Tässä muutama ehdotus:Andrus Kivirähkin Koiranne alkaa kohta kukkia ja Kun Musti muni mummonShaun Tanin Etäisten esikaupunkien asioita Hannu Hirvosen Pieni neuvokas ankka ja orangin kostoRoald Dahlilta löytyy lyhyitä, hauskoja tarinoita, esimerkiksi teoksessa Nilviöt.Peter Bicshelin novellikokoelma Lastentarinoita.Lyhyitä tarinoita on myös Paula Norosen Yökoulu-sarjassa ja Laura Suomelan ja Väinö Heinosen Säbähamsterit-sarjassa, ne soveltuvat ehkä vähän nuoremmille, mutta niitä voi kokeilla.Vähän erilainen ehdotus on Jenna Kostetin, Karoliina Suoniemen, Anniina Liuksen Pohjolan taruja : Jumalat, sankarit ja myyttiset olennot. Kirjasta löytyy lyhempiä ja pidempiä kiinnostavia juttuja.
Erkki Norell on kirjannut tarkasti kalastuskokemuksiaan talteen seitsemältä vuosikymmeneltä, tässä hänen tuotantoaan:
Novellikokoelmat:
Elämäni perhot. WSOY 1995.
Perhokalastajan vuosi. WSOY 1997.
Kaukana kalassa. WSOY 1999.
Kalapäiväkirjani kertomaa. WSOY 2001.
Kalaretkieni Lappi. WSOY 2004.
Jopas sattui...: kalastuskommelluksia seitsemältä vuosikymmeneltä. Otava 2005.
Muu tuotanto:
Kalaretkien perhonsidontaopas. WSOY 1996.
Ravustajan kirja, Otava 2007.
Kirjailijasta löytyy lisää tietoa esim. täältä:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/vellamo/kirjailijatNorell.htm
Kirjan voi lukea ja äänittää yksityiseen käyttöön. Mediamajassa on monipuoliset palvelut, mutta teknisten asioiden sujuvuuden (esimerkiksi millainen nauha on kyseessä) ja ajanvarauksen takia kannattaa olla yhteydessä suoraan Mediamajaan. Yhteystiedot löytyvät täältä:
kyyti.finna.fi/Content/tilat-kouvola
Kyseisen kappaleen esittää: The Real Tuesday Weld, kappale löytyy heidän
The Real Tuesday Weld I. Lucifer albumiltaan, joka julkaistiin 3.5.2004.
Kyseinen kappale on nimeltään: Bathtime in Clerkenwell.
Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné (1707-1778) vaikutti suomalaiseen kasvitieteeseen perustavanlaatuisesti, ja voinee sanoa, että kaikki suomalaiset kasvioppikirjat 1900-luvullakin perustuivat Linnén luokitusjärjestelmään. Kansakoulussa 1950-luvulla on varmaankin ollut käytössä sekä 50-luvun vaihteen molemmin puolin että aiemminkin 1900-luvulla painettuja oppikirjoja. Näistä esimerkiksi voi mainita Finna-hakemistosta löytyvät teokset:Kivirikko, K. E. : Koulukasvio (useita painoksia 1910-1940-luvuilta)Hiitonen - Poijärvi: Koulu- ja retkeilykasvio (1944)Pulkkinen: Koulukasvio (1932, 1936)Muitakin teoksia löytyy esim. hakusanoilla 'kasviot' ja 'kansakoulu' Finna.fi:stä.Antikvariaattien verkkosivustoilta ja hakupalveluista voi...
Tämä on Jukka Itkosen lauluteksti nimeltä Leivonen, jonka on säveltänyt Marjatta Meritähti. Teksti alkaa sanoilla: "Taivas on niin korkea, minä lintu pieni". Teksti löytyy teoksesta Miljoonan markan pakarat sivulta 185.
Vaihtoehtoja on monta. Voit lainata varatut teokset siskosi kortilla. Voit myös ottaa mukaan kirjeen, sähköpostiviestin tai sinulle edelleenlähetetyn tekstiviestin, jossa varauksen noudosta ilmoitetaan siskollesi ja lainata kirjat omalla kortillasi. Olet tällöin vastuussa lainaamistasi kirjoista.
