainta - Lupausten tähtitaivas - Turvassa kaikesta huolimatta)
ja
2)(Nils) Fredrik W. (16.8.1904-17.9.1986), pastori ja hengellinen kirjailija (suomennetut teokset: Ansaitsematon armo - Antikristus - Ei minulta mitään puutu - Elonsuven kynnyksellä - Elämäntaide - Elävä toivo - Etelän elämää, idän ikävää - Hengen miekka - Herran helmassa - Hänen kanssaan Golgatalle - Hänen kanssaan joka päivä - Intia herää - Isä...
Vuosina 1939-1969 sijaintipaikka oli Mannerheimintie 48-50;n ja Kivelänkatu 2:n kulmaus, jossa nykyisin on hotelli.
Aluetta sanottiin silloin Puhtaanapitolaitoksen tontiksi tai tykistöpihaksi,kirjaston 2-kerroksinen empire-tyylinen kivitalo oli ruotsin- ja venäjänvallan aikana palvellut tä-
män kasarmialueen sairaalarakennuksena.
Töölö-nimen virallinen muoto päättyy yhdellä ö:llä, mutta puhekielessä asukkaat edelleen käyttävät myös kahden ö:n muotoa.
Olisikohan kyseessä ehkä Pierre et Colette en route, jossa pääosassa oli Citroën 2CV:llä autoillut nuoripari Pierre ja Colette? Tätä ranskan kielen jatkokurssia esitettiin TV1:n kielitelevision ohjelmistossa ainakin vuosina 1979 ja 1982–83. Vuoden 1979 esityskerralla ohjelma tuli kielitelevision tavanomaisella ohjelmapaikalla maanantaiaamuisin ja pikauusintana tiistaina alkuillasta.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Pohjanmaalla sijaitsevan Oravaisen nimen taustalla on kuin onkin orava ja se on lainautunut myös paikkakunnan ruotsinkieliseen nimeen: "Pitäjän nimeen sisältyy kylännimi ja siihen talonnimi, johon puolestaan sisältyy lisä- tai sukunimi Orava ~ Oravainen. Nimenkantaja on voinut tulla satakuntalais-hämäläiseltä alueelta tai Etelä-Karjalasta. Suomalaisnimi on lainautunut myös ruotsin kieleen tällä alueella, jonka asutus on sittemmin ollut lähes yksinomaan ruotsinkielistä."
Myös Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet kytkee Oravaisen paikannimenä sukunimeen Oravainen: "1400- ja 1500-luvulla on nimeä Oravainen tavattu myös Varsinais-Suomesta (Olli...
Afrikkalaisesta kaunokirjallisuudesta on tehty erit. suomennettuun kaunokirjallisuuten keskittyvä valikoimaluettelo, joka löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kirjailijahakemistot/afrikka
Valikoimaluetteloa on päivitetty viimeksi vuonna 2003, joten uusimmat suomennokset ovat jääneet pois. Afrikkalaista kaunokirjallisuutta suomennetaan kuitenkin valitettavan vähän, joten sinänsä lista on aivan hyvä ja kattava. Listan romaaneista omia suosikkejani ovat Ben Okrin Vaarallista rakkautta, Aminata Fallin Kerjäläisten lakko ja Ngugi wa Thiong'on Nisun jyvä.
Uusimmista suomennoksista voisin suositella erit. seuraavia teoksia:
- Chimamanda Ngozi Adichie: Puolikas keltaista aurinkoa (2009)
"Maailma oli vaiti kun me kuolimme."...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Jasmiina on eräs muoto etunimestä Jasmin. Jasmiini on hyväntuoksuinen koristepensas, joka symboloi kauneutta ja rakkautta. Nimen juuret johtavat Persiaan ja Arabiaan. Tuhannen ja yhden yön saduissakin esiintyy tyttö nimeltä Yasmin.
Kansallinen standardi SFS 4600, joka ohjaa aakkostusta Suomessa, ei anna tästä ehdotonta sääntöä, mutta sisältää ohjeellisen taulukon siitä, mitkä sukunimien etuliitteet luetaan aakkostuksessa osaksi sukunimeä ja mitkä ei. Sen mukaan O'-alkuisissa nimissä etuliite on osa sukunimeä ja näin ollen aakkostus tapahtuu O-kirjaimen mukaan.
