Joulujuhlarunonne on alun perin Lasten lähetyslehdessä vuonna 1903 julkaistu Hilja Haahdin Minun ikäiseni. Sittemmin runo on julkaistu useassa koululaisille tarkoitetuissa lukemistoissa, joista se lienee joulujuhlaohjelmistoonne poimittu. Tässä niistä muutama: Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa (Valistus, 1949), Aukusti Salo, Kerttu Mustonen, Esteri Paalanen, Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Otava, 1951), Lukutoveri. I, Lisälukemisto kansakoulun III ja IV luokalle (WSOY, 1954).
Helmet-kirjastojen eMagz-palvelussa ei valitettavasti ole Kauppalehteä. Kaikilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoilla palvelussa on samat noin 60 kotimaista aikakauslehteä, eli samat Helmet-kirjastokortin tunnukset toimivat kaupungista riippumatta.
Alla lisää tietoa palvelusta ja luettelo eMagzin lehdistä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Lue_kotimaisia_elehtia_mis…
Tehtyjen – todellisten tai fiktiivisten – maailmanympärimatkojen kuvausten perusteella sanalla ymmärretään tavallisesti maapallon kiertämistä leveyspiirien suuntaisesti, siten, että ylitetään sekä Atlantti että Tyyni valtameri, ja kuljetaan ainakin kolmen maanosan kautta. Jotkut sanakirjamääritelmät lisäävät tähän vielä vaatimuksen vähintään maapallon ympärysmittaa vastaavasta matkan pituudesta.
Maailmanympärimatkan käsite perustuu paljolti Jules Vernen kirjaan Maailman ympäri 80 päivässä, ja Phileas Foggin siinä noudattama reitti onkin mitä mainioin esimerkki: Lontoosta Sueziin, Suezista Bombayhin, Bombaysta Kalkuttaan, Kalkutasta Hongkongiin, Hongkongista Jokohamaan, Jokohamasta San Franciscoon, San...
Paimensukuisilla lapinkoirílla tarkoitetaan sellaisia lapinkoira-rodun edustajia, jotka polveutuvat vanhoista, tunnetuista työkoirasuvuista. Niiden katsotaan olevan lähimpänä vanhaa Tunturi-Lapin paimenkoirakantaa sekä ulkomuodoltaan että luonteeltaan. Tarkempaa tietoa sekä paimensukuisten lapinkoirien taustasta että nykytilanteesta löydät niitä harrastavan seuran kotisivuilta, osoitteesta http://www.paimensukuinen.fi/.
Ehdottaisin 22.9, jolloin Mauritz viettää nimipäivää ruotsinkielisen almanakan mukaan. Suomeksi se on Maurinpäivä. Tämä päivä on tunnettu Mauritspäivän koko Euroopassa pyhimyksen Mauritiuksen mukaan. Tämä nimi esiintyy eri muodoissa eri kielissa, mm englanninkielinen versio on Morris. Etunimistä löytyy tietoa vaikkapa teoksesta Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja.
Tämän palvelun kautta ei kirjastojen aineistoa voi varata. Jämsän kirjasto kuuluu Keski-kirjastoihin, ja aineistoa voi varata Keski-kirjastojen verkkokirjaston kautta, puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Verkkokirjasto löytyy täältä:
https://keski.finna.fi/
Lisää tietoa varaamisesta kirjaston sivuilta:
https://keski.finna.fi/Content/info#holds
Geokätköily-foorumin avulla löysin vanhan Tiehallinnon listan paikkakuntien lähtöpisteistä. Lähtöpiste näyttäisi tarkoittavan samaa kuin nollapiste.https://www.tieh.fi/valimatkat/ ja https://www.tieh.fi/valimatkat/vmpist_new.htm.Uudempia nettisivustoja en aiheesta löytänyt. Asiaa voisi selvitellä Väyläviraston tai ELY-keskusten asiakaspalveluiden kanssa.
Etsimäsi runo on kaiketikin Bertolt Brechtin runo Als ich im weissen Krankenzimmer der Charité. Brita Polttila on suomentanut runon ja suomennos Kun heräsin aamuyöstä on luettavissa teoksessa Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956 (1964, useita painoksia).
