Lauluni on Rauno Lehtisen säveltämä ja sanoittama kappale. Ilmeisesti jossain on sekoittunut kahden kappaleen tiedot, koska Lauluni singlejulkaisun b-puoli on En saa, jonka on säveltänyt Linnavalli ja sanoittanut Vainio.Nuotit Lauluni-kappaleeseen löytyvät esimerkiksi Lehtisen nuottikirjasta Muuttuvat laulut. Tästä linkistä näet saatavuuden Keski-kirjastoissa.
Perinnesävelmä Laulava leivo löytyy monista vanhoista laulukirjoista. HelMet-kirjaston kokoelmasta löytyvät mm. seuraavat:
Valistuksen laulukirja koulujen ja nuorison tarpeisiin (useita painoksia, tässä linkki uusimpaan http://luettelo.helmet.fi/record=b2184876~S9*fin)
Koululauluja (Otto Kotilaisen toimittama vuodelta 1928, http://luettelo.helmet.fi/record=b1053569~S9*fin)
Koulujen laulukirja (Halme & Paavola 1927, http://luettelo.helmet.fi/record=b2120166~S9*fin)
Kansakoulun laulukirjan säestykset (sama kuin edellinen, mutta neliääninen, muut ovat yksiäänisiä, http://luettelo.helmet.fi/record=b2264210~S9*fin)
Heikki Poroila
Helmet-hausta löytyy seuraavat kirjat, joihin kannattaa tutustua.
Suomen myyttiset linnut
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2203415
Lennossa : suomalainen lintu historian siivillä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2055012
Saamelaisten mytologiassa kuukkeli on ollut yksi sielulintu. Laulussa kerrotaan taasen sielulinnusta, joka näyttäytyy varpusen asussa:
https://www.kuudesaisti.net/aiti-maa/sielulintu-saattoi-ilmestya-varpusena-pihamaalle-tai-koputtaa-ikkunaan
kirkkojakaupunki.fi/-/joululaulun-varpunen-on-sielulintu
Athanasiuksen tunnustus oli hyvin tavallinen 1800-luvun evankelis-luterilaisessa kirjallisuudessa. Laajoihin teoksiin sisällytettiin yleensä "Kristillisen seurakunnan kolme yhteistä eli pääuskontunnustusta" (apostolinen, Nikean ja Athanasiuksen tunnustus), suppeat saattoivat sisältää ainoastaan Athanasiuksen tunnustuksen. Yksi hyvin tavallinen tällainen kirja oli Lutherin Vähä katekismus.Esimerkiksi Otto Reinhold Strengin toimittama "Toht. M. Lutheruksen Vähä katekismus, varustettu selityksillä ja Raamatun osoituksilla kirkkoa ja koulua varten" (1884) on saman tapainen kuin löydetty kirja. Sen sisältö on seuraavanlainen: Rukous ; Martti Lutheruksesta ; Ensimäinen pääkappale : Laki eli Jumalan kymmenen käskyä ; Toinen pääkappale :...
Kyllä 12-vuotias voi lukea Shakespearin teoksia. Uusimmat painokset (2010 jälkeen) ovat helpompaa kieltä kuin vanhemmat suomennokset.
Varhaisteini voi jo siirtyä aikuisten puolelle, mutta lastenosastollakin on Shakeaspearea.
Lasten kokoelmaan kelpuutettuja teoksia löytyy 27 kappaletta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SShakespeare%2C%20William%2C__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A0%3A0%3ALasten%20kokoelma%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Shakesaria on tarjolla myös lapsille mukautetuina versioina, lyhennelminä ja jopa mangana. Jokaiselle siis jotain mielenkiintoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SShakespeare%2C%...