Kyseessä on ns. crossed epsilon ampersand, eli kankeasti suomentaen "et-merkki yliviivatulla epsilonilla" (kreikan aakkosten viides kirjain). Et-merkkiä kirjoitetaan käsin monin eri tyylein, joista yksinkertaistetuimmissa on vain kyseinen epsilon tai jopa numero 3, joiden yli vedetään pystyviiva. Et-merkki tulee nimensä mukaisesti e- ja t-kirjainten yhdistelmästä, sillä latinan sana "et" tarkoittaa "ja". Voidaan arvella, että koska merkin historia ja latinaperäisen sanan merkitys eivät ole kaikille selviä, on kirjainpari-ligatuurikin muuttunut ihmisten mielissä vain symboliksi, jota piirretään milloin mitenkin. Tiedonhaun perusteella mainitut yksinkertaisemmat kirjoitusasut (vai piirto-?) ovat tosiaan yleisempiä Amerikassa, kuten...
Englantilaiselta kirjailijalta Samuel Richardsonilta on suomeksi ilmestynyt kaksi kirjaa: Pamela vainottuna 1919 (alkup. Pamela, or Virtue rewarded, Part 1. 1740) ja Pamela naimisissa 1923 (alkup. Pamela, or Virtue rewarded, Part 2. 1740). Uusia painoksia näistä ei tietääksemme ole tehty. Molempia kirjoja on saatavilla suurimmista kirjastoista.
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/zaida, että ”Zaida” on miehennimen ”Zayd” feminiinimuoto. ”Zayd” tulee arabian sanasta ”زاد” eli ”zada”. Sen merkitys on osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Zayd löytyvän Wikipedian artikkelin mukaan ’abundance’, ’growth’ tai ’one who progresses and makes other people progress’ eli suomeksi jotakin sellaista kuin ’runsaus, yltäkylläisyys’, ’kasvu, kehitys’ tai ’kehittäjä, edistäjä’.
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/sa02ida, että nimi ”Saida” on miehennimen ”Sa’id” feminiinimuoto. Tuon miehennimen merkitys on ’happy, lucky’ eli ’iloinen, onnellinen’, ja se tulee arabian kielestä.
Cambridge dictionaryn mukaan Sick ja ill ovat molemmat adjektiiveja, jotka tarkoittavat, että henkilön terveydentila ei ole hyvä. Molempia voidaan käyttää sellaisten verbien jälkeen kuin be, become, seem tai feel. Ill-adjektiivia ei kuitenkaan yleensä käytetä ennen substantiivia, vertaa esim. a sick child vs. an ill child. (jälkimmäistä ei käytetä)
Brittienglannissa "to be sick" tarkoittaa "antaa ylen", esim. He was sick on the sofa. Amerikanenglannissa se tarkoittaa yleistä huonovointisuutta.
https://dictionary.cambridge.org/grammar/british-grammar/ill-or-sick
Auringon laskiessa aavikoilla lämpö haihtuu hyvin nopeasti ilmakehään, koska alueen yläpuolella ei ole pilviä pidättämässä lämpömassaa lähellä maanpintaa. Siksi lämpötila voi laskea jopa 40-45 astetta alemmaksi kuin päivällä mitattu ylin lämpöaste.
Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aavikko#Aavikoiden_ilmasto
Sotalapsia siirrettiin Suomesta Tanskaan hieman yli 4000. Heitä palautettiin 1942:580, 1943:2000, 1945:364. Tanskaan jäi vuoteen 1946 asti noin 1000 lasta joista pysyvästi Tanskaan jäi noin 500 lasta. Lähteet: Sotalapset:tutkimusraportti, 1996, toim. Aura Korppi-Tommola ja Matkalla kodista kotiin:sotalapset muistelevat,1996, toim. Leila Lehtiranta. Ks. myös Heikki Salminen 2007: Lappu kaulassa yli Pohjanlahden:suomalaisten sotalasten historia.
