Yleisistä kirjastoista ei löytynyt, myöskään Tilastokirjastosta ei, mutta sieltä ehdotettiin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin puoleen kääntymistä, https://www.helsinki.fi/fi/kriminologian-ja-oikeuspolitiikan-instituutti. Julkaisuista etsimällä en löytänyt tällaista, mutta insituutissa voitaisiin osata sanoa tarkemmin, onko tämän kaltaista tutkimusta lainkaan tehty tai tekeillä.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan krankku-sana tarkoittaa jakkaraa tai vastaavaa.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_06c65159a23b32f0bd41189183b1dcef&word=krankku:2
Nimimerkki "M. S." oli työläisrunouden pioneereihimme lukeutunut Matti Saarinen (1860–1939).
Saarinen oli kiertokoulun käynyt muonamiesperheen poika. 17-vuotiaana hän siirtyi Turkuun, työskenteli renkinä, vanginvartijaoppilaana ja merimiehenä. Solmittuaan avioliiton vuonna 1888 hän siirtyi tehdastyömieheksi (ensin viini- ja oluttehtaalle, sittemmin sokeritehtaalle). Tehtaalaisena Saarinen tempautui aktiivisesti mukaan työväenrientoihin. Vuodesta 1898 hän esiintyi Länsisuomen Työmiehen avustajana ja vuosina 1900–02 lehden toimitussihteerinä. Pian suurlakon jälkeen hän perustuslaillisen yhteistoiminnan kannattajana jätti jyrkille linjoille lähteneen työväenliikkeen ja ryhtyi lihakauppiaaksi. Saarinen rikastui, kääntyi uskonnolliseksi...
Tästä kansanlaulusta on erilaisia toisintoja, joiden sanat ja melodia vaihtelevat.”Nuori nunna” -nimellä laulu sisältyy nuottiin ”Maastamuuttajien lauluja : kansanlauluja Ruijan rannoilta ja Pohjoiskalotilta” (Myllylahti, 2008). Laulu alkaa: ”Nunna luostarissa rukoilee”. Säkeistöjä on seitsemän.Nimellä ”Nunna” laulu sisältyy nuottiin ”Oulussa laulettua” (Pohjoinen, 1983). Laulu alkaa: ”(Nuori) nunna luostarissa rukoilee”. Säkeistöjä on seitsemän.Erkki Ala-Könnin toimittamassa ”Kymenlaakson laulukirjassa” (Kymenlaakson maakuntaliitto, 1981) on laulusta kaksi toisintoa, toinen nimellä ”Nuori nunna” ja toinen nimellä ”Nunna luostarissa”. Kumpikin alkaa: ”Nuori nunna luostarissa rukoilee”.Nimellä ”Nunna” laulu sisältyy Ahti Sonnisen...
Vilhelm Mobergin Invandrarna on ilmestynyt v. 1959 yhtenä niteenä nimellä Uuteen maahan. Vuonna 1975 ilmestynyt painos on kahtena niteenä nimillä Maastamuuttajat 3: Uuteen maahan 1 ja Maastamuuttajat 4: Uuteen maahan 2.
Nybyggarna on ilmestynyt v. 1960 nimellä Raivaajat, vuoden 1975 painos kahtena niteenä nimillä Maastamuuttajat 5: Raivaajat 1 ja Maastamuuttajat 6: Raivaajat 2. Suomentaja on Kristiina Kivivuori.
Lait tulevat kilpailutuksessa vastaan. Esim. hautausmaiden perustaminen on vain Evankelis-luterilaisen kirkon, valtion, kunnan, kuntayhtymän tai ortodoksisen kirkon oikeus. Yksityishenkilöt eivät voi perustaa hautausmaata. Useimmat kunnat ja kuntayhtymät ovat ulkoistaneet hautausmaiden hoidon kirkoille, joten kilpailutus jäisi varmaan vain kolmen osallistujan keskeiseksi. https://minedu.fi/hautaustoimi https://www.finlex.fi/fi/laki/haku/?search[type]=pika&savedSearch=laki&search[pika]=hautaustoimi&_offset=0&tab=ajantasa
Hautaustoimen lisäksi Kirkko velvoitetaan avustuksella myös väestörekisterin ylläpitoon ja arvokkaiden rakennusten ja maa-alueiden suojeluu. https://minedu...
Näyttäisi siltä, että Suomen vanhin elossa oleva ihminen olisi syntynyt vuonna 1909. Muissa maissa on vuonna 1908 syntyneitä vielä elossa. 1903 syntynyt Kane Tanaka on tällä hetkellä maailman vanhin ihminen.
https://gerontology.wikia.org/wiki/List_of_Finnish_supercentenarians
https://gerontology.wikia.org/wiki/Oldest_living_people
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Marjatasta kertovia lauluja on useita. Niitä voit etsiä esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan avulla tarkennetussa haussa hakusanalla Marjatta tai Suomalaisia naisennimilauluja -luettelon avulla.
Ehkä joku lukija tunnistaa laulun!
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi/
Suomalaisia naisennimilauluja II : M-Ö:
https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Lauluja_naisen…
Suomalaisia naisennimilauluja A-L:
https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Lauluja_naiste…
”Oberon” on Christoph Martin Wielandin teos, ei Schillerin, vaikka jälkimmäinen on merkitty esimerkiksi englanninkielisissä Wikisitaateissa osoitteessa https://en.wikiquote.org/wiki/Hope katkelman kirjoittajaksi. Katkelma on ”Oberonin” ensimmäisestä laulusta (”Erster Gesang”), joka löytyy osoitteesta http://gutenberg.spiegel.de/buch/oberon-4631/5 (”Verzweifle keiner je, dem in der trübsten Nacht / Der Hoffnung letzte Sterne schwinden!”).
