Päättelen, että tuskailet uuden finna.helmet.fi-sivuston kanssa. Ihan alkuun ei ehkä kannata mennä tarkennettuun hakuun. Minä etsisin elämäkerrat ja muistelmat erikseen. 1. Kirjoita hakuruutuun elämäkerrat 2. Klikkaa hakuruudussa olevaa pientä kolmiota, jolloin sen alta avautuu nelikohtainen valikko. Valitse aihe. Tällöin olet hakemassa teoksia, joiden sisältönä / lajityyppinä ovat elämäkerrat.3. Klikkaa suurennuslasia, jolloin järjestelmä tekee sinulle haun (yli 14 000 teosta).4. Ryhdy rajaamaan hakutulosta. Käytä hyväksesi vasemmalla olevaa RAJAA HAKUA -otsikon alla olevia rajausmahdollisuuksia.5. Klikkaa KIELI -valikko auki klikkaamalla ja valitse suomi (vähän yli 6000 teosta)6. Valitse AINEISTOTYYPPI-valikon alta KIRJA....
Kysymyksesi on erittäin laaja emmekä pysty tässä antamaan kaikenkattavaa vastausta siihen. Esimerkiksi sosiaalisia taitoja käsitellään valtaosassa lastenkirjallisuutta. Käytännössä hakutulos riippuu myös siitä, minkäikäisille lapsille aineistoa etsitään ja käykö sekä tieto- että kaunokirjallisuus. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden ikärajakin on varsin liikkuva. Ts. jos etsit kirjallisuutta vähän isommille lapsille, voit kokeilla hakusanaa nuortenkirjallisuus.
Tässä joitakin vinkkejä:
Voit etsiä haluamasi kirjoja esim. Helmet-kirjastosta vaikkapa seuraavilla hakusanoilla:
itsetunto lastenkirjallisuus
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=itsetunto+lastenkirjallis…
kriisit lastenkirjallisuus
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?...
Kysymääsi levyä on etsitty kaikista maakuntakirjastoista ja niiden hakuohjelmiin kytketyistä kirjastoista, samoin kysely on lähetetty kaikkien kirjastojen tieto-listalle. Kysyttyä levyä ei löydy myöskään Suomen Jazz- ja Poparkiston kokoelmista. Sen omistavat Jyväskylän yliopiston kirjasto ja Helsingin yliopiston kirjasto, mutta nämä kirjastot eivät lainaa vapaakappalekokoelmiensa aineistoa. Levyn aineisto on aiemmin ilmestynyt kasetilla, joka on julkaistu v. 1982.
Kyseessä on tavara-arpajaiset, jossa arpajaislain mukaan voi arpomisella tai muulla siihen rinnastettavalla sattumaan perustuvalla tavalla voittaa tavaraa tai tavaraan taikka palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- tai ostokortteja. Arpajaiset saa toimeenpanna rekisteröity yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu sellainen yhteisö, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka kotipaikka on Suomessa. Edelleen laissa sanotaan, että arpajaiset saa toimeenpanna vain viranomaisen antamalla luvalla, jollei toisin säädetä. Luvan tavara-arpajaisiin (tavara-arpajaislupa) antaa ja peruuttaa toimeenpanopaikan poliisilaitos toimialueellaan.
Kuitenkin edellä tarkoitettu yhteisö saa toimeenpanna ilman viranomaisen antamaa lupaa tavara-arpajaiset, joissa...
Herra I. Murimuri esiintyy Raija Orasen kirjassa Möttönen ja Vehtaaja (Weilin + Göös, 1979). Maailmanmatkaaja Möttösestä ja kirjoituskone Vehtaajasta kerrotaan myös kirjassa Melkoinen Möttönen (Weilin + Göös, 1984).
Tekijänoikeuslaki ei suojele ideoita, vaan ideoitten toteutuksia. Jotunin näytelmät ovat olleet tekstinsä osalta suojattuja vuoteen 2014, nykyään ne ovat tekijänoikeudellisesti vapaata aineistoa. Tästä riippumatta on näytelmätaiteessa aina ollut varsin laaja oikeus tehdä oma tulkinta. Tekijänoikeuden ollessa voimassa on silti itse tekstiin veto-oikeus eli oikeus kieltää sen esittäminen muutetussa muodossa. Jotunia tämä ei enää siis koske.