MOT Kielitoimiston sanakirja kertoo krokantista näin: substantiivi tav. karamellisoidusta mantelirouheesta tehty vars. jälkiruokien koristeluun ja maustamiseen käytettävä murske.Kaupoissa myytävät valmiskrokantit saattavat sisältää mantelin ja sokerin lisäksi muitakin aineita, esimerkiksi kasvirasvoja, glukoosisiirappia, voita.Jos krokanttia haluaa valmistaa itse niin netissä on ohjeita, joita voi etsiä vaikka kirjoittamalla hakuun sanat krokantti ja resepti. Helpoimmillaan valmistus vaatii vain sokerin sulatuksen (varovasti ettei sokeri pala) paistinpannulla, siihen lisätään pilkotut mantelit ja seos levitetään jäähtymään leivinpaperin päälle. Jäähtynyt massa murskataan pieniksi paloiksi leivinpaperien välissä.
Kysymyksen Tunström-sitaatti ei ole runo, vaan katkelma romaanista Berömda män som varit i Sunne. Suomeksi teos on julkaistu Arto Häilän suomentamana nimellä Kuuvieras.
"Kun äidit kuolevat, ihmisiltä katoaa yksi ilmansuunta. Silloin katoaa joka toinen hengenveto, kokonainen aukea. Kun äidit kuolevat, kaikkialla kasvaa vesakkoa." (s. 41-42)
Nummisen esittämänä tätä laulua ei löytynyt tietokannoista eikä hakuteoksista, vaikka mekin muistelemme kuulleemme sen hänen esittämänään. Olisiko kyseessä "Jag har tappat mitt minne"-niminen juomalaulu? Kyseisen laulun sanat löytyvät ainakin Stora snapsviseboken-laulukirjasta. Sanat tässä:
JAG HAR TAPPAT MITT MINNE (memory):
Minne-
Jag har tappat mitt minne
Är jag svensk eller finne?
Kommer inte ihåg.
Minne-
Är jag ute eller inne?
Jag har luckor i minne,
några små alko-hål.
Så besinne-
Vi dricker av det brännvin vi får.
Trots att minnet
och Helan går.
Vuoden 2019 vastauksista n. 70 % on tallennettu näkyviin.
Syynä yksityisiin vastauksiin on pääasiassa tietosuoja, eli kysymykset tai vastaukset sisältävät henkilökohtaisia tietoja tai eivät sisällä tietoa, joka voisi olla hyödyksi muille kysyjille.
Kaikista vastauksista näkymättömissä on isompi määrä, koska osa varhaisimpien vastausten sisällöstä on jo vanhentunutta. Myöskin palvelun alkuvaiheessa vastaajat herkemmin jättivät julkaisematta vastauksiaan, vaikka ne olisivatkin olleet täysin julkaistaviksi sopivia.
Vastauksia on palvelussa vuodesta 1999 alkaen annettu (24.7.2020) 74160, niistä julkisessa arkistossa on näkyvissä 45812.
Johan Petter Winterin päiväkirjoja ei ole julkaistu kirjana, mutta Suomen sana : kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto -teossarjan osaan numero 23 (WSOY, 1966) sisältyy hänen tekstinsä Turkulaista seuraelämää. Teosta on hyvin saatavissa yleisistä kirjastoista, joten mikäli se ei kuulu oman kirjastosi kokoelmaan, voit tehdä siitä kirjastossa kaukolainapyynnön. Johan Petter Winterin yksityisarkistoa säilytetään Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.921443).
Tässä muita päiväkirjoja, muistelmia ja kuvauksia 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alkupuolelta:
Aiwan kowa tapaus : kirkonvartija Tuomas Tallgrén ja hänen aikakirjansa vuosilta 1795-1837 (Wesilahti-seura, 1996)
Boswell, James:...
Kyseessä on c-kasetti ja siihen kuuluva vihkonen:
Walt Disney: Musiikkileikki : laulamme maalaten.
Laulamme uusia hauskoja lastenlauluja Disneyn iloisten piirroshahmojen kanssa. (Laula kuuntele katsele) Disneyn satukasetit. 1989
ISBN 951-28-1929-5
Kasetti + vihkonen on saatavissa muutamasta kirjastosta esim. Porin kaupunginkirjastosta, johon voit tehdä kaukolainapyynnön omasta kirjastostasi.
Vihkon sivulla kaksi on kysytty laulu SATEENKAARI, joka on kasetin toinen.
