Kuolleen henkilön ja kuolinpesän veloista säädellään perintökaaren 21 luvussa. Perintökaari löytyy ajantasaisena Finlex –tietopankista seuraavasta linkistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Perintökaaren 21 luvussa todetaan, että jos vainajalla on velkoja, velkojen maksuun käytetään vainajan omaisuus. Ennen velkojen maksua kuolinpesän varoista maksetaan pesänselvitysvelat. Pesänselvitysvelkoja ovat perintökaaren 18 luvun 5 §:n mukaan esim. kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset.
Eduskunnan kirjastossa on runsaasti perintöoikeudellista kirjallisuutta. Voimme suositella esimerkiksi Aulis Aarnion ja Urpo Kankaan kirjoittamia "Suomen jäämistöoikeus 1 : perintöoikeus" vuodelta 2009 ja "Perhevarallisuusoikeus"...
Kappalemäärät vaihtelevat paljon eri kirjoilla. Kouvolan kirjaston toimipisteissä saattaa olla joitakin suosituimpia lastenkirjoja jopa 40-50 nidettä yhteensä. Esimerkiksi uusinta Tatu ja Patu -kirjaa on lähes 50 kappaletta. Joitakin aikuisten kaikkein kysytyimpiä romaaneja voi olla 20-30 nidettä, esimerkiksi Enni Mustosen supersuosittua Taiteilijan vaimo -teosta on kolmisenkymmentä kappaletta.
Artikkelissaan "Lima, veri ja sappi – mitä roomalainen lääkäri tiesi anatomiasta ja fysiologiasta" (teoksessa Antiikin lääketieteen perintö, toim.Andreo Larsen, Yliopistopaino 2004) Anto Leikola tarjoaa seuraavan käännöksen: "Jos nyt tämän tuntemuksen perusteella voitaisiin saada selville jokaiselle yksilölle hänen luontoonsa sopiva ravinnon ja ruumiillisen rasituksen määrä, jossa ei ole liikaa eikä liian vähän, silloin olisi tavoitettu terveyden avain."
En löytänyt kyseistä aforismia Helena Anhavan runojen kokoelmateoksista. Selailin läpi teokset Ei kenenkään maa : mietteitä, havaittua 1971-1999, Runot 1971-1991 ja Käyn siellä vain unessa : runot 1991-2010. Internetissä se näyttäisi esiintyvän useimmin muodossa "Rakkaat lähtevät, jää tyhjä tila muistojen asua".
Isä meidän navajon kielellä: https://www.wordproject.org/bibles/resources/our_father/n/NihiTaa'_nava…
Löydät Isä meidän -rukouksen monilla eri kielillä alla olevilta sivustoilta. Voit hakea itse hakemistosta rukousta haluamallasi kielellä.
https://www.wordproject.org/bibles/resources/our_father/in_many_languag…
https://ministrants.com/lords-prayer.php (tällä sivulla osa myös ääniraitoina)
Laajimmin tuloksia saat, kun Tarkennetussa haussa valitset Aiheeksi kaunokirjallisuus ja kieleksi ranska. Hieman suppeamman valikoiman saat valitsemalla Aiheeksi ranskankielinen kirjallisuus ja kieleksi ranska.
Alkuperäisäänitettä kääreineen ei HelMet-kirjastoista löydy.
Yleisradion Fono-tietokannassa (http://www.fono.fi/ ; vapaasti verkossa käytössä) on tarkat tiedot Yleisradion äänilevystön äänitteistä. Tästä tietokannasta löytyy lainaamasi albumi (Mörri-Möykyn toivekonsertti : 27 toivottua lastenlaulua, Finnlevy 1988), jolla on Tapiolan Yhteiskoulun oppilasryhmän esittämänä ja Erkki Pohjolan johtamana kappale Mörri-Möykky, jonka on säveltänyt Marjatta Pokela ja sovittanut Nacke Johansson. Enempää tietoja ei sielläkään ole. Vuodelta 1976 olevaa Mörri-Möykkyä ei Fonosta löydy.
Warner Music Finlandista, johon Finnlevy liitettiin 1990-luvun alussa, kehotettiin kysymään tekijänoikeusjärjestö Gramexista. Sieltä taas kerrottiin, että heillä kyllä on...
Etsimänne kirja on todennäköisesti vuonna 1948 ilmestynyt Mies ja minä, jonka on julkaissut Tammi. Kirjan on piirtänyt Engholm ja kertonut Hast. Suomentaja on Jari Louhija.
Kirja on eläintarhassa asuvan elefantin kertoma tarina hänen ja hänen hoitajansa "Miehen" karkureissusta. Elefantti kaipaa isompia kylpyammeita ja mies puolestaan puolukkapuuroa, jota ei saa kotonaan tarpeekseen.
Valitettavasti kirjaa ei löydy Kymenlaakson kirjastoista, mutta sen saa kyllä kaukolainattua Kuopion Varastokirjastosta kirjastomme kautta.
Laitoin kysymyksesi Facebookin Language matters in the Pacific -ryhmään sekä yksityisviestinä sivulle South Pacific Institute of Communication and Languages.
Esimerkkejä Tyynen valtameren nimistä eri austronesialaisissa kielissä:
samoa: Vasa Pasefika
fidzi: Wasa Pasifika
havaiji: Moana Pākīpika
tok-pisin: Solwara Pasifik
tahiti: Moana Pātitifā
indonesia: Samudra Pasifik
sunda: Laut Pacific
maori: Te Moana-nui-a-Kiwa
Ainoastaan maorin kielessä ei näy vaikutusta Magellanin pacificosta.