Lauri Lembergin 3-näytöksisen Mustalais-Manjan ensi-ilta Kotkan Työväen Näyttämöllä oli joulukuussa 1937. Nimiosan näytteli Maija Leppänen. Muita mukana olleita näyttelijöitä olivat Eeva Saario (Ulla), Anni Koskinen (mustalaisvaimo Juulia), Kaisu Mattsson (Anja), Aino Tuominen (Liisa), Eino Jäntti (Markku), Onni Korhonen (Feda), Viljo Karhu (Jussi Marttila), Mikki (Einari Paasonen), Helge Gunnar (nuori talonpoika). Ohjaaja oli Eino Weckström, joka oli KTN:n johtaja vuosina 1936–38.Lähteet: Mustalais-Manja. Ensi-ilta Kotkan Työväen Näyttämöllä. – Eteenpäin, 11.12.1937 Teatterin maailma
Helsingin kaupunginkirjaston mikrofilmatut lehdet ovat luettavissa Pasilan kirjastossa ja mikrofilmien lukulaitteelle täytyy etukäteen varata aika Varaamon kautta, tästä linkistä löytyvät ohjeet: Lehdet, mikrofilmit, tietokoneet | Helmet
En kuitenkaan löytänyt Savon Sanomia Pasilan mikrofilmattujen lehtien listasta, joka löytyy täältä: mikrofilmatut lehdet.pdf
Kansalliskirjastosta sen sijaan löytyy mikrofilmillä Savon Sanomat: savon sanomat | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Suosittelen siis vierailua Kansalliskirjastossa, yhteystiedot ja aukioloajat näet täältä: Etusivu | Kansalliskirjasto
Etsimäsi kirja voisi olla Aili Somersalon saturomaani "Mestaritontun seikkailut", jossa on velhoja, helmi, näkymättömäksi tekevä "hämäränhuntu" ja kiven sisään vangittu kuninkaantytär, jonka kultaisista hiuksista kudotaan häävaippaa.
Mestaritontun seikkailut -saturomaanin kuvaus Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7556e08cef14
Heti aluksi täytyy todeta, ettemme ole juridiikan asiantuntijoita, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Siksi vastausta ei kannata pitää minään pätevänä oikeudellisena arviona.
Kirjasto ei sinänsä jälkikäteen lisäile kirjaan tekstiä, eivätkä asiakkaatkaan saisi kirjoitella kirjoihin mitään ylimääräistä. Joskus kuitenkin saatetaan virheiden korjauksia lisätä jälkikäteen juuri kirjaan liimattavalla paperilla. Sellaisten korjausten pitäisi tulla kuitenkin virallisesti kustantajien ja kirjaston kirjavälittäjien kautta. Kirjasto ei ole kirjassa esiintyvistä virheistä kuitenkaan vastuussa vaan kustantaja.
Toisinaan koko kirjakin saatetaan vetää pois kirjastosta, jos siihen on tullut vakava virhe. Muistan...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmassa on kirja Elämän maku- tietoja ja kertomuksia hydrokefaliasta ja MMC:stä (MMC, meningomyelocele = selkäydinkohju), toim. Pirjo Toivonen, Suomen CP-liitto ry ja Edita, 1998. Kirjaan sisältyy luku seksuaalisuudesta.
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyi useita viitteitä hakusanalla selkäydinvammaiset. Ainakin seuraava käsittelee myös seksuaalisuutta
Hovatta, Outi: Selkäydinvammaisen naisen seksuaalisuus ja raskaus. Duodecim 1996 ; (112) ; 8 ; 669-673 Suomenkielinen tiivistelmä
Duodecim-lehti tulee pääkirjastoon Pasilassa (joka säilyttää sitä pysyvästi), Rikhardinkadulle ja Töölöön (joissa lehteä säilytetään kuluva + 5 edellistä vuotta).
Seuraava teos löytyi korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta...
Emme löytäneet kattavaa selitystä nimelle. Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa IV (1979)sana taana liitetään mm. sanoihin mökki, tönö, maja, asumus. Sana on liitetty myös vakavuuteen, hitauteen ja verkkaisuuteen; esim. sanonta käydä taanaan t. taanaasti on tarkoittanut paikallisessa murteessa hidasta ja verkkaista. Kannattaa katsoa itse tarkemmin esim.Etymologisen sanakirjan IV osasta.
Kyyti-kirjastojen kokoelmista en löytänyt satu- tai kuvakirjaa pelkästään huurteesta ja pakkasesta.
Sensijaan hakusanalla 'ensilumi' tai 'ensi lumi' löytyi joitakin teoksia.
Nämä ovat Iitin kirjastossa:
M. Christina Butler, Pikku Peura ja ensilumi,
Muumi ja ensilumi,
Marcus Pfister, Vilun ensilumi,
Linda Jennings, Nappe ja ensilumi.
Myös hakusanalla 'pakkanen' löytyy muita teoksia, tosin monet niistä käsittelevät talvea yleensä.