Emme löytäneet tietoa, että Mustapään Muistosta olisi varsinaista julkaistua ruotsinnosta, joskin epävirallisia yritelmiä on olemassa. Mia Berner kertoo muistelmateoksessaan PS - Merkintöjä suruvuodelta (Tammi 1986, s. 225-226, suom. Liisa Ryömä) hänen ja Saarikosken puhuneen Mustapään kääntämisen vaikeuksista ja Muisto-runosta:
Varsinkin yhdestä runosta puhuimme usein ja eräänä päivänä Pentti pani pöydälle yrityksensä numero kaksi. Ei lopullisena ruotsalaisena tulkintana, ei hän uskonut siihen pystyvänsä, mutta lähinnä lähtökohdaksi jatkuville keskusteluillemme ja avuksi minulle, mikäli tohtisin ryhtyä hiomaan pidemmälle Pentin luonnosta. Minä tohdin, yksityiskäyttöön, mutta emme koskaan harkinneet julkaisemista tällä vaikealla alueella...
Pauliine Koskelon ja Liisa Lehtimäen teos Yksityishenkilön velkajärjestely ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993. Vuonna 1997 siitä otettiin toinen uudistettu painos.
Molemmat teokset kuuluvat Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon ja Eduskunnan kirjaston kokoelmiin.
Kumpikin kirjasto on kaikkien kansalaisten käytettävissä. Kirjastokortin saat paikan päällä.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei valitettavasti ole.
Yksityishenkilön velkajärjestely 1997 Helsingin yliopiston kirjastossa
https://finna.fi/
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…
Suomen Kansallisbibliografiasta löytyy Librumin kustantamia teoksia vuosilta 1980-1983. Librum on myös kustantanut Liberaalisen Kansanpuolueen Polttopiste-lehteä. Myöhemmin tämän lehden kustantaja on ollut Lib-Mediat OY.
Tietoa kustantajista välittänee Suomen Kustannusyhdistys puh. 09/22877250
Tiehallinnon julkaisussa nimeltä Opastusmerkkien luettavuus : tiehallinnon selvityksiä 15/2005 http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/3200927-vopastusmerkkienluettav… on vertailtu opastusmerkkien muotoilu- ja mitoitusperiaatteita sekä väritystä viidessä vertailumaassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa). Suomessa ja Ruotsissa lähes kaikkien merkkien sisältö kirjoitetaan suuraakkosin, kun esim. Norjassa ja Tanskassa sekä Saksassa suositaan pienaakkosia.
Rovaniemen kaupungin yhdyskuntatekniikasta sain vastauksen, että syynä on se, että nimet ovat näin näkyvissä paremmin.
William Shakespearen sonetteja ovat suomentaneet Paavo Cajander, Aale Tynni ja Kirsti Simonsuuri. Tynnin suomennos sisältyy teokseen William Shakespeare: Sonetit (1995). Kirsti Simonsuuren suomennos on luettavissa teoksesta William Shakespearen sonetit : Nautintojen ajan aarre (toim. ja suom. Kirsti Simonsuuri, 2010).
Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1914. Saat suomennoksen sähköpostiisi.
Maailman ensimmäisenä koirapsykologina pidetty Anders Hallgren toteaa kirjassaan Koiraongelmia ja ongelmakoiria : koiran normaali ja epänormaali käyttäytyminen seuraavaa: "Olen tavannut erittäin harvoin koiria, joita voisi sanoa 'luonnevikaisiksi', enkä käytä sitä termiä. Häiriytyneen käyttäytymisen syyksi on melkein aina ilmennyt jokin muu kuin parantumaton vika 'luonteessa'."
Ongelmakäyttäytyminen ei Hallgrenin mukaan ole seurausta "huonoista ominaisuuksista", vaan vika on tavallisesti koiran ympäristössä. Tavallisimpia syitä ovat erityyppiset lääketieteelliset vaivat ja stressi-ilmiöt. Tavallisia syitä ovat myös hormonihäiriöt ja ravinteidenpuute, jotka liittyvät usein fyysisiin vikoihin.
Koiran käyttäytymiseen vaikuttavat toki...
Jooga-aiheiseen kysymykseen on vastattu Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellossa jo vuonna 2015 niin, että joogalajien nimet kirjoitetaan suomen kielessä pääsääntöisesti yhteen. Valintaan vaikuttaa kuitenkin käsitteen tuttuus; hathajooga mainitaan tässä artikkelissa tunnettuna lajina, joka kirjoitettaisiin yhteen "hathajooga".
