Emme ole juridiikan asiantuntijoita, joten tämä vastaus on laadittu pelkän maallikkotietämyksen perusteella. Vastausta ei siis kannatta pitää ammattilaisen tulkintana asiasta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus ”määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna” (2 §). Kirjan videoitu lukeminen tulkitaan teoksen muunnelmaksi, joten videon julkaiseminen vaatii tekijän tai tekijöiden lupaa. Vaikka tuollaiset kirjat ovat tekstimäärältään lyhyitä, se ei vaikuta asiaan, sillä oikeuskäytännössä teoksen ei tarvitse olla kovinkaan pitkä tai erikoinen ylittääkseen ns. teoskynnyksen eli ollakseen riittävän omaperäinen, jotta saisi lain suojaa.
Tarvitset siis lain...
Kyseessä voisivat olla Mikael Niemen teokset Kirkon piru (Alfabeta, 2002) ja Verenimijät (Alfabeta, 2003).
Lisätietoa esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc017f826-6386-4dd1-a6da-8…, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12352.
Kauniista käsialasta haaveilevalle tutustumisen arvoinen opas on Erica Tighen Kaunis käsiala : harjoituksia ja vinkkejä käsin kirjoittamiseen (Nemo, 2019)."Tämän kirjan helpoilla harjoituksilla parannat käsialaasi menettämättä persoonallista jälkeäsi. Innostavien vinkkien avulla teet jokaisesta ostoslistasta ja muistilapuista pienen taideteoksen, ilahdutat ystäviäsi käsin kirjoitetuilla kirjeillä, saat juhlavieraat tuntemaan itsensä tärkeiksi tyylitellyillä kutsukorteilla ja taiteilet seinälle kehystettäväksi kauniin mietelauseen."
Kysymyksen sitaatti on peräisin Borgesin kirjaan El hacedor (1960) sisältyvästä novellista El simulacro. Anu Partasen suomennoksessa Jäljitelmä se kuuluu seuraavasti: "Millainen mies (mietin mielessäni) keksi ja toteutti tuon hautajaisfarssin? Oliko hän fanaatikko, painoiko häntä suru vai oliko hän hullu tai huijari tai kyynikko?" (Kertomukset, s. 434–435)
Bialetti-mutteripannu tai mokkapannu on alumiinia. Alumiiniastioita ei pidä pestä konetiskiaineella, joka on voimakkaasti emäksistä. Alumiiniastioiden tahroja neuvotaan poistamaan saippuoidulla teräsvillalla, etikalla, etikka-suolaliuoksella tai nestemäisellä hankausjauheella. (Lähde: Kodin neuvot ja niksit / Barty Phillips)
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Antti Tuurilta on englanninnettu kaksi teosta. Ne ovat Pohjanmaa (A day in Ostrobothnia, käännös Anselm Hollo, Aspasia Books 2001) ja Talvisota (The Winter War, käännös Richard Impola, Aspasia Books 2003).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Lain sitaattioikeus (§ 22)sallii tekijänoikeuden suojaamien kuvien käyttämisen opinnäytetöissä - juuri tätä varten pykälä on lakiin otettu. Toisaalta jos kohdehenkilön kuolemasta on yli 70 vuotta, kaikki hänen teoksensa ovat vapautuneet tekijänoikeuden suojasta ja niitä voi siltä osin käyttää rajoituksetta.
Valokuvaajalla, joka on vain valmistanut maalauksesta vedoksen painettua kirjaa varten, ei ole tuohon kopioon itsenäistä tekijänoikeutta (koska se on oletettavasti muuttamaton kopio), mutta on tietysti kohteliasta hänetkin mainita. Myös tuon taidekirjan mainitseminen on kohtelias teko.