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä katkelmaa ole suomennettu. ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja” -sarjan ensimmäisessä osassa eli ”Saksan kirjallisuuden kultaisessa kirjassa” (WSOY, 1930) on Yrjö Jylhän suomentama katkelma ”Oberonista” mutta ainoastaan toisen toisesta laulusta, johon siis...
Swanin suomennoksessa "I feared it might injure the brain" on "ma luulin, ettei aivoille vaill' ois se vaarojaan". Kunnas ja Manner ovat suomentaneet runon niin, että säkeen ajatussisältö alkaa jo edeltävän säkeen puolella: "[Kun olin nuori, sanoi ukko, niin] pelkäsin vaivoja/ joita kallon sisään voisi siitä tulla."
Merihaka ei näytä olleen kovin laajasti kaunokirjallisuuden kohteena, sillä siitä ei löydy oikein mitään kirjallisuutta asiasanalla ”Merihaka”. Paikallislehtien lisäksi ainoa hakutulos Helmetissä on Merihaka-opas (Merihaka-Seura, 1988), joka sekin löytyy vain Pasilan kirjastossa säilytettävästä Helsinki-kokoelmasta.
Lisäksi löysin tieteellisistä kirjastoista pari Merihakaa koskevaa tietoteosta:
‒ Mehu : Merihaan Urheilijat r.y. 1979-1989 (Merihaan Urheilijat 1989; löytyy Työväenliikkeen kirjastosta)
‒ Merihaka-raportti (Helsingin yliopisto, 1981; löytyy Kaisa-talon kirjastosta)
Saattaa olla, että kaunokirjoissa piipahdetaan myös Merihaassa, mutta se lienee niin vähäisessä roolissa, ettei tällaisia teoksia ole listattu mihinkään....
Kirjastoissa työskentelee sekä korkeakoulututkinnon että opistoasteen tutkinnon suorittanutta henkilökuntaa. Kirjastonhoitajalta vaaditaan korkeakoulututkinto. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena ainakin Oulun ja Tampereen yliopistoissa. Myös ammattikorkeakoulusta (Oulu ja Seinäjoki) voi nykyisin valmistua kirjastonhoitajaksi.
Tietoa aiheesta on koottu Kirjastot.fi-portaalin Kirjastoala-kanavalla, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ .
PressReader-palvelussa oli viime viikolla teknisiä ongelmia. Palvelu saatiin nopeasti toimintakuntoon, mutta sisältö ei ollut heti kaikilta osin ajan tasalla. PressReader päivittää uusinta sisältöä mahdollisimman nopeasti, painottaen ensin eurooppalaisia, afrikkalaisia ja Lähi-idän alueen lehtiä ja sen jälkeen amerikkalaisia ja aasialaisia julkaisuja.
Kyllä, HelMet kirjaston neräpaivämuistutus tulee automaattisesti sähköpostiisi, jos se on kortillasi.
Jos ei tule, niin tarkista/tarkistuta osoitteen oikeinkirjoitus ja postivalinta kortillasi.
Ensimmäinen muistutus tulee pari paivää ennen eräpäivää.
Toinen tulee kaksi viikkoa eräpäivän jälkeen ja seuraavat muistutus + perintäilmoitus tulevat suoraan laatikkopostilla.
Pitänee tarkistaa HelMet-sivuston ohjeistusta.
Puomi-sanan genetiivimuoto on puomin.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puomi?searchMode=all
Sana kuuluu taivutustyyppiin 5.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/info/reading-howto#reading-how…
https://kaino.kotus.fi/sanat/nykysuomi/taivutustyypit.php
Muistiinpanotekniikka ja kokoustekniikka kulkevat käsikkäin. Asiat käsitellään kokouksissa yleensä melko kaavamaisesti, mikä mahdollistaa hyvien muistiinpanojen tekemisen. Esimerkiksi puheenvuorot on mahdollista tyypitellä jo etukäteen. Hyvä idea on tehdä kaavio kokousagendan pohjalta, ja siihen merkitä tapahtumat. Monet asiat voi jo valmiiksi ennen kokousta kirjata muistiin. Kokous- ja neuvottelutaitoa käsittelevistä kirjoista saa tähän hyviä neuvoja. (Valavaara: "Yhdistystoiminnan käsikirja", Lunnas: "Kokouskäytäntö", Kansanen: "Neuvottelu- ja kokoustaito")
Kaikkea kokouksissa tapahtuvaa on mahdotonta tallentaa jos käytössä ei ole videokameraa tai nauhuria. On siis etukäteen päätettävä, mitkä asiat ovat oleellisia. Muodollisissa...
Lauseessa ovat nominaalimuotoja lukiessaan ja elävänsä.
Sanassa lukiessaan on aktiivin 2. infinitiivi, sanassa elävänsä on aktiivin 1. partisiippi.
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu2522.htm
Tällaista monilla petoeläimillä tavattavaa saalistustapaa nimitetään ylimäärätappamiseksi. Sen yleisyydestä ei löytynyt tietoa. Sitä on havaittu mm. silloin, kun helppoa saalista, esimerkiksi poronvasoja tai lampaita, on saatavilla. Tarkoituksena voi olla esim. säästää "hyvän sään aikana" saalistettu myöhemmäksi talvikaudeksi.
Aiheesta tietoa esim. verkossa luettavasta Metsästäjäin keskusjärjestön julkaisusta Petovahinkojen tunnistamisopas (Harri Norberg, Ilpo Kojola ja Sauli Härkönen) ja Wikipediasta:
https://riista.fi/wp-content/uploads/2013/03/Petovahinko-opas_fi.pdf
https://en.wikipedia.org/wiki/Surplus_killing