Myös teoksen nimi voi saada tekijänoikeuden suojaa, mutta se ei ole automaattista, koska monet nimet eivät ole riittävän omaperäisiä. Tässäkin asiassa Maria Jotunin teosten nimet ovat joka tapauksessa vapaasti hyödynnettävissä, mutta jonkin suojatun näytelmän nimen kohdalla voisi herätä kiistaa siitä,...
Albumin kansikuvituksen tekijäksi on merkitty tanskalainen taiteilijaryhmä Ingen Frygt. Sama ryhmä ohjasi myös albumilta julkaistun singlen "To the Lighthouse" videon. Etu- ja takakannen kuvat näyttävät olevan peräisin videolta tai ainakin samasta kuvaustilanteesta. YouTubessa kerrotaan, että video on kuvattu yksinkertaisesti seuraamalla vuorokauden ajan oikean islantilaisen kalastajan elämää.
Jörn Donnerin dokumentista Perkele! Kuvia Suomesta (1971) on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa myös Helmet-kirjastojen kokoelmista.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1897359?sid=5026984423Dokumentti ja sen jatko-osa Perkele 2 - Kuvia Suomesta (2017) ovat katsottavissa myös Yle Areenassa:https://areena.yle.fi/1-3995065https://areena.yle.fi/1-3995065
Suomen kuvalehti ilmestyi 13.4.22 kaksoisnumerona 15 -16. Kyseinen numero on luettavissa useissa Helmet-kirjastoissa sekä eMagz-palvelussa.
Numero 17 ilmestyy 29.4.22.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://helmet.emagz.fi/ext/login/helmet
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
https://www.mediakortit.fi/mediakortit/suomen-kuvalehti/383/#schedules
Laissa yleisistä kirjastoista (17 §) sanotaan seuraavaa: ”Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. [– –] Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.” Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
Laki siis jättää melko paljon väljyyttä henkilökunnan koulutuksen suhteen. Työnhakuilmoituksista näkee, että työnantajilla on erilaisia...
Paavo Cajanderin suomentamana kysymyksessä siteerattu Loppiaisaatto-näytelmän ensimmäinen säe kuuluu seuraavasti: "Soitelkaa, jos on lemmen ruokaa soitto."
Sangen lähelle etsittyä runoa osuu Valto Saran Kissojen serenadi, joka alkaa seuraavasti:
"Maj, pikkuinen neiti naapurimaan,
sotaorpona jäänyt Karjalaan,
elokuisena iltana ikävissään
tuvan rapuilla istui yksinään."
Runo sisältyy Saran kokoelmaan Hilpatapaa!
Ihmiskäsitystä käsittelevää aineistoa löytyy kirjastoissa käytettävissä olevista tietokannoista asiasanalla 'ihmiskuva'. Holistisesta ihmiskäsityksestä kerrotaan esim. teoksessa Rauhala, Lauri: Ihmiskäsitys ihmistyössä, sekä artikkeleissa Pihlanto, Pekka: Tutkimustyö holistisen ihmiskäsityksen valossa (Tiedepolitiikka 1994; 4) ja Rauhala, Lauri: Holistinen ihmiskäsitys (Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 1988; 3).
Muista ihmiskäsityksistä löytyy tietoa mm. teoksista Hirsjärvi, Sirkka: Ihmiskäsitys kasvatusajattelussa ja Airaksinen, Timo: Minuuden rakentajat. Myös useissa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppikirjoissa on ihmiskäsitystä käsitelty lyhyesti, esim. kirjassa Johdatus sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Ylimielisyys lienee niitä yleisinhimillisiä piirteitä, joihin meillä kaikilla on jonkinlainen taipumus, mutta joka valtaa jotkut meistä perin nopeasti ja helposti. Todennäköisesti ylimielisyyden esiintyminen muita ihmisiä häiritsevässä määrin on melkein aina kasvatuksen tulosta. Jos koti- tai koulukasvatukseen sisältyy elementtejä, joissa jotkut ihmiset määritellään toista arvokkaammiksi tai vähemmän arvokkaammiksi, voi ihmisen persoona vääristyä kuvittelemaan, että näin todella on. Jos oma itsetunto on syystä tai toisesta heikko, lienee tavallista omien pelkojen kompensointi muihin kohdistetulla ylimielisyydellä.