Jos haluaa katsella upeita huurrekuvia voin suositella Hannu Hautalan ja Tuomo-Juhani Tapion valokuvateosta Ensilumi. Kuvien ohessa on lyhyin tekstein tietoa ja tarinaa ensilumesta, jotka voisivat käydä satujen korvikkeena. Tätä kirjaa ei ole Iitin kirjastossa mutta varaamalla se kuljetetaan sinne toisesta Kyyti-...
Delicious on tosiaan myyty vuonna 2017 pienelle Pinboard-nimiselle kirjanmerkkipalvelulle (https://pinboard.in), joka mainostaa olevansa "kirjanmerkkipalvelu introverteille". Pinboard keskittyy sivun kuvauksen perusteella sosiaalisten ominaisuuksien sijaan kirjanmerkkien tehokkaaseen tallentamiseen ja hallintaan. Palvelun käyttö maksaa 11 dollaria vuodessa. Pinboardin turvallisuutta on vaikeaa yksiselitteisesti arvioida, mutta ainakin palvelu on jo varsin vakiintunut (perustettu vuonna 2009) ja verkkosivujen turvallisuutta arvioiva Web of Trust -sivusto pitää Pinboardia luotettavana: https://www.mywot.com/scorecard/pinboard.in.
Jos Pinboardin turvallisuus mietityttää, Harto Pönkän kirjoittamassa Open somekirjassa on suositeltu alla olevia...
Teknos Oy:n julkaisusta Korroosionestomaalauksen käsikirja (v. 2013 PDF) löytyy erilaisia standardeja metallimaalaukseen sekä sen laadunvalvontaan liittyen.
https://www.teknos.com/globalassets/teknos.fi/teollisuuteen/aineisto/fi…
Kemestan sivuilta löytyy lisää tietoja:
http://www.kemesta.fi/fin/standardisointi/kansalliset_komiteat_ja_stand…
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjeessa 80a 2 on "yläraajan hankittu vika, lyhentyminen, surkastuminen tai epämuotoisuus (Deformitas et atrophia acquisita, traumatica, fractura)." B I -luokitus on tässä yhteydessä "sotilasvarusteiden kantaminen ja aseiden käyttö vähän vaikeutunut, työkyky hyvä."Lähde: Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Oulun yliopiston maantieteen laitoksella on tehty vuonna 1986 Pro gradu -tutkielma Vesajoki, Anne: Kylätutkimus Sievin kunnan asemakylän ja Kukonkylän kylissä. Tutkielma löytyy Sievin kunnankirjastosta sekä Oulun kaupunginkirjastosta.
Kokkolan kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat Sieviä käsittelevät teokset, joissa on mainittu Kukonkylä muutamassa yhteydessä.
Sievistä sommaan näkköön: Sievin historiaa sekä
Perinnealbumi: Keski-Pohjanmaa 2.
Useat HelMet kirjastot tarjoavat erilaisia digitointipalveluita.
Vantaalla ko. palvelu löytyy Tikkurilasta ja Hakunilasta.
Muiden HelMet kirjastojen tarjoamat vastaavat palvelut voit tarkistaa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Vantaalla Hakunilasta löytyy VHS-DVD -digitointilaite ja Tikkurilan musiikki- & mediaosastolla asiakas voi siirtää vhs-kasetit dvd:lle, LP-levyt cd:lle tai muistitikulle, muutat kasetit mp3:iksi, valokuvat ja filmit tiedostoiksi, sekä skannaat nuotit A3-skannerilla.
Palvelut ovat maksuttomia itsepalvelupisteitä ja henkilökuntamme auttaa tarvittaessa mielellään.
Sitaatti on Anne Brontën romaanin The Tenant of Wildfell Hall (1848) XXXII luvusta. Kyllikki Villan suomennoksessa Wildfell Hallin asukas (1994, s. 283) kyseinen kohta kuuluu näin:
[Aivan oikein, mutta minun käsitykseni mukaan] se, minkä maailma merkitsee romantiikan poltinmerkillä, usein on paljon lähempänä todellisuutta kuin yleisesti otaksutaan. Sillä tuskin nuoruuden nerokkaat ajatukset sen vuoksi ovat vääriä, että myöhemmän iän surkeat näkymät usein himmentävät ne.
https://www.gutenberg.org/files/969/969-h/969-h.htm