Oma johtopäätökseni vastausten perusteella on, että tuolloin Magellanin aikaan ei paikallisilla lienee ole ollut käsitystä muista meristä, ainoastaan omastaan, jota kutsuttiin vain mereksi tai suolaiseksi vedeksi erotuksena makean...
Kyseessä voisi olla Elämäni kesä -ohjelma, jonka uudet jaksot alkavat 6.7. Valitettavasti Yle Areenassa ei vielä kerrota kaikkien vieraiden nimiä, vaan vasta ensimmäisen jakson vieras on kerrottu. Silloin elämänsä kesästä kertoo Pirkko Mannilla.
Kielitoimiston ohjepankin verkkosivuilla kerrotaan, että prosenttimerkin ja numeron väliin tulee suomenkielisissä teksteissä välilyönti. Prosenttimerkkiin liittyviä oikeinkirjoitusohjeita löytyy sivulta Prosenttimerkki (%) - Kielitoimiston ohjepankki.
Suutarilasta saat tietoa mm. Helsingin kaupungin tietokeskuksen Helsinki
alueittain -sivuilta http://www.hel.fi/tietokeskus/Alkusivu.htm, siellä Suutarilan peruspiiri.
Historiasta löydät tietoa esim. teoksesta Helsingin pitäjän historia I-III,
kasvillisuudesta uudesta Helsingin kasvit -kirjasta (Kurtto- Helynranta, 1998).
Pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on käytettävissäsi Helsingin geoteknillinen /kallioperäkartta, joka kertoo pinnanmuodostuksesta. Ilmatieteen laitos julkaisee kuukausittaista ilmastokatsausta, mutta siinä ei ole tietoja sadevesimääristä ja lämpötiloista Helsingissä kaupunginosittain vaan kolmen havaintoaseman osalta, jotka ovat Kaisaniemi, Hki-Vantaan lentoasema ja Isosaari.
Voit tietysti vielä ottaa yhteyttä Ilmatieteen...
Löysin karttakirjan Viipurin karttakirja 1939, josta löytyy Viipurin kartta vuodelta 1939 ja siinä näkyy tuo mainitsemasi Vesikaivonkatu (s. 37). Kadun nykyinen nimi on Ulitsa Vodnogo Kolodtsa. Kun karttaa tarkastelee satelliittikuvana, saa vaikutelman siitä, että nykyisin kyse on tehdasalueesta.
Viipurin Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimitteita 5 kirja löytyy digitaalisessa muodossa netistä. Kirjassa s. 25 mainitaan myös Vesikaivonkatu. Mielenkiintoista luettavaa Viipurin kadunnimistä ja kaupunginosien synnystä. Tässä linkki.
https://wiipuri.fi/app/uploads/2018/08/Toimite-5.pdf
Finna.fi:stä löytyy kuvia mm. Viipurin Höyryleipomosta. Tässä esimerkkinä linkki yhteen kuvaan.
https://www.finna.fi/Record/musketti_lprmuseot....
Kyseessä on Jean Richepinin runo Ballaadi, jonka on vapaasti mukaellen suomentanut Uuno Kailas. Runon voi lukea Kailaan runokokoelmasta Uni ja kuolema (1931, s. 136). Runo sisältyy myös teokseen Uuno Kailas: Runot 1922 - 1931 (s. 381).
Runo alkaa riveillä Kosi tyttöä köyhä poika, / vaan ei häntä se tyttö tahtonutkaan.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906932?page=1
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Richepin
Kyseessä voisi olla Yle TV2 -kanavalla esitetty Ekoisti-ohjelma, joka käsitteli humoristisesti muun muassa ympäristöaiheita. Ohjelmaa on esitetty vuosina 1993-2001. Siinä seikkaili esimerkiksi Timo Vottosen esittämä Ekomies, josta löytyy pätkiä Ylen Elävästä arkistosta.
Pienille suunnatuissa, ihmiskehoa käsittelevissä kirjoissa tämä aihe näyttää tosiaan jäävän katveeseen. Anna Fisken kirja Kuinka vauvoja tehdään? (Otava 2020) voisi olla hyödyllinen. Se on kokonaisuutena ehkä suunnattu muutamaa vuotta vanhemmille lapsille, mutta sitä voisi lukea soveltuvin osin nyt kiinnostavista aiheista.
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Saatte runon sähköpostiinne.
Kyseessä taitaa olla perinteisen meksikolaisen syntymäpäivälaulu Las Mañanitaksen suomennos. Las Mañanitas lauletaan yleensä aikaisin aamulla syntymäpäiväsankarille tai vaihtoehtoisesti ennen syntymäpäiväkakun leikkaamista. Laulua lauletaan myös serenadien yhteydessä. Laulun tekijäksi mainitaan wikipedia-artikkelissa Alfonso Esparza Oteo, mutta kyseinen kansanlaulu, tai laulut, ovat todennäköisesti paljon vanhempaa perua.
Laulussa on säkeistö:
El día en que tu naciste,
nacieron todas las flores,
y en la pila del bautismo,
cantaron los ruiseñores.
Tämä kääntyy englanniksi muotoon:
On the day you were born
All the flowers were born.
At the baptismal font
The nightingales sang.
Ja suomeksi kutakuinkin:
Sinä päivänä kun synnyit...
Tähän kysymykseen on vastattu myös vuonna 2023 tällä palstalla. Em. vastauksessa kerrotaan, että Suursaaren asukkaat evakuoitiin nopeasti sodan uhan alla vuonna 1939. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Suurin osa heistä asettui vähän matkan päähän Kymenlaakson rannikolle. Lähteet: Pekka Tuomikoski: Talvisota: väestönsiirrot (2010) ja Ikkunat jäässä: talvisodan väestönsiirtoja ja evakkotarinoita (2019).