Saat suomennoksen sähköpostiisi. Saksaksi voit lukea runon esimerkiksi alla olevasta linkistä.
https://search.library.wisc.edu/digital/AGXTDT6KXDO5KN8T/pages/ANCDL4U2T3ZB3R8L
Yli 40 vuotta vanhempi aineisto on siirretty Kansallisarkistoon, jonka toimipiste löytyy seuraavista paikoista: Helsinki, Inari, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Mikkeli, Oulu, Turku ja Vaasa. Kukin maakunta-arkisto säilyttää oman alueensa asiakirjoja. Mikäli kyseessä on luovutettujen alueiden asiakirjat, niitä säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa.
Yksityisyyden suojaa koskevan lainsäädännön perusteella henkilötietoja sisältävät, 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä vain Kansallisarkistossa. Kansallisarkistossa säilytettäviä alkuperäisiä asiakirjoja tutkitaan paikan päällä asiakirjat säilyttävän toimipaikan tutkijasalissa. Jos et itse voi mennä paikan päälle tutkimaan, voit tilata asiakirjat...
Kirjaa ei löydy helmet-haussa, koska sitä ei ole helmet-kirjastojen kokoelmissa. Muutenkin tämä vuonna 1955 painettu teos on varsin harvinainen, se on saatavissa vain muutamasta kirjastosta, (Lahti, Vaasa, Varastokirjasto). Voit tehdä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Lisäksi kirja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa. SKS:n kirjasto kuuluu Helka-kirjastoihin. Aineistojen lainaamiseen tarvitset Helka-kirjastokortin.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kymmenen+vuotta+seikkailuje…
https://www.finlit.fi/fi/kirjasto#.YW66vvlByUl
Ihmisen karvoitukseen liittyviä asioita on ansiokkaasti pohdiskellut kirjoituksissaan esimerkiksi brittiläinen eläintieteilijä Desmond Morris. Osa niistä on suomeksikin saatavilla ja mitä suurimmassa määrin suositeltavia tutustumiskohteita aiheesta - ja ihmiseläimestä ylipäänsä - kiinnostuneille. Esimerkiksi Alaston apina ja Eläin nimeltä ihminen sisältävät hyvinkin viisaita huomioita karvoituksestamme - ja sen puutteesta.
Karvattomuudellemme Morris etsii perinteisestä evoluutionäkemyksestä poikkeavaa vaihtoehtoista selitystä tarkastelemalla teoriaa meressä alkuperänsä saaneesta ihmisestä, jonka keksi ensimmäisenä meribiologi Alister Hardy. Sen mukaan alkuperäinen maa-apina oli viidakon jätettyään ja ennen muuttumistaan...
Mika D. Rubanovitschin teoksesta Modernin johtajan käsikirja : älä ole pomo (OY Imperial Sales AB/Johtajatiimi, 2020) on tällä hetkellä 112 varausta. Sitä ei siis ole missä Helmet-kirjastossa vapaana, ei tällä hetkellä myöskään ainoaa Bestseller-kappaletta, jota ei voi varata .
Voit tehdä teoksesta varauksen Helmet-verkkokirjastossa, mikäli kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Riippumatoista löytyy jonkin verran kirjallisuutta, mutta riippumaton historiasta ei kovin paljon. Löysin Finna.fi:sta artikkelin, joka kertoo riippumaton historiasta,
Touri, Lauri - Hautala, Kari, Kolumbuksen tuliainen : riippumatto. Julkaisussa: Vene 34(2000) : 7, s.37, https://www.finna.fi/Record/arto.013974126
Riippumatoista yleensä, https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=~format%3A%220%2FBook%…
Vene-lehti tulee Lappeenrannan pääkirjastoon. Sieltä kannattaa kysyä, löytyykö tuota numeroa ja samalla selvittää, miten sen saa kirjastosta näin poikkeusaikana, yhteystiedot löytyvät kirjaston sivulta, Puh. neuvonta 040 1309 172, kirjasto@lappeenranta.fi, https://www.lappeenranta.fi/...
Hedelmät ovat aina olleet taiteilijoiden suosikkiaiheita, joten lista voi olla pitkä. Näin alkuun ainakin seuraavat taiteilijat ovat maalanneet muiden aiheiden lisäksi hedelmäasetelmia:
Balthasar van der Ast
Balthus
Caravaggio
Gertrude Metz
Giovanni Stanchi
Jan Davidsz de Heem
Jan Frans van Son
Paul Cézanne
Paul Gauguin
Vincent van Gogh
Willem von Aelst
Lisää voit etsiä esimerkiksi kuvahaulla googlaamalla sanat taidemaalarit ja hedelmäasetelmat tai englanniksi painters ja fruit still life.