Myös Kielitoimiston ohje yhdysmerkin käyttöön yhdyssanassa, jossa on vierasperäinen sana, perustelee samoin.
Lähteet:
https://www.kielikello.fi/-/joogaa
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/83
Kotimaisten kielten keskus: Kielitoimiston kielioppiopas (2017) / toimitus: Riitta Korhonen ja Sari Maamies
Ensimmäisenä tulivat mieleeni McCay Winsorin Pikku Nemon seikkailut, mutta ne ovat suomennettuina melko isoja kirjoja. Kannessa ei lennetä, mutta kirjan sisällä on muistaakseni upeita lentokuvia sängystä. Linkki kirjasampoon.Kyseessä voisi olla myös Mary Nortonin Den förtrollade mässingsknoppen eli suomeksi Lentävä sänky. Linkki Kirjasampoon.Jotenkin ajatus muistuttaa myös Gunnel Linden kirjaa Keinutuolimatka. Linkki Kirjasampoon.
Kyseessä on varmaankin Timo Kalevi Forssin teos Unohtumattomia kirjeitä Suomesta (Like, 2020), jota hän esitteli Ylen Ykkösaamussa 24.4.20.
https://finna.fi/Record/outi.2164235
https://areena.yle.fi/audio/1-50463964
Runo on nimeltään "Ilmari ja Antero taivaan portilla". Se alkaa: "Taas taivahan portille kolkutetaan. Pyhä Pietari astuvi aukaisemaan." Runo löytyy kirjasta Lukemisto Suomen lapsille, osasta 2. Tästä kirjasta on julkaistu monta eri painosta. Ainakin 10. painoksessa, jonka ovat toimittaneet M. Airila, Mandi Hannula ja Eero Salola, tämä runo on mukana (Valistus, 1943, s. 94-97). Runon lopussa lukee: "Paul Thaelerin mukaan Alpo Noponen (Joulupukki)".
Lokomotiv Jaroslavlin viimeinen ottelu ennen tuhoisaa lento-onnettomuutta (7.9.2011) oli 3.9. kotiareenalla Jaroslavlissa pelattu harjoituspeli Torpedo Nižni-Novgorodia vastaan. Lokomotiv voitti ottelun 5–2 (3–1, 1–0, 1–1). Pavol Demitran tehopisteet olivat 1+0. Hän teki Lokomotivin 4–1-johtomaalin peliajassa 39.03.
Vastauksen antoi
Urheilumuseon tietopalvelu
Hei, valitettavasti emme löytäneet tietoa siitä että kappaletta olisi sovitettu viululle ja pianolle nimenomaan G-duuriin, ja muutenkaan sävellajeja ei erikseen luetteloida tietokantaan, paitsi alkuperäinen, jos se kuuluu kappaleen nimeen. Suuri toivelaulukirja 11:ssä kappale on Sävelmä-nimellä D-duurissa mutta muuten vaikuttaisi siltä että instrumentaaliversiot ovat tuossa alkuperäisessä sävellajissa F. Ei ole mahdotonta (joskaan ei kovin todennäköistäkään)etteikö kappaletta löytyisi G-duurissa, mutta sitä on vaikea todentaa tarkastamatta jokaista julkaisua erikseen.
tyovaenliike.fi-sivustolle, joka on työväenperinnelaitosten (Työväenmuseo Werstas, Kansan Arkisto ja Työväen Arkisto) verkkopalvelu on tietoa mm. sisällissodan vankileirien haastatteluista ja muistelmista. Sivu löytyy alta. Joihinkin muisteluihin pääsee sivun kautta, mutta kannattaa ottaa yhteyttä myös suoraan näihin työväenperinnelaitoksiin. Alemman linkin kautta pääsee laitosten sivuille ja yhteystietoihin.
http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-3/sisallissodan-jalkinaytos-vankileirit/
http://www.tyovaenliike.fi/keitameolemme/
Ylen Elävässä arkistossa voi myös kuunnella sisällissodan muisteluja:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/24/he-olivat-mukana-sisallissodassa-1918
Hakupalvelu Finnan...