Itse uskon siihen, että ylimielisyydestä voi muitten ihmisten esimerkin ja tuen voimalla kasvaa pois eli oppia ymmärtämään,...
Mika Waltarin tuotanto on kaikilla mittapuilla valtava. Hän kirjoitti romaaneja, runoja, novelleja, salapoliisiromaaneja, draamaa, kuunnelmia, elokuvakäsikirjoituksia, satuja, matkakirjoja, yrityshistoriikkeja, teatteriarvosteluja, käännöksiä, esseitä ja riimejä Kieku ja Kaiku -sarjakuvaan.
Waltari kirjoitti kahdeksan suurta historiallista romaania. Niitä yhdistää aiheena identiteetin etsintä ja idealismin kaipuun ja idealismin vieroksunnan välinen ristiriita. Kerronta perustuu minäkerrontaan ja päähenkilö on fiktiivinen mutta sivuhenkilöt usein historiallisia. Kerronta on päiväkirjan, kirjeen tai muistelman muodossa. Waltarin pienoisromaaneja pidetään merkittävänä osana hänen tuotantoaan. Pienoisromaanit kuvaavat ihmismielen pimeää...
Oulun pääkirjastosta ja lähikirjastoista löytyy suomennettuja runokokoelmia esimerkiksi William Wordsworthilta, Lordi Byronilta, P. B. Shelleylta ja John Keatsilta. Kirjailijoiden nimiä klikkaamalla pääset teosten saatavuustietoihin.
"Norsupyssyksi" kutsuttiin asesuunnittelija Aimo Lahden kehittelemää 20 mm panssaritorjuntakivääriä L-39. Asetta kehitettäessä vaatimuksena oli, että luodin tuli läpäistä 30 mm:n panssari. Yli 800 m/s luodin lähtönopeudella ja VKT:n kehittämällä 148 gramman painoisella panssariluodilla saatiinkin riittävä läpäisykyky 1930-luvun lopun panssarivaunuille.Sotien jälkeen aseita myytiin keräilijöille pääasiassa Amerikkaan, jossa siihen on edelleen saatavana mm. patruunoiden latausvälineitä. Harrastelijat ampuvat pitkän matkan tarkkuusammuntoja tällä 500–600 metriin tarkasti ampuvalla aseella. | 20mm Lahti L39 Antitank Rifle (Shooting & History) (youtube.com)Lähde: Timo Hyytinen, Aimo Lahden asekeksinnöt
En keksi ihan vastaavaa kotimaisen runoilijan satavuotisjuhlaa tälle vuodelle kuin luettelemasi juhlavuodet. Tänä vuonna voimme kuitenkin ainakin muista Edith Södergrania, jonka kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi satavuotta.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4814
Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta puolalaisen runoilijan ja kirjailijan Wisława Szymborskan syntymästä.
https://www.nobelprize.org/prizes/literature/1996/szymborska/facts/
Pikainen nettihaku nosti esiin Maisteritutkielman. Kallas Lukka: Pyhä nimessä ja paikassa 2022. Siinä mainitaan Kouvolan Pyhäjärvi ."Kouvolan Pyhäjärven poikki kulkee maakunnan raja. Sen rannoilla ja Hiidensaaressa on löydetty esihistoriallinen asuinpaikkoja, muinaishauta, muinaislinna ja kalliomaalaus. Hiidensaaressa on kohouma Hiidenvuori ja saaren eteläpuolella Hiidensalmi. Sen ympäristössä on myös Kirkko-nimiä, kuten viereinen vakavesi Kirkkojärvi, Kello-nimiä ja Nais-nimiä. Muita nimiä on Sorronniemi, Pirunkallio, Pahasaari, Rajasuo ja Pappilanharju. Nimiarkistossa järvestä kerrotaan, että ”ne esi-isät uhrail tääl jaalon puolisil rannoil – ne usko et ne pahat henget väistä nee kauas niit uhritulii” (NA 1958)." Linkki...