Heikki Poroila 25.10.2017
Kirja voisi olla E.M. Hullin Sheikki : kertomus aavikolta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1919. Tarinassa itsenäinen nuori englantilaisnainen, lady Diana, ei halua avioliittoon, vaan lähtee mieluummin seikkailemaan autiomaahan. Täällä sheikki Ahmed Ben Hassan kuitenkin sieppaa hänet ja vie telttaansa, jossa pitää häntä vangittuna. Kirjassa on varsin latautunut seksuaalinen tunnelma, lähinnä sanallisina vihjauksina. Se kuitenkin aiheutti kirjan julkaisuaikana melkoisen skandaalin mm. Amerikassa. Kirjassa kaikki menee kuitenkin säädyllisesti ja eikä mitään tapahtu ennen kuin se on sopivaa...
J.V . Korjula suomensi Sheikin vuonna 1924. Sen jälkeen siitä on tullut parikin uutta painosta, viimeisin vuodelta 1977.
Kirja on...
Suomen sukututkimusseuran Hiski-tietokannan haussa löytyy Tyrväältä vuodelta 1892 avioliitto, jossa palvelustyttö Emma Kaarlentytär Warén menee naimisiin työmies Kaarle Koskisen kanssa. Tyrvään kirkonkirjoista voi etsiä lisää osoitteessa https://digihakemisto.net/aineisto/1268343376
Sukututkimuksen aloittamiseen löytyy ohjeita Suomen sukututkimusseuran sivuilta.
(viitattu 21.4.2023)
Jukka Rantalan tutkimuksen (2017) mukaan 1970-luvulla kansakouluissa historian oppikirjoina oli käytössä Kai R. Lehtosen ja Veikko Huttusen seuraavat kirjasarjat:Vuosisadat vierivät 1-3Menneet ajat meillä ja muualla - Yleisen ja Suomen historian oppikirja keskikouluille 1-3Peruskoulun historia 1-4Aiheeseen voi tutustua lisää Jukka Rantalan tutkimuksessa: https://www.researchgate.net/publication/322247046_Historian_oppikirjoja_sadan_vuoden_ajalta
Seppo Närhen Minä sekä toi kuu -levytys on vuodelta 1976. Alkujaan laulu on Michael Nesmithin säveltämä ja sanoittama Silver Moon. Tekstin suomensi Heikki Harma (Hector).
Kansalliskirjaston tietokannasta selviää, että Närhen versiota ei ole julkaistu nuottina. Nesmithin alkuperäisversion nuottejakaan ei näytä olevan kirjastojen kokoelmissa.
Lyhyt nuottinäyte löytyy Monkees-yhtyeen fanisivulta, ja koko alkuperäiskappaleen nuotit on mahdollista ostaa Sheetmusicnow-verkkokaupasta.
Lähteet:
Fenno-musiikkiarkisto
Kansalliskirjasto.finna.fi
Venäläinen kirjailija Nikolai Gogol suunnitteli kirjoittavansa kolmiosaisen romaanin Venäjän kansan moraalisesta kamppailusta. Sen ensimmäinen osa ilmestyi (1842), toisesta osasta on säilynyt vain tarinan runko ja kolmatta osa Gogol ei tiettävästi edes aloittanut.
Kuolleina sieluina tunnetaan teoksen ensimmäinen osa. Toinenkin osa on suomennettu. Kirjasta on lukuisia suomennoksia, eikä kirjaa näkemättä voi päätellä, missä painoksissa on molemmat osat, mutta myös toinen osa on ainakin vuonna 1966 ilmestyneessä Valitut teokset II –kirjassa.
Kosmetiikan rajoituksista, merkinnöistä ja määräyksistä löytyy tieto Tukesin sivulla, https://tukes.fi/kemikaalit/kosmetiikka/kosmetiikan-merkinnat
Kosmetiikan kemikaaleista määrätään EU:n kosmetiikka-asetuksessa (EY) N:o 1223/2009 https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:342:0059:0209:fi:PDF . Liitteissä on lueteltu kielletyt kemikaalit ja kemikaalit, joita saa käyttää rajoitetusti. Liitteissä näyttäisi suuhygieniaan liittyvissä tuotteissa pääsääntöisesti olevan tiukemmat rajat.