Kannattaa myös selailla taidekirjoja, joita voit hakea kirjastosta. Helmet.fi https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseinen laulu löytyy Tervo & Halme tosisuomalaisuutta etsimässä -sarjan kolmannen kauden 7. jaksolta. Kyseessä on kreikkalainen kansanlaulu ”Lampaat maassa vuoriston”, jossa ei lauleta ”rin-tin-tin” vaan ”tin-tin-tin”. Kappale on Suomessa tunnettu lastenlauluna. Ainakin Finntrio on äänittänyt kappaleen, ja Finntrion esittämänä se löytyy mm. äänitteiltä (CD) Lounatuulen laulu : lauluja lapsille ja 40 perinteistä lastenlaulua : tutut ja turvalliset lastenlaulut vuosikymmenten varrelta. Myöhemmin myös esim. Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! on levyttänyt saman kappaleen ja se löytyy CD-levyltä Metsään (2015). Lauluun löytyy myös nuotteja eri vuosikymmeniltä, uusimpien joukossa Matkustan ympäri maailmaa : lasten laulumatka (2010)....
Tiettyyn paikkaan sijoittuvia teoksia voi etsiä Kirjasammosta tekemällä ensin haun kaupungin nimellä, avaamalla sitten jonkin hakutuloksen, jonka tiedoissa mainitaan kyseinen kaupunki Konkreettiset tapahtumapaikat -kohdassa, ja sitten klikkaamalla teostiedoissa tätä tapahtumapaikan nimeä.Madridiin sijoittuvia teoksia olisivat esimerkiksi seuraavat:C. J. Sansom: Talvi MadridissaMiguel de Unamuno: UsvaElsa Osorio: Nimeni on LuzJonathan Davis: Madridin enkelitAlmudena Grandes: LuluCamilo Jose Cela: MehiläispesäJavier Marias: Valkoinen sydänJoseph Peyre: Veri ja valkoiset vaatteetBen Lerner: Lähtö Atochan asemaltaArturo Pérez-Reverte: MiekkamestariEduardo Mendoza: KissatappeluFernando Aramburu:TervapääskytBarcelonaan puolestaan sijoittuvat...
Säilykemusiikkia ei löydy virallisista sanastoista. Artikkelihakujen ja tuttujen musiikinharrastajien kommenttien perusteella säilykemusiikilla on tarkoitettu äänitettyä tai levytettyä musiikkia, yleisesti taltiointia elävänä esitetyn musiikin vastakohtana. Analogista tai digitaalista äänitettä kuunteleva kuuntelee säilykemusiikkia, säilykemusiikki raikaa tallenteelta tapahtumien taustalla sen sijaan, että paikalla olisi muusikoita soittamassa.
Esikuva on luultavasti englannin kielen canned music alkuperäisessä muodossaan. Varhaiset äänitteet tehtiin vahalieriöille, ja niitä kaupattiin säilykepurkkia muistuttavassa pahvikotelossa. Musiikki oli näissä "säilötty", tuolloin vielä hyvin vaatimattomalla...
Kyseinen sävelmä on morsiuskuoro Richard Wagnerin Lohengrin-opperasta. Se alkaa sanoilla Treulich geführt ziehet dahin. Siitä on olemassa kaksi suomennosta: Jalmari Finnen Hääkammioon vuodelta 1920 sekä uudempi Erkki Pullisen Nyt naimisiin.
Finnen suomennos on tekijänoikeuksiltaan vapaa ja se löytyy Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta. (Linkki alla). Tekstin saa esille valitsemalla Finnen suomennokset-valikosta.
Wagnerin morsiuskuoron tiedot Laura-tietokannassa.
Pullisen teksti on tekijänoikeuden alainen. Jos haluaa käyttää sitä, luvan voi hankkia Teostosta.
Muun muassa näistä kirjoista voisi olla apua ötökän tunnistamisessa:
Sandhall: Ötökät: tunnistusopas, 445 lajia (1993)
Jansson: Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (2012)
Kaaro: Ötököitä Suomen luonnossa (2008)
Hyödyllisiä ohjeita ja linkkejä tuhohyönteisten tunnistamiseen ja torjuntaan löydät myös Jyväskylän kaupungin ympäristöterveyden verkkosivuilta osoitteesta Sisätilojen tuholaiset | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