Makupalat.fi:n tarkasta hausta löytyy hakusanoilla kemikaalit AND turvallisuus hyvä luettelo sivustoja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kemikaalit%20AND%20turvallisuus, mm. Euroopan kemikaaliviraston...
Opasnetistä löytyi sivusto Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon ilmastopäästöistä: http://fi.opasnet.org/fi/Terveydenhuollon_ilmastop%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t
Opasnet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan tutkijan Jouni Tuomiston ylläpitämä wiki-pohjainen sivusto, jonka tarkoituksena on tukea yhteiskunnallista päätöksentekoa. Sivustolla kerätään, yhdistetään ja jaetaan tutkimustietoa ja tietoa ihmisten arvoista.
Ylellä on hyvä sivu ilmastonmuutoksesta:
https://eur02.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fyle.f…
Suomen ympäristökeskuksella on hyvä raportti lääketeollisuuden ympäristöasioista:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302215/SYKEra_20_2019…
Ympäristökeskuksesta voi kysyä...
Avaimista sinällään on vaikea löytää aineistoa, mutta kannattaisiko tietoa etsiä myös lukoista? Silloin materiaalia löytyy jo hiukan paremmin. Ja lukkoihin kun yleensä liittyvät myös avaimet. Varsinaisesti aineisto ei ole suunnattu lapsille, mutta ehkä kirjojen kuvitus voisi kiinnostaa lastakin.
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi löytyi asiasanoilla avaimet ja lukot seuraavanlaisia viitteitä:
- Kolehmainen: Linkut ja salpasulkimet (Hki, 1998)
- Kolehmainen: Lukkoperinne (Joensuu, 1988)
- Kolehmainen: Lukkoperinne 2 - Karjalaiset vanhat lukot (Joensuu, 1989)
- Kolehmainen: Vanhat lukot (1988)
Ainoa lastenkirja, joka löytyi on kylläkin englanninkielinen kieli- ja kuvakirja, joka käsittelee avainten...
Harjavallan sivuilta löyty tieto:"Menneisyys on läsnä Harjavallan luonnossa. Voimalaitospadon alapuolella on näkyvillä noin 1400 miljoonaa vuotta vanha hiekkakivinen peruskallio, ja Hiittenharjun rinteillä on muistona kivikkoisia rantavalleja noin 3000—7000 vuotta sitten paikalla olleesta Litorinamerestä." Onkohan tämä kysymyksen paikka?
Harjavalta.fi
Lisätietoja harjavallan historiasta löytyy Finna haulla
Internetin keskustelupalstalla väitetään Simo Salmisen olleen 170 cm.
En löytänyt asiasta varmaa tietoa. Pituus ja paino ovat aika henkilökohtaisia
tietoja, joten kaikki eivät ole halunneet niitä paljastaa.
Jos ajatellaan tärkeä-sanaa merkityksessä "omahyväinen, koppava, tärkeilevä", se ei ole kovinkaan kaukana leveän kuvaannollisesta merkityksestä "mahtaileva, kerskaileva, kehuskeleva, rehentelevä, leventelevä, leuhka, mahtava". Ainakin tästä näkökulmasta tarkasteltuna tarjotuista vaihtoehdoista siis leveä on se, jota voi pitää tärkeänä.
Hakemalla löytyi lopulta Hyvän olon hoitola Anne Sandbergin blogiteksti, josta löytyi hyvin samantapainen runo: http://annenhyvanolonhoitola.blogspot.com/2021/01/vuoden-alussa.html
Tiedustelin asiaa blogin kirjoittajalta, ja hän puolestaan kysyi asiaa ystävältään, joka oli tekstin aiemmin hänelle antanut. Ystävä oli saanut tekstin ulkoa opeteltavaksi joskus n. 55 vuotta sitten ollessaan seurakuntakerhossa. Hänellä ei valitettavasti ollut tietoa kirjoittajasta.
Runsaasta salapoliisityöstä huolimatta en valitettavasti onnistunut löytämään runoa mistään muualta, enkä siten myöskään sen tekijätietoja.
